Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,360 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 tuntia sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    aegoliusksen  kyselyyn ;  Lusto kertoo kasvunopeuden melko suoraan. Tasmanialaisessa männyssä on peukalon levyiset lustot ja Suomesta  tehtaita siirrellään Uruguayihin kun siellä puu kasvaa nopeammin kuin täällä (on  yksi syy).

    Voi kun en niitä puita laskenut, kyllä olis näin tieten pitänyt vaikka lampun valossa. Ymmärrän ahdinkosi kun kateuden kavala kyy vie yöunet ja mielen rauhan.   On niitä riittävästi, puita jää lukumääräisesti  vielä tuplasti  kasvamaankin ja voit nukkua yösi levollisesti.  En viitsi kyselysi takia ajella laskemaan kpl:ta on sen verran etäällä ja laaja-ala mutta jos helpottaa  se, että  edellisessä ”harsinnassa” oli noin kolmetuhatta mottia liki samanmoinen kohta.   Tämä nyssäkkä ei ehkä riitä samaan.  Oliko tästä tiedosta apua?   Kerron ehkä  sitten tarkemmin kun  saan mittalistojen tiedot!!

    aegolius aegolius

    Lusto kertoo yksittäisen puun kasvunopeuden melko suoraan. Tuohon ymmärryksesi riittää. Ja siihen se loppuu. Jos jo puuston hehtaarikohtaisen tiheyden arvioiminen on noin vaikeaa, että täytyy ryhtyä solvaamaan… Minä en osaa kadehtia ketään, mutta säälin, kun tapaan sokeaa yksinkertaisuutta. En vieläkään ymmärrä miksei ne lukemasi kirjat auta. Ei pelkkä kannen katselu ja kumulatiivisen tappion kuvaajan kauhistelu riitä. Tekstiä pitäisi koettaa ymmärtää.

    Ihan tosissaan ja tiedoksi: mittalistat eivät kerro sinulle metsään jääneen puuston tiheyttä. En arvannut, että osuin suoneen.

    Rane

    Jos rupeaa kyselemään yksityiskohtaisia tietoja trollit joko hiljenee tai suuttuu.Jos Perko on tosiaan harjoittanut jatkuvaa kasvatusta jo viime vuosisadan puolivälistä niin luulisi jo löytyvän tietoa jaettavaksi?

    Perko

    Jäävän puusto luvun saat kun vähennät poistetut puut  kpl. Eihän  tarvii olla holmö vaikka ei ois ihan viisas, se on filosofiaa.   Täältä varmaan löytyy  siihen apua ja näyttävät aegoliukselle  kaavan.

    Silloin meinas kateus iskeä kun naapuri neitokainen sai lotosta 10 milj. Piti vaan pyyhkiä pois mielestä,  kyllä kyrsii vieläkin!  Se on sitä jatkuvaa henkistä kasvua.  Yritä  aegolius  kestää, kasvun rajat kyllä joustaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihan hyödyllistä tietoa jaettavaksi olisi: mikä on Perkon jatkuvapeitteisten metsien hakkuun jälkeinen pohjapinta-ala? Osa menetelmän jatkuvasta kasvutappiosta johtuu juuri siitä että puusto ei ole yhtä tiheää kuin jaksollinen metsä. Yksittäisten puiden arvokasvu voi olla hetkittäin nopeaa mutta korvaako se pienemmän kokonaiskasvun tappion? Taas tarvittaisiin sitä korkolaskua…

    aegolius aegolius

    >Jäävän puusto luvun saat kun vähennät poistetut puut kpl.

    Olen tästäkin samaa mieltä. Enää tarvitaan lähtötilanteen kappalemäärä ja pinta-ala. Äläkä nyt sitten taas ala viuhtomaan. On kai puuston tiheyden mittaaminen nyt jotensakin tuttu homma? Nelimetrinen ongenvapa? Koskaan kuullut? Koeala? Oletin, että jos muita neuvova puunkasvattaja puhuu ”labrasta” ja mittaa lustojen paksuuksia, näistä alkeista ei tarvitsisi suuttua. Aina sitä yllättyy.

    Perko

    Raneltakin on jäänyt  oman metsänsä tiedot täällä julkaisematta enkä halua niitä tietää.  Niin , jo silloin ennen kuin pakottivat  istuttamaan sellupuuta  olin justeerin päässä.  Voisitte kokeilla vaikka osaatteko teroittaa justeerin. Lahopuista on ollut paljon puhetta!

    aegolius aegolius

    Älä nyt AJ tuollaista kysy, kun ihan runkoluku per hehtaari aiheuttaa tällaisen purkauksen. 😀

    Se nyt on vähän vastaava hyppäys, jos tuolla toisessa ketjussa aloitettaisiin keskustelu alvista tai koronkorosta. Vähitellen se sivistys lisääntyy, ei liikaa kerralla.

    Minun mielestäni täällä jk:a puoltavien pitäisi myös pystyä kertomaan palstan historiaa hieman. Jos kuviot ovat jaksollista perua, on turhaa alkaa puhua jk:n kannattavuudesta sormia napsauttamalla. Näihin asioihin emme tämän Perkon kanssa pääse, koska avoimuus ja objektiivisuus puuttuvat. Potero on kaivettu.

    aegolius aegolius

    >Raneltakin on jäänyt  oman metsänsä tiedot täällä julkaisematta enkä halua niitä tietää.

    En mielestäni kysynyt Perkolta mitään liian tarkkaa. Hän kertoi lustojen paksuuksia ja minua kiinnosti kyseisen alueen puuston tiheys. Hän itse alkoi puhumaan kappalemääristä. Niistä ei päästä tiheyteen ellei tiedä myös pinta-alaa.

    En tarvitse pinta-alaa, en kappalemäärää, en mittalistoja, enkä muutakaan yksityistä. Pyysin puuston tiheyttä, koska lienee päivänselvää, että harvassa kasvatusasennossa puut järeytyvät nopeasti, mutta hehtaarilla ei ole silloin kovin paljoa puuta. Palataan jälleen jk:n perusasioihin (Kettunen, lakiraja, Pukkala, 300 m3/ha, jne).

     

    Perko

    A J.  On ne mittaukset miulla hallinnassa. Olen tehnyt jopa kamerasovelluksen jolla saa ppa;n. Äkeisestä rinteestä katsoin relaskoopin läpi jääväksi ppa:ksi 20 .  Otaksun jotta viiden vuoden kuluttua voi korjata seuraavan kerran montaa lajia.  En nyt rasita teitä enempää.   Ulkona on hienokeli ”marssiharjoituksiin”  jotta sinne!

    Lisään;   aegolius, mitä sitten jos on 150 tai 260?

Esillä 10 vastausta, 2,161 - 2,170 (kaikkiaan 14,360)