› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,611 - 2,620 (kaikkiaan 15,394)
1 2 3 … 261 262 263 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 29.11.2021, 18:01

    Metsänhoidossa on tiettyjä lainalaisuuksia, yksi sellainen on vesakoitumisen ja heinettymisen kynnysarvo. On sitä merkittävämpi mitä rehevimmille maille mennään.

    Jaksottaisessa metsänhoidossa kynnys ylitetään ja saadaan pidettyä hallinnassa logistiikan ja hyvän metsänhoidon, eli metsänviljelyn avulla. Jk metsänhoidossa on toisin.

    Jk metsänhoidossa ei ole tarpeen avata, eli mennä yli tämän kynnysarvon. Mennä lakirajoille tai tehdä pienaukkoja, jos edelleen kasvatettavaa taimistoa ei ole. Jos taimistot ovat olemassa, riittää kun taimistot vapautetaan ja hoidetaan.

    Kysymys on ainakin Etelä-Suomessa kuusettumisesta ja siinähän on se vaikeus, miten saada sekametsiä. Jääkö siihen muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa avovaiheen kautta.

    Tässä on myös kustannus kysymys. Jos jk:ssa mennään tuon kynnysarvon paremmalla puolella, aika vähän jää hoidon kustannuksia. Missähän se itsepetos mahtaa olla? Lisäys

    jees h-valta 29.11.2021, 18:36

    Ainut puulaji jossa luontainen uudistus toimii ilman maankäsittelyä tai taimetusta on haapa ja sitä vain ei tämän maan metsärahvas osaa viljellä ja eritoten ei arvosta oikein.

    suorittava porras suorittava porras 29.11.2021, 18:58

    Olisi mielenkiintoista kuulla Jessen mielipide kymmenen vuotta sen jälkeen ,kun haavat on pistetty pyörille.

    jees h-valta 29.11.2021, 19:25

    Tiedän kyllä miten tulee edetä seuraava sukupolvi kasvuun. Ei aiheuta mitään väristyksiä etukäteen.

    Tolopainen Tolopainen 29.11.2021, 19:37

    Mistä johtuu, että  haavat on lahoja jo kuitukokoisina joillakin kasvupaikoilla. Metsäliiton kiinnostus ostaa haapaa lähenee nollaa.  Energiapuuna saa paremman hinnan.

    Perko 29.11.2021, 19:54

    Isäni kertoi, että louhikossa ja routivassa maassa haavat lahoaa. En ole enemmin tietoinen. Ajattelin siinä juuret vaurioituu  ja iskee jonkunmoinen rotikainen.

    Haapa saunan lauteina on mainio. Kovassa löylyssäkin tuntuu miellyttävän viileälle.  Helppo puhdistaa  jos ovat irrotettavat  ja suihkutus painepesurilla niin pysyvät vaaleina kauan.

    Jovain Jovain 29.11.2021, 20:12

    Haapa on kiitollinen ja edullinen tapa saada seuraava sukupolvi aikaan. Jättää kaulaamatta ja sen jälkeen kustannuksista ei tarvitse huolehtia. On erinomaista hirsi   rakennuspuuta.

    Gla Gla 29.11.2021, 21:24

    Jos jossain on muuten tyhjä paikka, mutta haapaa riittää, annan kasvaa. Tarpeellisia nekin ovat. Parantaa karikkeen laatua ja energia- tai kuitupuuta niistäkin aikanaan tulee, kenties aikanaan jopa arvokas jättöpuu. Jos hirvieläimiltä säilyvät. Tukista en haaveile, enkä haavan jatkuvasta kasvatuksesta.

    jees h-valta 29.11.2021, 21:38

    Haaveile en minäkään vaan käytännön kokemuksella haapaa kasvatan ja vaikka itse kehunkin niin hyvinhän tuo on luonannut. Tulosta tulee jopa valtavan huonolila hirvieläinlaidunmaillakin. Mikäli tukkia saisi kaupaksi laatu olisi kyllä kelpoisaa siihenkin. Mutta siinäkin pitää olla riittävä hinnanero kuituun että edes kannattaa miettiä sen toteutusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2021, 07:41

    Kaipailtiin tutkijan ohjeita taloudelliseen metsänuudistamiseen puuntuotantoon soveltuvalla ja käytettävissä olevalla maalla. Peitsa Mikola muuten kirjoitti jutussaan ”Harsintametsätalous” (Silva Fennica 1984), että jatkuvan kasvatuksen vaihtoehto ei ole avohakkuu vaan luontainen uudistaminen.

    Uuden metsän alkuun saamisen vaihtoehdot muodostavat jatkumon: jatkuvalle mallille hyvät edellytykset ovat olemassa käytännössä harvoin, luontaisen uudistamisen edellytykset hieman useammin ja metsänviljelyn edellytykset aina. Jatkuvaa mallia kannattaisi ehkä soveltaa vain niin kauan kuin tukkipuita syntyy ja kypsyy hakattaviksi. Lopuksi pienaukko tai isompi oman maun mukaan. Pienaukon lukisin mukaan luontaiseen uudistamiseen, vaikka se on laissa kasvatushakkuuta.

    Annan siis sen saman ohjeen kuin aina ennenkin, mutta hieman tarkennettuna.

    Mieti mitä haluat metsältäsi ja mikä on metsätulojen rooli taloudessasi nyt ja strategisesti pitemmällä aikavälillä. Lue ja omaksu Tapion metsänhoito-ohjeet. Jos on edellytykset jatkuvapeitteiseen malliin ja se tukee tavoitteitasi, käytä sitä. Jos on edellytytykset luontaiseen uudistamiseen, käytä sitä. Muissa tapauksissa viljele uusi metsä.

Esillä 10 vastausta, 2,611 - 2,620 (kaikkiaan 15,394)
1 2 3 … 261 262 263 … 1 538 1 539 1 540