Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 9,569)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta

    Jos AJ olet kuunnelut em. Tahvosen esityksen, niin laskennassa voidaan ottaa huomioon sellaisiakin tekijöitä, (kuten esityksessä esim. metsien ekopalvelut) joille ei voida suoraan laittaa jotakin taloudellista arvoa. Kuten esityksessä indeksi, joka sitten kertoo mihin suuntaan ko. tekijän huomioon ottaminen ratkaisua veisi.

    Kuinka metsää kunkin, mitä erilaisemmissa olosuhteissa olisi taloudellisessa mielessä perusteltua metsää hoitaa, on eritäin monitahoinen kysymys. Se riippu mm. metsistä ja missä olosuhteissa ne ovat, taloudellisesta ympäristöstä, koroista, inflaatiosta, kustannuskehityksestä, työpalkoista, puun hintakehityksestä, kysynnästä ja metsänomistajan taloudellisesta asemasta ja käyttäytymisestä, sijottaako vai säästääkö sukanvarteen jne. jne.

    Kuten Tahvonen tuossa esityksessään lopussa  minusta osuvasti toteaa, että jyrkät kannanotot ovat luultavasti vääriä. Ehdottomia totuuksia on vähän, jos ollenkaan. Minusta, ei vain metsistä johtuva vapaa tyyli vaan myös omistajasta johtuva vapaa tyyli kuulostaa metsänomistajan kannalta taloudellisesti perustelluimmalta.

    Timppakin voisi mitettiä, mitä useasti kuvaamastasi näkökohdasta voi päätettä ja mitä siitä ei voi päätellä.

    Tämä ei ole kannanotto minkään menetelmän puolesta tai mitään vastaan. Itse olen kasvattanut männikköjäni lähinnä jaksollisesti. Kustannussyistä liiankin reheville maille perustetut männiköt saavat tietysti jatkossa kuusettua alikasvokset säästämällä. Mitä niille sen jälkeen tapahtuu on aivan eri ihmisten murheita. En ota nyt enempää kantaa.

     

     

    R.Ranta

    No.

    Timpan perusteluun ei tarvitse ottaa mitään kantaa. Nettonykyarvo huomio kaikki tekijät (Timpankin esiintuomat) tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen, niin hyvin kuin ne suinkin osataan. Kulut ja tuotot, oli ne sitten mitä hyvänsä. Niiden nettonykyarvoa taloudellisessa tarkastelussa pyritään maksimoimaan. Vain sillä on merkitystä ja se kiinnostaa, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi kannattavaa ja perusteltua tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ekosysteemipalvelu voi olla myytävä tuote, se voi olla muu metsänomistajan hyöty (marjat, riista) tai muuten hyödyllinen asia kuten vesien suojelu tai monimuotoisuus.

    Puuki

    Miten vaikuttaa nettonykyarvoon, jos esim. ei lasketa th-kuluja ollenkaan jk:n metsään eikä jäävän puuston pääomakuluja ?  Muitakin usein unohtuneita tekijöitä on olemassa sen tärkeän arvokasvun laskemisen lisäksi, mm. yläharvennuksen käyttäminen myös tasaikäisessä metsässä, jalostushyödyn ja maanmuokkauksen kasvua lisäävät vaikutukset jne.

    Miten marjojen pystymyynti tapahtuu Suomessa AJ ? Itselle kasvatetut marjat voi poimia kuka tahansa ennättää ensin.  (ellei ole viljelyalue joka on erotettu metsäalueesta.)  Riista on liikkuvaa sorttia eikä ilman tarhausta oikein onnistu tavan pinta-aloilla. Tuhansien ha:n tilat on erikseen.

    R.Ranta

    Mitä sinä Puuki soperrat. Nettonykyarvossa otetaan kaikki nuo huomioon, niin hyvin kuin ne osataan ja pyritään laskennalla etsimään se käsittely, joka antaa mahdollisimman suureen nettonykyarvoon. Johtaa se sitten minkälaiseen kiertoaikaan tai käsittelyyn hyvänsä.

    Se on sitten kokonaan eri keskustelu, jos väittää, että joku on tarkoitushakuisesti jättänyt jotakin huomioimatta. Ja kuten sanottu, mitään ehdotonta totuutta emme voi koskaan tietää, kun tulevaisuus on tuntematon.

    isaskar keturi

    Toisinaan olen hiukan ihmetellyt tätä turhaa jankkaamista jonkin asian tiimoilta, kun argumentit menevät koko ajan täysin ristiin eivätkä kohtaa toisiaan. Mutta tämän palstan taso kyllä riittää valtakunnan ykköstutkijoilla, jotka ovat niin työllistettyjä rahoitushakemusten kanssa, etteivät ehdi edes tutustua alan tutkimuksiin niin, että olisi edes yhteinen ymmärrys siitä  mitä on tutkittu ja mitä ei. Ne on kuitenkin dokumentoitu.

    Sen sijaan, että parantaisivat kokonaiskuvaa, niin rakkaat tutkijamme menevät vaan entistä syvemmälle omiin nyansseihinsa. Kyllä on arvostus kadonnut monen tutkijan osalta, joita aikanaan piti ihan täyspäisinä ja asiansa osaavina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Isaskaria kompaten: on se hiukan hämmentävää, että edes perusteista ei päästä yksimielisyyteen, kuten metsän kasvusta tai hiilitaseesta.

    Jos nuo edelliset lähtötiedot saataisiinkin samoiksi, jää vielä haastavia ilmiöitä kuvattaviksi malleilla, kuten luontaisten taimien synty ja kasvu eri olosuhteissa, sekä metsätuhojen esiintyminen ja huomioiminen päätöksenteossa.

    Lopputulos voisi olla esimerkiksi eri lopputulosten todennäköisyysjakauma.

    Puuki

    Jk:n optimointilaskelmissa ei ole otettu yleensä huomioon th-kuluja eikä monia muitakaan NNA:oon vaikuttavia tekijöitä. Jankkaamistahan se on, kun on suunnilleen 2 ihan erilaista käsitystä asiasta ja useimmilla ei juuri mitään käsitystä eikä anneta periksi puoleen eikä toiseen.

    Jäävän puuston pääomakulut tulee mukaan prolongoimalla esim. jonkin tietyn leimikon tulojen ja menojen erotusta ja vertaamalla 2 eri kasvatusvaihtoehtoa toisiinsa jatkossa.    Sama tulee otetuksi huomioon jos NNA-laskennassa käytetään ko kohteen todellisia menoja ja tuloja myös lähtötilanteessa.   Ne erotukset (jk:ssa ja tas.ik:ssä) on realistisimpia koska nähdään heti.  Mitä merkitystä on laskelmalla, jos optimoidaan vain toista ve:a mutta toista ei  –  Ei niin mitään.

    Monia tutkimuksia vaivaa entistä enemmän rahoittajatahon vaikutus lopputulokseen.  Ei kai juuri muusta voi olla kysymys, kun tuloksia tulee milloin minkäkinlaisia jatkuvasti.  (Esim. viimeksi se 60 v:n kuusen taimikon kasvatus korpimailla.)

    R.Ranta

    Kuten kirjoitin, emme Puuki tarvitse mitään sinun soperruksia mihinkään nettonykyarvoa maksimoitaessa. Olen todella yllättynyt ja pettynyt Puuki. Olen kuvitellut, että olet sentään kartalla mistä keskustellaan.

    Emme tee mitään eri laskelmia jk:sta tai jaksiollisesta. Laskemme mistä metsästä tahansa, missä tilassa ajallisesti tahansa olevasta metsästä, mikä  käsittely tästä hetkessä eteenpäin antaa suurimman nettonykyarvon. Mitään sinun pähkäilyjä jonku jäävän puuston pääomakuluista jne. ei tasan mihinkään tarvita. Nettonykyarvon maksimointi antaa sitten sellaisen tuloksen minkä antaa. Jatkuvan tai jaksollisen, molempia tai jotain siltä väliltä.

    Kuten kirjoitin, jos ekologinen kynnyskasvumalli tai joku muu tekijä ei vastaa todellisuutta, niin sitä on edelleen tutkittava ja kehitettävä. Tutkimus on tähän saakka kohdistunut lähinnä siihen, kuinka puuntuotos kehittyy runkoluvun funktiona, kun kannattavuutta on pidetty puuntuotoksen synonyyminä, mitä se todellakaan ei ole.

    Se on jo todella kova väittämä, jos puskista väittää, että joku tutkija tahallaan tai tarkoitushakuisesti jättää vaikuttavia tekijöitä huomioimatta tai vääristelee niitä.

     

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”Se on jo todella kova väittämä, jos puskista väittää, että joku tutkija tahallaan tai tarkoitushakuisesti jättää vaikuttavia tekijöitä huomioimatta tai vääristelee niitä.”

    Mikä on saanut sinut R.Ranta näin vakuuttuneeksi tästä asiasta?

Esillä 10 vastausta, 2,021 - 2,030 (kaikkiaan 9,569)