› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 19,161 - 19,170 (kaikkiaan 19,240)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Hiljaista on ollut varsinaisen keskinopeuslaskun kanssa, pelkkää tyhjää räksytystä jolla täyttää sivut. Turha tässä on enempää helmiä tai kuvia jakaa, kun perusasiatkin jäävät ymmärtämättä.

    Berza

     

    ” Turha tässä on enempää helmiä tai kuvia jakaa, kun perusasiatkin jäävät ymmärtämättä.”

    Olisiko peräti niin, ettei niitä Perkon kuvaus kohteita ole olemassakaan. Olin jo optimistisesti siinä odotuksessa, että huomenna voimme noita Perkon jk metsiä ihailla täällä. 😉😉

    Enpä malta olla Jovainilta kysymättä, uskooko hän Perkon omistavan mitään metsää merkittävässä määrin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Helppohan se on kovia hehtaari kasvuja esitellä, kun mittaa yhden hyvän puun ja kertoo tuloksen hehtaarille

    Aukkoketjussa Perko taisi paljastaa jk:n poukkoilevien kasvuennusteidensa lähteen?

    *

    Jatkuvan kasvatuksen markkinoijien olisi hyvä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja esitellä kohteita, joita on hakattu menetelmällä pitempään kuin yhden tai kaksi kertaa. Toteutuvatko lupaukset vai onko markkinointi harhaanjohtavaa, ehkä osin jopa laitonta viherpesua? Puuntuotantoon liittyen, uudistuuko ja kasvaako metsä ilman investointeja? Lisäksi monimuotoisuuteen ja hiilitaseeseen liittyen.

    Jos avohakkuista luovuttaisiin, moni asia menisi huonompaan suuntaan. Tästä ovat viime aikoina muistuttaneet konkarit (Airaksinen, Viitala ja Kauppi) kirjoituksissaan Maaseudun Tulevaisuudessa. Viimeksi Timppa kommenteissaan Antti Herlinin haastattelussa jälleen ytimekkäästi ja pitkään kokemukseen perustuen.

    Timppa Timppa

    Ja eihän se metsä uudistu kuin sattumalta ja silloinkin vain vähän aikaa ilman kunnollista viljelyä.  Ja jos se jossain uudistuu, niin  eivät ne harvoiksi harvennetut kuviot kuitenkaan koskaan kasva lähellekään sitä mitä jalostetuista siemenistä kasvatettu täystiheä metsä.

    Minun kokemus perustuu toki vain noin 60 vuoden aikana viidessä pitäjässä yhteensä noin 700 hehtaarin alalla tehtyihin havaintoihin.

    Kuusiuskova

    No on se huomattavasti enemmän kuin monella muulla, minä olen ollut metsänomistaja vasta reilut 20v. Tosin joidenkin kokemus taitaa perustua simulointeihin.

    Metät kunnossa!

    Hyvä Timppa! Vähän käytännön perspektiiviä väliin….toki vaatimaton otanta tuollainen 700 ha, perko varmasti kommentoi kokemuksilla suuremmista aloista…..

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itsellä on takana osallistumista metsätalouden päätöksentekoon noin 45 vuotta, mutta vain jaksollisessa mallissa.

    Onhan meillä poikkeuksena Silva ry, joka esittelee metsänomistajien verkostolleen kokemuksia. Tämän lisäksi tarvittaisiin objektiivista varmennettua tutkimusta, joka todentaisi tuloksia pitemmältä ajalta. Se mitä on, ei ole kaikin osian linjassa vaan ristiriidassa jk-markkinoijien väitteiden kanssa. Hämmentävä tilanne tavalliselle metsänomistajalle ja poliitikoille, jotka eivät tiedä ketä uskoa.

    Perko

    En kommentoi noita  fossiili- juttuja.  Koko homman ydin on pinta-alantuotto: miten saamme jokaisen pinta-alaneliön takomaan maksimaalisen tuloksen joka hetki. Se vaatii täydellistä keskinopeuden ymmärryksen, jossa aika ja nopeus määräävät tahdin.   Niinmpä on turhaa muu selittely ja kun ennakointi on tuhottu  50 vuotta  raivaussahalla.  Siitä poikkeava  ajatus  ei sovi suljettuun ajatteluun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko on teoriassa oikeassa, mutta jk ei taida toimia käytännössä niin hyvin kuin teoriassa. Viherhiukkasten massa on avain onneen, koska se määrää kasvun maksimin. Voi pohtia, kummassako mallissa sitä on enemmän kiertoajan yli per pinta-ala. Pidän jonkin verran helpompana järjestää paljon lehtivihreää jaksollisessa mallissa, joten sieltä saatanee maksimikasvut.

    Jatkuvapeitteisellä metsällä on kuitenkin tarjota joitakin muita hyötyjä, joiden ansiosta sillä on oma käyttöalueensa.

    Perko

    Viherhiukkasten massa on avain onneen, sillä se määrää kasvun maksimin – ja jatkuvassa kasvatuksessa tuo koneisto on pinta-alalla kokoaikaisena yli tuhatkertaisena jaksollisen mallin alkutaipaleeseen verrattuna.

    65 vuoden  ( eka myynti)  jaksollisen mallin kokemuksella tiedän, ettei nykyopeilla toteuteta jatkuvaa kasvatusta kuin vahingossa, kun ei ymmärretä arvokasvun keskinopeutta ja ’kasvihuoneen virtausta’, jossa kasvu vaatii kasvu tilaa tuottaakseen maksimin joka hetki.

    Annetaan kuitenkin vanhojen kaavojen ja raatamisen vangeille  laulun ’Rafaelin armahdus’: on ymmärrettävää, ettei tätä vielä tajuta, mutta nyt armahdus on 2014  annettu ja laskutavat on aika päivittää monen tohtorin.  Heillä ei ole tarvetta jos sitä entistäkään ei ole ollut.

    – A  J :n epävarmuus tai vanha kaava:  Ilmaus paljastaa, ettei puhuja oikeasti hallitse uutta ilmiötä tai mallia kunnolla, vaan nojaa vanhoihin oletuksiin ja ”arvailee” lopputulosta oman kokemuksensa pohjalta.  Tuottaa  roskaa ’tieteen saastetta’ jota pitäisi oikoa  lakaista ja hävittää yhtenään!

Esillä 10 vastausta, 19,161 - 19,170 (kaikkiaan 19,240)