› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 14,393)
1 2 3 … 231 232 233 … 1 438 1 439 1 440

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2021, 11:22

    Ymmärsikö joku Perkon polkupyörävertauksen? Minä en ymmärtänyt kun laskin että pyöräilijältä loppuu aika jo mäen huipulla eli ennen kuin hän pääsee määränpäähänsä. Vai oliko tämä juuri se mikä piti hoksata?

    Perko 10.11.2021, 11:23

    Jalostetut taimista saatava etua ei tarvii vastustaa kun sekin on havaittu markkinoinnin tempuksi.  Tavallisiin luonnon taimiin nähden ei saatu  taloudellista etua.  Samalla menetettiin paikallinen vuosituhansien jalostus hyöty joka antaa  vastustuskykyä paikallisiin haittoihin ”vieraslajeja” paremmin eikä kasvunopeudessakaan ole heikkoutta kun on jo joulupuut tai niitä suuremmat männyt kasvamassa.  Avohakkuuseen pitää tietenkin hankkia parasta ja kalleinta.

    Perko 10.11.2021, 11:30

    A. J.  oikein hokasit.  Puukille voisin laitta postiisi sen  jo 1800 luvulla keksityn keskinopeudesta oivalletun ilmiön selityksen.  Löydät sen  netistä itsekin, niin luule.  Ei huono, jos ei hokase . Ei Albertkaan hokaissut.

    Puuki 10.11.2021, 11:38

    Kummasti vaan jalostetut istutetut ku-taimet kasvaa harvennuskokoisiksikin  10-15 vuotta ennen vastaavia luonnontaimia.  Osa kasvatettavista voi ja usein pitäisikin tietysti olla luonnontaimia,  ja kaikki jos kasvupaikka on sopiva luont. uudistamiseen.  Sekametsikötkin on hyvä etu nykyään jota ei  saavuteta  kuusettuvissa jk-metsissä pidemmällä tähtäimella.

    Minä ratkasin sen munamankeli arvoituksesi heti.  Mutta miten se oikeasti liittyy metsänkasvatukseen nykyaikana ei ole selvinnyt . Sehän olisi sama jos vertaisi jk:n tapaa pyyn kehitykseen , erona vain se että kasvun kutistuminen on useimmiten jk:ssa tosiasia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2021, 11:46

    Espoon Keskuspuisto on kauttaaltaan joko jatkuvapeitteistä tai korkeintaan pienaukkouudistamista. Näyttää mukavalta kun esimerkiksi mänty-koivusekametsän alla on virkeitä kuusen taimia. Rehevämpien kohtien kuusikot ja myös sekametsät ovat siis kovaa vauhtia kuusettumassa siellä missä on tehty harvennuksia. Tiheimmät lehtipuuvitelikot säilyvät vielä toistaiseksi lehtipuustoina. Jossain vaiheessa kaupunki saattaa päätyä tekemään enemmänkin niitä pienaukkoja.

    R.Ranta R.Ranta 10.11.2021, 12:03

    Takavuosina kaadettavat puut harvennuksissa leimaattiin ”ammattimiehen” toimesta. Tukkirungot vielä erikseen kahdella leimalla ja ”y-sinetti päälle.” Yläharvennus oli kielletty. Aisan yli potkijoiden metsät rauhoitettiin eli ainakin tukkipuut olivat valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

    Nyt sitten metsänomistaja myy puunsa pystykaupalla ja valintaa tekee se, joka kulloinkin sattuu puikoissa istumaan  (eikä metsänomistajalla ole siihen yl. nokan koputtamista). Kuka milläkin asenteella ja tietotaidolla varustettuna. Näin se maailma muuttuu.

    Valtaosa, ainakin pinta-alan perusteella, hakkuista on harvennushakkuita. Avohakkuussa homa on tietysti selvä, kun poistetaan kaikki puut. Kuten sanottu, jokaisella poistettavan puun valinnalla on taloudellinenkin  merkitys. Ehkä näin oleellinen kysmys ainakin yhden keskusteluketjun väärtti olisi. Kuinka ja millä perusteella valinta olisi tehtävä?

     

    aegolius aegolius 10.11.2021, 12:56

    >Arka asia näkyy olevan Pukkalankin korostama suhteellinen arvokasvu.

    En näe, että Pukkalan korostama arvokasvu olisi närästänyt täällä ketään. Mielestäni hän on siinä ihan oikeassa. Mistä ihmeestä pääsee päätelmään, että se asia olisi arka?

    Metsuri motokuski 10.11.2021, 13:00

    Kyllä sinä ranta voit halutessasi merkitä poistettavat puut. Motokuski vain poistaa ne jotka olet merkinnyt.  Kyllä edelleen metsänomistaja on se henkilö joka päättää metsänsä käytöstä ja hakkuusta. Turha sitä muiden syyksi on sitä vierittää.

    Jos mitää erityistä ei ilmoiteta niin silloin hakkuu suoritetaan suosituksen mukaisesti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2021, 13:03

    Sekä poimintahakkuussa että alaharvennuksessa pyritään kai siihen, että jäljelle jää riittävä määrä laadultaan hyviä, puulajiltaan sopivia ja riittävän suuren vihreän latvuksen omaavia puita.

    Tasaikäiskasvatuksessa määrän riittävyyden näkee Tapion suositusten harvennusmallista. Muut voivat kertoa mistä sen tietää jatkuvan kasvatuksen metsikössä.

    Perko 10.11.2021, 13:05

    Ongelmalliseksi  keskimääräisen kassavirran tekee, ettei alun  (puliväli) 30-40 vuoteen rahaa tule sisään aukoksi hakatusta maasta. Silloin peli on menetetty kun se lopputili ei riitä korjaamaan alun hitautta. Siihen ei auta meitä pohjolassa jalot taimetkaan.  Tuo on poistettavissa  monikerroksisella sekametsällä.  Olkoon vaikka jatkuvaa myyntiä johon ei tarvii paljon kasvatustakaan. Minusta se ei ole kaikkein huonoin menetelmä kun puulle maksettaisiin jotain hintaa.

    Olen melkein yhtä mieltä Puukin kassa, että semmoinen nopeusoivallus olis saanut jäädä keksimättä ja siitä johtuu pitkälti se tappiollinen käyräkin.  Ajattelee vain kuin  Helismaan  menninkäinen , on pimeässä hyvä tallustaa.

Esillä 10 vastausta, 2,311 - 2,320 (kaikkiaan 14,393)
1 2 3 … 231 232 233 … 1 438 1 439 1 440