Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,291 - 2,300 (kaikkiaan 14,356)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Perko: ”Onko visakallossa tapahtunut kehitystä? Miten olet vertaillut tai tutkinut tuottavuuden vaihtoehdot?”

    Teoriametsäntutkimusta ja -kasvatusta en ole tehnyt, eli kantapään kautta olen kaiken tehnyt 60-luvulta alkaen. Vanhoja harsintakuusikoita aluksi hoitelin ja yritin huonolla menestyksellä niitä kasvattaa, kunnes totesin uudistamisen ja männynkylvön niille ainoaksi toimivaksi vaihtoehdoksi. Parempiin kuusikoihin puolestaan tehtiin 70-80 -luvuilla jk:ta suojuspuuhakkuun nimellä. Se osoittautui hitaaksi, työlääksi ja kalliiksi menetelmäksi. Pellot ja laitumet istutettiin 90-luvun alussa koivulle ja kuuselle. Nyt alkaa tilojen metsät olla elinaikanani syntyneitä. Päätehakkuita edeltäviä harvennuksia on tehty jo paljon, ja jonkin verran myös päätehakkuita. En todellakaan kaipaa niitä alkuaikoja, kun metsänhoitoni aloitin mutta nyt olen aika tyytyväinen elämäntyöhöni.

    aegolius aegolius

    Hieno juttu, että muutkin palstalaiset ovat ottaneet Pukkalan tekstit luupin alle. Tuon ristiriitaisuuden helmi on mielestäni tämä teksti: https://arvometsa.fi/suomen-metsissa-on-vahan-puuta/

    Tekstissä pidetään Suomen (jaksollisesti kasvatettuja) metsiä vähäpuustoisena ja harvana.

    ”Tilavuuteen 500 m3/ha päästään esim. silloin, kun puuston pohjapinta-ala on 43 m2/ha ja keskipituus 26 m, mikä on vielä peruskauraa Etelä- ja Keski-Suomen hyvillä kasvupaikoilla. Vaikka puuta on metsissämme enemmän kuin koskaan, sitä on silti vähän. Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.”

    Käsi sydämelle Keski-Suomalaiset. Onko ppa 43 ”ihan peruskauraa”? Pukkalan mukaan keskimäärin 300 mottia olisi hehtaarilla ok – ja hän siis kirjoittaa tuossa jatkuvasta kasvatuksesta ja kannattavuudesta. Jopa jk-toveri A.Kettunen katsoo tuossa kohdin eri suuntaan. Kettusen tekstit ovat loogisia ja ymmärrettäviä. Pukkalan tekstit ovat ristiriitaisia ja harhaanjohtavia. Sen näkee jo metsätalouden alkeisopinnot suorittanut. Tekstit uppoavat ongelmitta vain suureen ummikkoyleisöön, mikä varmasti onkin kohderyhmä, koska on kyse firman mainosblogista.

    mehtäukko

    Aeogolius, siis ymmärrän ”pienipiirteisyyden” käytännössä niin, että lähtötilanteessa pääpuulajia on kasvupaikalle oikea. Optimaaliset tiheydet,sekapuustoa mahd. mukaan jatkot ja suhteellisen tasainen laatupainotteinen kasvustokehitys. Käytännöllisen suuret kasvatuskuviot tuottavat myös riittävän suuret maisemiin mukautuvat avot.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Toki puuta mahtuisi paljonkin lisää metsiin ja hiiltä metsämaahan, mutta silloin ei puhuta enää talousmetsistä vaan suojelualueista. Talousmetsässä on kannattavuuden ylläpitämiseksi oltava melko nopea hakkuukierto. Hesarin mielipidepalstallakin joku ehdotti, että tukkipuuta pitäisi kasvatella 100 – 200 vuotta!

    aegolius aegolius

    Juuri näin. Pukkala mainosblogissaan haikailee 300 mottia jk-hehtaarille ja A. Kettunen harmittelee, kun lakiraja tulee niin nopeasti vastaan ettei enää nopeampaan arvokasvuun meinaa päästä. Ei uskoisi, että molemmat kirjoittavat samasta menetelmästä. No, toinen pysyy totuudessa ja professori ei.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yritätkö aegolius sanoa, että jatkuvapeitteisen kasvatuksen markkinointi on harhaanjohtavaa? Kyllä se minunkin mielestäni on ainakin optimistista.

    Ympäristöjärjestöt ovat nielaisseet madon koukkuineen ja muutama tutkijakin on, esimerkiksi avohakkuiden vastustajana tunnetut biologit kuten ”saaristoekologi” Panu Kunttu.

    http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/wwf-haastaa-600-kuntaa-ja-seurakuntaa-vastuulliseen-metsanhoitoon-varsinais-suomelle-satelee-kehuja.html

    Rane

    No joo,Rane puolestaan haastaa Luontojärjestöt ja FSC:n siirtymään avohakkuuvapaaseen metsätalouteen.Katsotaan onko Panussa tarpeeksi ekologia ottamaan haasteen vastaan?

    aegolius aegolius

    Onhan se täysin harhaanjohtavaa yleisesti mediassa. Aiheesta saa lukea artikkeleita ilman ainuttakaan kriittistä näkökulmaa. Sellaisia tekstejä ei pitäisi olla kuin iltapäivälehdissä.

    Edit. V-Suomessa osataan mokata kunnallisessa päätöksenteossa isompiakin asioita. Yhtä valtuutettua haastattelin. Asia oli hänen mukaansa käsitelty hyvin nopeasti ja valmistelu ja esitys olivat olleet (mielestäni) hyvin yksipuolisia. Kunnat ja seurakunnat ovat hyvin alttiita tällaiselle, koska päätöksiä tekevät ihmiset ovat metsäasioissa ummikoita ja he ovat siten esittelyn tietojen varassa. Lopputulos voi olla mitä tahansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Iltapäivälehdet ovat viime aikoina kunnostautuneet tiedejournalismissa. Esimerkkeinä mainitsisin Iltalehden jokakeväiset punkkiuutiset ja Ilta-Sanomien Pasi Jaakkosen kirjoittamat jutut suomalaisesta metsätaloudesta.

    Perko

    Rane ja pöllö; Laittakaa nyt kiireellä postia sinne harhaopin levittäjälle ja yliopiston tiedotteeseen. Pitäähän tuollainen  torpata alkuunsa, valtaa mielen kuin huume jos ei heti hävitetä. Varsin tarvitsette terapiaa ja tukiryhmänne apua.

    Lisäys: on se helpompi ylimääräisiä puita myydä kuin ihan tyhjästä heinikosta tehdä metsää.

Esillä 10 vastausta, 2,291 - 2,300 (kaikkiaan 14,356)