› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,411 - 2,420 (kaikkiaan 15,391)
1 2 3 … 241 242 243 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 20.11.2021, 12:21

    >Pöllö voi lukea E. R. Burroughsin kirjoista metsäelämää niissä ovat nuo ongelmasi puuttuvat kohdat saatavissa.

    Perko, ei minulla ollut ongelmia, mitä mahdat tarkoittaa?

    Laitanpa tähän alle muutaman lainauksen teksteistäsi:

    >Jäävät sitten ihmettelemään miten uhri toipuu!

    >Hiiliin ja kaasuihin perehdyn hetimmiten kun alkavat maksamaa niistä  nyt vain puuta.

    >Se miten harventelee ei auta jos  kassavirta hyytyy startissa.

    >jos puoleen matkasta tunturille  noustessa on käytetty koko aika ( ja tullut vain menoja) niin loppu puoli matkasta ei voi nopeudella korvata (lopputilillä)  alun menetystä.  Tuo on monen alkavan yrittäjän tuhonnut lähtöruutuun.

    Tuskin kuitenkaan ainuttakaan metsäalan yrittäjää? Et välitä hiilinielusta etkä kannattavuudesta. Et ymmärrä jaksollisen kasvatuksen maksimaalisen tuoton kuvaajaa. Välität pelkästään kassavirrasta ja siitä mitä saat itse metsistäsi ”irti”. Silti sanot muita raiskaajiksi? Sinulle sopii jk kuin nenä päähän ja veitsi voihin. Sinulle on sattunut lapaan reheväpohjaiset metsätilkut. Olet siis lisäksi onnekas, koska tuolla ajatustavalla et pärjäisi yleisemmin. Vahvassa uskossa oleva saarnamies ei kuitenkaan pääse turkistaan ja koettaa levittää tätä kritiikitöntä ilosanomaa myös niille, joille se toisi paljon harmia. Väität, että ”lukemalla oppii” ja väität, että olet lukenut myös S. Valkosen Onnistunut metsänuudistaminen. En ole teksteistäsi huomannut ainoatakaan asiaa, jonka olisit siitä oppinut. Kummassa on vikaa: kirjassa vai lukijassa?

     

    aegolius aegolius 20.11.2021, 14:13

    Puuki kirjoittaa kannattavuudesta tuossa edellä painavaa asiaa.  Se ei kuitenkaan jokaiselle lukijalle avaudu ja osa sen sivuuttaa kokonaan (ja jopa pitää hölynpölynä, kun ei edes halua ymmärtää). Se on kuitenkin juuri sitä mitä pitäisi pohtia, jos haluaa metsätalouden eri kasvatusmenetelmien kannattavuudesta keskustella. Ei tuolla tasolla ja laskin kädessä välttämättä tarvitse päätöksiä tehdä, vähempikin riittää erinomaisen hyvin, mutta kannattavuusvertailut vaativat tuollaista ajattelua.

    Asiasta seuraavaan. Minulta on mennyt kokonaan ohi se, miten avohakkuukielto erään puolueen mielestä ajaisi ilmastonmuutosasiaa eteenpäin. Onko joku saanut tästä ajatuksesta kiinni? Laitoin yhdelle edustajalle suoraan kysymystä aiheesta sähköpostilla. Katsotaan vastaako mitään. Avohakkuista puhutaan negatiiviseen sävyyn ilmastonmuutosta edistävänä ”tehometsätaloutena”, mutta hyvisvaihtoehtona tarjotaan samoilla koneilla suoritettavia, lakirajoille vietyjä ja kasvutappioita aiheuttavia, joidenkin mielestä jopa paremman sijoitustuoton antavia jk-hakkuita, jotka sitten ilmeisesti eivät ole tehometsätaloutta? Pöllö ei taaskaan ymmärrä.

     

     

    Perko 20.11.2021, 15:58

    Anneli jos et vedätä minnuu ( sekin sallitaan) niin silti tarkennan;   ”Monesti voi kuitenkin kannattaa parhaiten se vaihtoehto, että huolletaan pyörä niin se säilyy poljettavassa kunnossa huipulle saakka vaikka polkisi kovaa vauhtia, eli panostetaan kunnolla metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoihin.”  Sekosin tuosta harvennuksesi selityksestä…  ei se nyt tarttunut.

    Mutta kun toinen puoli matkaa alkaa vasta tunturin laelta alamäkeen.   Olen varma ettei  satulankaan  voitelut auta.   Siihen perinnönjakooni  en aikonut osallistua enkä aio tuonpuoleiseenkaan  sijoittaa. Mitään kiitollisuuden velkaa en ole ostoyhtiöiden omistajien hyvinvoinnista.   Olen luottavainen siihen, että  jälkeeni  seuraavan myynnin voi tehdä  het’kohta eikä tarvii huhkia vatukoissa.

    Puukin pakinasta selviää miten vaikeaa on irtautua entisen järjestelmän haitoista  ei pelkästään ns hoitotavoista. Ajattelun käännös on sitäkin vaikeampi.  Voisit mainita vielä hukkakauran ja Hankkijan, ei tänne tarvitse kuvata niitä metsää koskevia tuhoja kun pahimmat aiheuttajat ovat kuitenkin konsernit ja kartellit.  Suuret tuhot ovat  olleet niissä aukoista jalostetuissa Osaran kohteissa viimevuosina eikä jk:n myynnissä.  Osaat laskea  ja voisit ottaa kuin  raveissa startin volttauksesta niin katsoo sitten niitä tuloja kierroskierrokselta.   No , ei  tarvii vaivautua.. mukavaa saunailtaa!

    Lisäys 16:14 ; A . J.  Sitä hieman arvelin.   Sellaiseen on aikaa varautua tuoreella tiedolla  ja täällähän sitä on.  Vielä sekin, kohtalaisen hyvää ja myyntikelpoista puuta on ollut liki 60 vuotta ja perimä ei ole mihinkään kadonnut vain  pakkohoidolla tuhotut koivikot  piti luovuttaa  teollisuuden hyvinvointiin.  Olen varma, tiedän metsässä säilyvän kasvukyvyn taimimyynnin uhkauksista huolimatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2021, 16:06

    Yritin Perko selittää vertauskuvalla, että jos metsänhoitoon ei sijoita mitään, tuotantokoneisto rapistuu. Jos aina vain hakataan isoimpia kuusia pois, lopulta kaikki kuviot ovat pahimmassa tapauksessa perimäainekseltaaan heikentyneitä kunttaantuneita kuusikoita. Lopputulosta kuvaa pari käppyrää Mikolan julkaisussa, eli kuva 1: Harsintakuusikon kehitys Heikinheimon 1957 mukaan.

    http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15399/18-No%203_Mikola.pdf?sequence=1

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 20.11.2021, 16:47

    P.R.-pisteet merkattu rekisteriin.

    Jovain Jovain 20.11.2021, 17:22

    Jk metsänhoito on paljon muuta kuin kunttautuneita kuusikoita. Eihän vika tarvitse olla kirjassa tai sen lukijassa, vika voi olla myös metsässä. Usein verrataan jaksollista metsän kasvatusta jk metsän uudistamiseen, kun vertailun pitäisi olla jk metsän kasvattamisessa.

    Jk metsä ei useinkaan ole kuvio kohtaista tai ei välttämättä edes metsä kohtaista. Jk metsä on usein siellä missä se on olemassa. On muodostunut kehittyvä taimisto tai on muodostunut kehittyvä nuori metsä tai on edelleen kasvatetavaa erirakenteista metsää jne. Yleensä siellä missä edellytykset jk metsän kasvatukselle ovat olemassa.

    Toki metsähoidolla jk metsän kasvatusta voidaan ohjata. Aloittaa vaikka avohakkuualasta tai käyttää siemen tai suojuspuuhakkuita aloitukseen. Vieläköhän niitä kunttautuneita kuusikoita on jäljellä, eiköhän ne ole hakattu.

     

    Visakallo Visakallo 20.11.2021, 17:32

    ”Jk metsä ei useinkaan ole kuvio kohtaista tai ei välttämättä edes metsä kohtaista. Jk metsä on usein siellä missä se on olemassa.”

    Nyt Jovain tyhjensi pajatson! JK- on juuri tuommoista!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2021, 17:34

    Missä jk-metsä luuraa? Vastaus: Keski-Euroopassa!

    Puuki 20.11.2021, 18:46

    Suomessa muita alikasvoksena suht. hyvin kasvavia puulajeja metsäkuusen lisäksi on pihtakuuset.  Mutta niitä ei juuri kannata kasvattaa muuten kuin piha-ja puistopuiksi  koska ei ole markkinoita (paitsi koristehavuiksi  ja joulupuiksi jonkin verran)  .    Puuttuu niitä hyviä jk:een sopivia kotimaisia puulajeja eikä se asia muutu miksikään ainakaan muutamaan vuosikymmeneen.      Puolivarjopuu  kuuselle on melko rajallisesti sopivia kasvupaikkoja jk:een mm. kuusen juurikäävän ja pinnallisen juuriston takia.

    Perko 20.11.2021, 19:14

    Tämäkin :” Harsintakuusikon kehitys Heikinheimon 1957 mukaan.”  Alkutilanne on ollut 1815- ta lähtöisin .. olis nyt sopivaa kiihotus Emman joukoille.  No sieltäkin on hakattu kun väljyyttä tullut  yli 10 m3/ha /v.  Ei huono kun katsoo noita lähtöarvoja.  Silloinen näkemys metsästä oli, että pitää olla metsässä jatkuvasti 350 -500 m3 ähky päällä puuta.   Näihin Mikkolan aikoihin -85 oli  kiihkeimmillään ” harsinta-apostolit”. Selluteollisuus loppasi ja  hallitus/ m-keskus toteutti. MTK / mhy siunasi.  Olen elänyt sen ajan ja en sitä kaipaa. Aulangolla joivat  kartellin piikkiin viikon ja  hus metsään.  Samaa on nyt hirvien päivähoitolassa toimiva ministerin meininki.

     

Esillä 10 vastausta, 2,411 - 2,420 (kaikkiaan 15,391)
1 2 3 … 241 242 243 … 1 538 1 539 1 540