Olet AJ varmaankin kuunnellut Olli Tahvosen esityksen, metsien jatkuvan kasvatuksen seminaarissa 9.5.2019. Siinä metsäekonomian professori käsitteli hyvin kattavasti aihetta taloudellisessa mielessä ja yleisemminkin metsätaloutta taloudellisena kysymyksenä.

Mikä sinusta esityksessä oli väärin ja virheellistä? Eikö metsäekonomian professorilla sinusta ole riittävää ymmärrystä ja taitoa metsäekonomiasta?

Mihin sinun kannaottosi aiheeseen metsäekonomian näkökulmasta perustuu? Taloudellisena kysymyksenä sitä ymmärtääkseni täälläkin ennen muuta pohditaan.

Esityksen seuraaminen ja varsinkin sen ymmärtäminen lienee valtaosalle metsänomistajista melko lailla hepreaa. Ymmärtäminen vaatii sentään aikamoista perehtymistä aiheeseen muutenkin kuin puita tuijottamalla.

Kommentoin tuon hesarin kirjoituksen luettuani.

Ei tuossa mitään erikoista ole. Kun lasketaan kiertoajan kannattavuutta, jaksollisessa huomioidaan oletuksena puun parempi hinta ja suurempi määrä.

Sinänsä Pukkalan kirjoitus on oikein, ettei pidä hirttäytyä tietyn nimiseen menetelmään. Ongelma onkin siinä, että pari harvennushakkuuta erirakenteiseen metsään ei ole jatkuvaa. Kuten V-J Jalkanen Hesarin kommenteissa totesi, tuon jälkeen kasvu usein romahtaa, joten jatkuvassa ei ole jatkuvuutta. Jos olisi, realisoituisi jatkuvan heikko kasvu ja kuusettuminen. Tämän karikon markkinointi väistää olettamalla metsä uudistuvaksi sekametsäksi, mutta tämä tilanne ei siis ole pysyvä ilman avohakkuita. Ja tämän asian ymmärtäminen erottaa metsiä käytännössä hoitavat kirjoituspöydän takana metsien kasvua mallintavista, minkä Hesarin kommenteistakin huomaa.

Ehkä RR tarkoitat kommenttiani 13.10.2021, 20:10. Se – eli jatkuvapeitteisen mallin suositeltavat käyttökohteet – ei ole kirjoitettu taloustieteen näkökulmasta, vaan monitavoitteisesta näkökulmasta. Tahvosen metsäekonomia on ymmärtääkseni pätevää, mutta en pysty lausumaan siitä mitään pätevää, joten on parasta vaieta.

Mitä kannattavuuteen tulee, olen kirjoittanut jo aiemminkin, että jatkuvapeitteinen malli voi olla onnistuessaan aivan yhtä kannattava kuin jaksollinen malli. Syyt siihen että en kykene suosittamaan sitä yleismalliksi, on täällä moneen kertaan käsitelty. Esimerkiksi se seikka, jonka Sauli Valkonen mainitsee kevään 2019 esitelmässään, että kuusen taimia ei oikein synny puhtaaseen kuusikkoon. Jatkuvapeitteinen malli voi siis toimia jossain jonkin aikaa, mutta ei kaikkialla kaiken aikaa. Se ei tarkoita, ettei sitä voisi käyttää kaikkialla kaiken aikaa, mutta jos käyttää, olisi hyvä tietää valintansa seuraukset.

Puuki: ”Tasaikäiskasvatuksen  edut saadaan häivytettyä , kun esim. lasketaan päätehakkuutulot edelliseen kiertoaikaan kuuluviksi  joka tilanteessa.”

Mihin tällaista pohdintaa tarvitaan? Nettonykyarvon tavoittelussa ollaan kiinnostuneita ainoastaan siitä, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi tehtävä, (oli lähtötilanne sitten mikä tahansa) että nettonykyarvo olisi mahdollisimman suuri. Hyvin yksinkertainen, yksiselitteinen ja selkeä periaate, johon laskenta perustuu. Laskentamalli ei voi Puuki olla yhtä aikaa väärä ja oikea. Jos laskennan tarvitsevia ekologisia malleja ei ole riittävästi tutkittu, niin siihen olisi kiireesti panostettava ja paljon, jos olemme kiinnostuneita kannattavuudesta.

Ilman ekologian päälle rakennettua ekonomiaa emme voi tietää kannattavuutta valituilla edellytyksillä, kuten esim. korko, uudistuskulut jne. Ehdotonta varmuutta emme saa koskaan tietää, kun emme tunne tulevaisuutta. Sillon voimme kuitenkin päätöksiemme tueksi selvittää, että näillä ja näillä edellytyksillä näyttää tältä ja tältä.

Mitä se monitavoitteisuus AJ sinulla käytännössä tarkoittaa? Koetko, että peitteinen metsätalous on sinun monitavoitteidesi näkökulmasta huonompi vaihtoehto? Sellaisen käsityksen kirjoittamastasi saan.

Laskentamalli voi olla periaatteessa oikea mutta lähtöarvot vääriä joten lopputulos on silloin myös väärä.   Jos ja kun esim. päätehakkuun kantohinnoissa on eroa ~ 4-6 € /motti ja puuta saadaan avohakkuulla sen n~ 100 mottia/ha enemmän kuin jk:n harsinnassa, niin tuleehan siinä eroja jo lähtötilanteessa.  Yksinkertaista on , se on selvä.  Varmaan tarvitaan lisää tutkimusta missä olosuhteissa on sopivinta käyttää mitäkin mh-tapaa ja mikä toimii käytännössä eikä vain paperilla.  Vaikka paljon on jo tietoa saatavissakin , osin on hyvin ristiriitaista kuten tunnettua.  Monitavotteisuus on eri asia kuin vain kannattavuuteen liittyvä laskenta/tutkimus.

Semmosta selitystä olen kuullut useammastakin lähteestä, kun on ollut puhetta edellisen puusukupolven tulosta, että koska kuuluu eri kiertoaikaan,niin ei oteta niitä tuloja huomioon.    Se on kiltisti sanottuna  ihan outoa laskemista, jos ollaan laskemassa arviota esim. jonkin tietyn leimikon mh- tavan  kannattavuudesta valintatilanteessa.  (Kysy asiaa myös vaikka Timpalta jos et minua usko.)