Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,301 - 2,310 (kaikkiaan 14,357)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    No kyllähän tuon puuston määräasian nyt Perkonkin metsäosaamisella pitäisi selkeäksi ristiriidaksi tunnistaa. Ei tarvitse heti heittäytyä selälleen kuin murkkuikäinen. Se näyttää aikuisen toteuttamana hassulta.

    Edit. Pukkalalle on tästä turhaa huomauttaa, koska kuten sanoin, kyseinen teksti on yrityksen mainosblogissa. Olisi vähän sama kuin huomauttaisin Hesarin automainoksen liiasta mainosmaisuudesta.

    R.Ranta R.Ranta

    Arvasin aegolius, että väärin ymmärtäminen on ilmeinen. Omistan monta pitkää ja kapeaa palstaa, joihin on aikanaan kuvioitu lukuisia pieniä aukkoja – hankalia hoidettavia. Poistettavat puut valitaan metsästä yksitellen. Jokainen puu on siellä erilainen ja erilaisessa olosuhteessa muihin puihin nähden jne. Jokainen valinta vaikuttaa taloudelliseen tulokseen. Pitäisikö harventajan ymmärtää jotakin puun suhteellisestakin arvokasvustakin? Ilman muuta pitäisi. Ellei ymmärrä, ei pitäisi mennä puikkoihin ollenkaan.

    Minkä ohjeen metsän harventajalle tulisi antaa? Mihin harvennuksella pyritään kasvutilan antamisen lisäksi. Onko tavoitteena ainoastaan mahdollisimman tasakokoinen puusto? Alaharvennetaanko? Yläharvennetaanko? Laatuharvennetaanko? Minkälainen kokovaihtelu on paikallisesti perusteltu, kun suhteellinen arvokasvu, puun laatu jne. otetaan huomioon.

    Jos taloudesta jotakin ymmärtää ja sitä tavoitellaan, niin ei ole mikään helppo rasti. Aivan varmaa on, että mikään kaavamainen ratkaisu ei ole paras mahdollinen.

    mehtäukko

    No tulihan se sieltä!

    Eikö laskujen laskuissa ja korkokoukeroissa paljastunutkaan perustavan laatuiset haittatekijät…”monta pitkää ja kapeaa palstaa, joihin on aikanaan kuvioitu lukuisia pieniä aukkoja – hankalia hoidettavia…”!!? Vai puuttuiko sittenkin metsätalouden käytännön tietotaito? Eihän se nyt niin voinut mennä, että puuta jotenkin kasvattaisi, mutta niitä ei saa metsästä pois kuin vaikeimman kautta.

    Mitä sellaisilla puuhapalstoilla on virkaa metsätalousmielessä?

    ”Poistettavat puut valitaan metsästä yksitellen.”..,kyllä, kun niittokonetta ei taideta keksiä. Tuo loppu RR teksti muuttuu sitten sellaiseksi näpertelyksi ja viisasteluksi, ettei ihmekään kun kaikki on ”hankalasti hoidettavia”.

    Visakallo Visakallo

    Käytäntö opettaa R.Rantaakin samalla tavalla kuin meitä kaikkia. Se on hyvä asia.

    Puuki

    Ei ehdi jk-metsään tulla 300 mottia/ha, kun siellä pitää käydä niin usein kuittaamassa tukinkasvu tuloksi eikä uusia taimia synny ilman harveikkohakkuita.  Ristiriitaisia on jk:n kasvatusohjeet.  Mutta onneksi eponnistuneen kokeilun jälkeen voi paikata avohakkuulla; se lienee sitä vapaata metsänhoitoa.  Eikä tule kalliiksi , vain 6 % kantorahatuloista ja oppimestarit ilmestyy palstan reunaan neuvomaan.

    100-200 vuotiaat tukkipuustot on ihan hyvä ehdotus , jos joku ostaja ensin vähintään 2 –  3 x :staa kantohinnan niille isoille pitkään kasvaneille laatutukeille.

    2-jaksoisella kasvatuksellakin päästään päätehakkuukertojen vähentämiseen. Harvennuksia kuusikoissa pyritään vähentämään 2:een  tai jopa 1 kerta/kiertoaika koska korjuuolosuhteet on muuttuneet. Jk kulkee siinä toiseen suuntaan mutta eihän se olekaan lopulta ongelma kuin jk:a harrastaville mo:lle, ei mh-suunnittelufirmoille.  Jos ei ole riittävästi hyviä talvikorjuuolosuhteita, niin ongelma useimmiten on todellinen.

    Edelleen olen sitä mieltä että jonnekin erikoiskohteeseen jk soppii ihan hyvin. Jopa talousmetsään voi sopia, kun kasvatettava metsä ja kasvupaikka on siihen  sopiva.  Ylioptimistinen mainostus ei vaan sovi mihinkään ”uuteen” menetelmäänkään.

    Itärajan poikain jk-hakkuussa pisti silmään sama kuin muutamilla muillakin ; eli oli jätetty puita pystyyn lpm:n perusteella tiheikköjä joita olisi kyllä voinut vähän harventaa ensin.  Tai sitten ne oli riistatiheikköjä/säästöpuuryhmiä.   Männikkökankaalla mä-taimien syntyminen ja kasvu on hyvin hidasta pienissä aukoissa ja puiden väleissä, se on ihan varma asia.  Siksikin kuusettuminen lisääntyy myös kuivahkoilla kasvupaikoilla jk-hakkuun jälkeen.         Rehevillä mailla pienaukot kasvaa hyvin vattua ja horsmaa; sitoo ne hiiltä nekin alkuun joten ei sen puoleen niin kovin hankala asia.

    R.Ranta R.Ranta

    Nämä aikaansaannokset ovat visa syntyneet jo ennen omistustani ja niiden korjaaminen olisi ja on  pitkä tarina. Vanha ahdas  metsälaki ja muka edistyksellinen kehitysluokkajakauma-ajateltu  aiheutti niitä. Hevosaikakaudella tyypillisen sisarkateuden seurauksena palstoja pilputtiin halkomalla niitä. Uusjako olisi paikallaan, kun katsoo jotakin Etelä-Pohjanmaan metsäsilppua.

    Arka asia näkyy olevan Pukkalankin korostama suhteellinen arvokasvu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Poistettavien puiden valinta on vaikeaa erirakenteisessa metsässä.” Jos noita kohteita on paljon, voisi kannattaa käyttää jk-alan konsulttia alueella ainakin kerran, niin sen jälkeen osaisi itse ohjeistaa hakkuut. Toinen vaihtoehto on tehdä avohakkuu ja jatkaa sen jälkeen jaksollista kasvatusta, ainakin niillä alueilla, missä uudistumista ei näytä toivotusti tapahtuvan.

    ”Menetelmiä ei voi vertailla, kun jatkuvapeitteisestä vaihtoehdosta ei ole tarpeeksi tietoa.” Ainakin se on tiedetty jo kauan, että kuusi uudistuu puolivarjoonkin, mutta muut meidän puulajimme eivät oikein hyvin. Tilanne voi muuttua tältä osin paremmaksi, kun saamme ilmastonmuutoksen myötä ainakin Etelä-Suomessa käyttöön uusia oikeita varjopuulajeja kuten jalot lehtipuut.

    Puuki

    Melkolailla voi vertaillakin vaikka tieto jk:sta osin onkin vielä melko ristiriitaista. Esim. ruotsalaiset ja norjalaiset aiemmin tehdyt kokeet joista suuri osa jouduttiin keskeyttämään, kun taimia ei tullut tarpeeksi jatkoa varten.  Suomessa laajemmat kokeet olisi hyvä saada jatkumaan mutta niitä jarruttaa uuden sukupolven talaskankaalaiset.

    Joihinkin kysymyksiin saa vastauksia esim. talouspuolella jolla liennee eniten ollut epäselvyyttä, kun tutkii vaikka kasvutaulukoita , koetuloksia ym. tutkimuksia.  Joku vertaileva tutkimus Suomessa on tehty päättötyönä 60-luvulta lähtien jk:n tyylillä alkuun hevosvetoisesti hoidetusta metsästä ja siihen verrattu simuloitua tasaikäisen metsän kasvatusta.

    Pukkala kumppaneineen vastustaa esim. jalostettujen puiden paremmasta kasvusta saatavaa etua mutta se on markkinapropagandaa jonka voi ohittaa tutustumalla muihin varmempiin lähteisiin.

    Harvaksi harvennettujen  metsien kasvututkimuksista saa osviittaa miten myöhästynyt harvennusreaktio ja sitä mukaa  kok. ha-kasvun heikkeneminen vaikuttaa  harsintametsissä.

    Vertailevia tuottoarvioita optimoituna voi tehdä  molemmilla tavoilla (jk ja tasaikäinen ) NNA-laskennalla tai prolongaamalla lähtötilanteen mukaisia menoja ja tuloja korjuuajankohdasta eteenpäin.

    Perko

    A. J .n  ajatukseta;  sopis  varmaan  poliittiselle sivulle myös jälkirahvaanomaiset julkaisut ja mouruamiset joissa ei oo juuri havun vertaa puuta tai asiaa. Täältä  jk:n sivulta jos operaattori ne leikkelis ja siirtäisi sinne tai roskiin.

    Puuki

    Sinne roskiin menisi sitten ensin ainakin Perkon polkupyörävertaukset ja kumulatiivisen käppyrän väärin ymmärretty selitys.

Esillä 10 vastausta, 2,301 - 2,310 (kaikkiaan 14,357)