Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 9,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin Erkki Lähteen julkisesti esittämissä aineistoissa jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin kuin jaksolliset metsät. En lähde spekuloimaan miksi näin on käynyt. Voi olla, että joskus käytetään vain omia aineistoja sivulle vilkuilematta ja kokonaiskuva ilmiöstä jää vajaaksi.

    Puuki

    Ymmärrän hyvin miksi RR ei tarvitse minun laskelmia mihinkään, kun ei ymmärrä kokonaisuuksia. Vain NNA on jämähtänyt päähän eikä muuta osaa selittää.  En minäkään tarvitse sinun väittämistäsi yhtään mihinkään .

    Mitään ei tarvitse väittää erikseen esim. monista netissä olevista esityksistä, kun ne puutteet on siellä näkyvissä jokaiselle lukutaitoiselle. Olkoonpa sitten esitykset tehty missä tarkoituksessa tahansa.

     

    Timppa

    Ainakin Erkki Lähteen julkisesti esittämissä aineistoissa jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin kuin jaksolliset metsät. En lähde spekuloimaan miksi näin on käynyt. Voi olla, että joskus käytetään vain omia aineistoja sivulle vilkuilematta ja kokonaiskuva ilmiöstä jää vajaaksi.
    <div id=”post-434412″>
    <div class=”loop-item-0 user-id-418 bbp-parent-forum-11 bbp-parent-topic-399803 bbp-reply-position-2031 odd post-434412 reply type-reply status-publish hentry”>
    <div class=”comment__content bbp-reply-content”>
    <div class=”comment__content__footer”>Olin takavuosina Helsingin Yliopiston päärakennuksessa järjestetyssä tilaisuudessa (organisoijaa en muista.  Saattoiu olla Metsäkeskus)  Erkki Lähde esitteli tutkimuksiaan, jotka osoittivat jatkuvan kasvatuksen olevan 40 % edullisempaa.  Sauli Valkonen esitteli Suomen, Ruotsin ja Norjan metsäntutkimuslaitosten tuloksia, jotka osoittivat jaksollisen olevan 20-40 % edullisempia.  Kertoi myös, että joku Ruotsin koe oli keskeytetty, koska taimia ei ollut syntynyt.</div>
    <div>Jos näin yksinkertaisesta asiasta saa täysin vastakkaisia tuloksia, niin  selvä on, että joku tutkimus on väärin tehty tai tulos vääristelty.</div>
    </div>
    </div>
    </div>

    mehtäukko

    ”…Ilman ekologian päälle rakennettua ekonomiaa emme voi tietää kannattavuutta valituilla edellytyksillä, kuten esim. korko, uudistuskulut jne. Ehdotonta varmuutta emme saa koskaan tietää, kun emme tunne tulevaisuutta. Sillon voimme kuitenkin päätöksiemme tueksi selvittää, että näillä ja näillä edellytyksillä näyttää tältä ja tältä…”

    Teoretisointi kuuluu yleisesti kaikkeen, ja mikäs siinä. Mehtäukko on kuitenkin tullut toimeen tarpeeksi hyvin metsäntutkijoiden selvittelyistä,koe-aloista ja -tuloksista sekä kaikesta ajassa jalostuneesta ”ulkopuolisesta metsäviisaudesta”, joita seuraamalla ja soveltamalla selviää vallan hyvin. Ei metsätalous ole niin pilkuntarkkaa näpertelyä muutenkaan, saati että kaikki olisi jokaisen itse laskettava jokaiseen tilanteeseen?!

    Menetelmien merkitys on tiedettävä. Se, että osataan käytännössä tehdä ratkaisevat korjaavat liikkeet oikein, kun yllätys tapahtuu, vauriot ovat pienimmät.

    Kurki

    R.Ranta:

    Nettonykyarvo huomio kaikki tekijät (Timpankin esiintuomat) tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen, niin hyvin kuin ne suinkin osataan. Kulut ja tuotot, oli ne sitten mitä hyvänsä. Niiden nettonykyarvoa taloudellisessa tarkastelussa pyritään maksimoimaan. Vain sillä on merkitystä ja se kiinnostaa, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi kannattavaa ja perusteltua tehdä.

    Jos R.Ranta on laskenut tuota nettonykyarvoa omista metsistään, niin mielellään näkisi niitä laskelmia täällä esimerkkinä.

    R.Ranta

    Talouden näkökulmasta metsälle kannattaa tehdä sellaisia toimia, että tulevien tulojen ja menojen erotus olisi mahdollisimman suuri. Erittäin selvä ja yksinkertainen periaate, jonka ei pitäisi olla kenellekään ylitsepääsemätön ymmärtää. Kun metsässä tuloja ja menoja tulee tavattoman eri aikoina, niin nämä tulot ja menot on saatava vertailukelpoisiski muuttamalla ne koron avulla yhteismittallisisksi, jotta erotuksen voi laskea. Muu on selittelyä!

    Jos Timppa vaikka vain tämän koron muuttaa yhdestä prosentista kymmeneksi prosentiksi, niin kannattavuuserot voivat olla vaikka 1000%. Korothan ovat muuttuneet omankin elämän aikana enemmänkin kuin em. ja pikavipeistä maksetaan tänäkin päivänä paljon.

    Minä en ole Visa vakuuttunut mistään, paitsi siitä, kuinka kannattavuus on ymmärrettävä em. tavalla tulojen ja menojen erotuksena. Jos taas väittää, että joku tutkija tahallaan antaa harhaanjohtavaa tietoa, niin rumasti sanoen väittää häntä roistoksi. Minä en tiedä kuinka vilpittömiä kukin on.

    Rane

    ”Kun metsässä tuloja ja menoja tulee tavattoman eri aikoina, niin nämä tulot ja menot on saatava vertailukelpoisiski muuttamalla ne koron avulla yhteismittallisisksi, jotta erotuksen voi laskea. Muu on selittelyä!”

    Niinpä.Milloinkas Reima siis esität ne laskelmat joiden perusteella itse harjoitat jaksollista metsänhoitoa?

    Timppa

    Eihän NNA voi ohjata harvennusten ajankohtaa.  Päätehakkuun ajankohtaa voi säädellä, mutta siinäkin on usein muut tekijät määräävinä.  Tai arvokasvuprosentti on yksinkertainen ja selvä.  Ei tarvitse arvata mitään.  Taimikon perustaminen ja hoito määräytyy kokemusperäisesti paikallisen olosuhteen mukaan.

    En kyllä ymmärrä mihin NNA:ta tarvitaan omassa metsässä.  Ostoa harkitessa voi käyttää mitä tahansa ennustuskeinoa, mutta kaikki ovat vääriä, koska tulevaisuutta emme tiedä.

    R.Ranta

    Ymmärrätkö Kurki ollenkaan,  mitä sinä kysyt?

    Esim. Tahvosen ryhmä on kehittänyt tätä nettonykyarvoon perustuvaa optimointia jo kohta 20 vuotta. Vaikka periaate on yksinkertainen, niin ehkä em. antaa sinulle hiukan perspektiiviä siitä, miten valtavasta työmäärästä on kyse. Karkeistuksia voi tehdä yksinketaisesti kuka tahansa, esim laittamalla koroksi 10%, niin varmuudella ei jaksollinen kasvatus kannata, oli uudistamiskulu käytännössä mikä tahansa.

    En voi kuin hiljaa ihailla näitä hirvikarkotteiden ruiskuttajia – metsätalouden  tosiuskovaisia. Minä olisi tuollaisilla panostuksilla jo aikoja sitten tehnyt konkurssin.

    No, anteeksi! Tänään mopo pääsi vähän keulimaan.

    Puuki

    Ketään ole roistoksi leimattu. Mistä tietää mistä ne usein erilaiset lähtöarvot on milloinkin saatu. Ehkä on tullut inhimillinen virhe ja jäänyt pois joidenkin oleellisten asioiden huomioon ottaminen.  Tutkimuksellekin on eduksi että niitä saa arvostella jos on aihetta, siten voi keskustelun avulla  ehkä korjata tilannetta.  Vai pitäsikö vaan hymistellä aina , että kylläkyllä, jos laskelman on tehnyt esim. jonkin tittelin omaava henkilö ?

    Ei ole aina niin suoraviivaista , että tulevien tulojen ja menojen laskettu erotus ratkaisee aina kokonaan jonkin tietyn tapauksen kannattavuuden. Jos ei oteta huomioon lähtötilannetta ja tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä (esim. nyky puustoa ja taimettumisen onnistumisen tod.näk.) voi laskelma mennä pieleen .

    Kannattavuudesta  korkolaskuja voi tehdä metsänkasvatuspuolellakin monella eri tavalla (ainakin 2:lla toisiaan vastaavilla  mutta eri tavoilla)ja ne antaa yhtä oikeita tuloksia tai yhtä paljon sinnepäin olevia kuin NNA laskentakin, jos lähtöoletusarvot on samat.

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 9,560)