› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 235 236 237 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ola_Pallonivel 12.11.2021, 09:04

    Erikoisehdot merkitään kauppakirjaan ennen allekirjoitusta. Vaikka kartta liitteeksi ja merkinnät siihen.

    Ja jos on kauppa tehty MHY valtakirjalla, viestiä hakkuun aloituksesta ei MO:lle tule.

    Timppa 12.11.2021, 09:38

    Niistä Clt-Kitumaan kalliosta tosiaan vielä, että olisi kiinnostavaa tietää, onko joku onnistunut myymään jotain poimintahakkuuta sellaiselle alueelle, esimerkiksi muun puukaupan kyljessä. 

    Ovat metsälain 10 §:n kohteita:

    Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto.

    suorittava porras suorittava porras 12.11.2021, 10:25

    Hyvä blogikirjoitus aiheesta tänään. 1700 euroa tappiota/ha , kun riskit realisoituvat. Tätä jatkuva kasvatus käytännössä on. Jotkut uskovat jatkuvaan turvemailla. Minä en . Tuuli- ja ötökkätuhoilta ei olla turvassa sielläkään. Koska puiden juuret jäävät  turvemailla pintaan eikä männyllekään kehity paalujuurta, on vain ajan kysymys , kun puu on nutullaan latvuksen venyessä ja purjepinnan kasvaessa.

    Perko 12.11.2021, 10:43

    Mistä se puu tietää kasvaessaan onko monikerrosmetsän omistaja vai aukkojen tekijä?  Tuuli, etenkin ne syöksyvirtaukset hakeutuvat alaharvennettuihin kohtiin.  Siihen  ovat luonnolliset syyt. Ötököistä en tiiä.  Puhallusten sietoon perinteinen sekametsä alikasvillisuuden kanssa on  hyvä varmaan kaikilla mailla. Niinpä se sopii  jk:n kasvatukseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.11.2021, 10:43

    Pentin aiemmasta blogista Burlin kommentti: ”Korpisoiden uudistamismenetelmä, jossa avohakkuun jälkeen annetaan hieskoivikon nousta paikalle ja alikasvoskuusikko nousee aikanaan koivikon alle, on myös kuvattu (Hyvän) Metsänhoidon suosituksissa nykyään.”

    aegolius aegolius 12.11.2021, 10:46

    >syöksyvirtaukset hakeutuvat alaharvennettuihin kohtiin

    Tarkistapa Perko syöksyvirtauksen syntymisen syyt. Siinä on ihan sama mitä maan pinnalla on siinä kohdassa – metsää tai ei, harvennettua tai ei. Kaikki vähänkään isompi kaatuu, niin jk kuin jaksollinenkin.

    suorittava porras suorittava porras 12.11.2021, 10:50

    Syöksyvirtauksessa lähtee pajutkin juurineen.

    Puuki 12.11.2021, 10:58

    Syöksyvirtauksessa kaatuu vähemmän puita jk-harveikosta kuin tasaikäisestä harvennetusta metsästä.  Sitä edullisemmat korjuukulut mitä vähemmän puuta on nurin – noin selitellen saa jk:n kuulostamaan paremmalta siinäkin tapauksessa.

    Turvemailla paihin haitta on se, jos pohjaveden pinta nousee liiaksi, kun/jos ei tehdä kunnostusojituksia,   silloin varsinkin puiden kaatuminen on herkässä.    Mitä harvempi on metsä harvennuksen jälkeen sitä suurempi on riski , että   puita kaatuu ja tulee vajaatuottoisuutta.  Koivut haihduttaa hyvin joten luont. hieskoivikkokin käy hyvin aluksi turvemailla esim. kuusikon jälkeen.  Joillain turvemailla kasvaa puita jo luonnostaan eri kasvukerroksissa   , niillä voi olla hyvinkin mahdollista suosia kasvupaikan puuston  erirakenteisuutta harvennuksilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.11.2021, 11:05

    Jos syöksyvirtaus kiinnostaa, voi lukea uutisia Asta-myrskystä vuodelta 2010. Sehän tuli Venäjältä ja pyyhki yli maan Parikkalasta luoteeseen kohti Pohjanmaata. Jos katsoo interaktiivista avohakkuukarttaa vuosilta 2010 ja 2011, näkyy selkeästi myrskyn jäljet. Minulla pahiten kärsi Konnevedellä nuori ensiharvennettu kuusikko (kokonaan nurin) ja toiseen kertaan harvennettu männikkö (siemenpuut jäi).

    Linkki Hesarin Kuukausiliitteen karttaan alla. Valitse näkyviin kaikki hakkuut vuosilta 2010 ja 2011. Jos valitsee vain avohakkuut tai myrskytuhohakkuut niin kaikki ei näy. Riittävän lähelle zoomattuna huomaa, että pahimmat alueet olivat Simpeleen, Sulkavan ja Konneveden seuduilla. Yhteensä kaatui varmaan sama määrä kuin äskettäisessä Paula-myrskyssä, eli useampi miljoona mottia yhtenä yönä.

    http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000007984706.html

    Puuki 12.11.2021, 11:28

    Luont. koivikon saa melko hyvin kangasmaallekin , jos muokkaus tehdään riittävän hyvin eikä kasvupaikka ole liian rehevä.  Kaistalehakkuuna tehtiin  semmonen kokeilu n. parikymmentä v. sitten.   Suurin osa taimista on koivuja, kuusia alikasvoksena joitain satoja/ha. Tehdyn koivikon th:n   jälkeen (~ 5 v sitten) on odotettavissa (toivon mukaan) lisää kuusia.

Esillä 10 vastausta, 2,351 - 2,360 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 235 236 237 … 1 439 1 440 1 441