Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,631 - 2,640 (kaikkiaan 15,394)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Mitä pidempi on tarkasteluaika sen vaikeampi on ennustaa tulevaisuutta. Siksi NNA-laskentatapa ”ikuisuuteen ulottuvien kiertoaikojen jatkumona ” edustaa tod.näk. eniten sitä epävarmaa tapaa jossa ei ns. varmaa oikeaa vastausta kannattavuudesta ole löydettävissä.   Siinä on tosin perusteltu kaukana tulevaisuudessa olevien tulojen/menojen vaikutuksen lopputulokseen olevan suht. pieniä koska lasketaan nykyarvoja diskonttaamalla . Mutta silti esim. sovellettuna jk:een ko. laskenta aiheuttaa kysymyksiä joita ei pelkästään laskennalla ratkaista.

    Kukin kertoo vain omasta puolestaan ja siksi ei ole aina yleistettävissä jokin tietty tapa jokaiselle sopivaksi mh:ssakaan.   Vähiten luotan niihin toimijoihin jotka puolustaa näkemystään pääasiassa omistuksiensa takia.  Siltä ainakin joskus vaikuttaa , että oma lehmä on ollut ojassa , kun asiaan perehtyy tarkemmin.

    Rukopiikki

    Mikäli puun hinta kehittyy samaan malliin kuinka se on kehittynyt viimeiset vuosikymmenet, niin ehkä olisi järkevämpää sijoittaa uudistamisrahat muualle ja antaa metsänpohjan kasvaa mitä kasvaa. Inflaatiokin on jälleen alkanut laukata ja puun hinnat yllättäen laskussa.

    derHorst

    Puuki on oikeassa nettonykyarvojen laskennasta siinä mielessä, että täydellä varmuuudella laskelma menee väärin. Ei tulevaisuutta voi ennustaa. Itse näkisin noiden laskelmien puolustukseksi sen, että siinä edes yritetään hahmottaa (tai laskija yrittää) mahdollisia kehityskulkuja ja lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä. Mutta jos edes sen jokainen sisäistäisi, että metsätalouden investointien vaikutusaika on ihan poikkeuksellisen pitkä verrattuna mihin muuhun tahansa toimialaan ja sen, että rahalla on aika-arvo, jota yritetään jonkin korkonannan avulla taklata. Sitten ollan ajattelussa jo askel etempänä.

    Sanoisin metsätalouden suurimmiksi haasteiksi keskittyneen puumarkkinan ja siitä johtuvan jatkuvan puun reaalihinnan laskun. Metsänhoitomenetelmien valinta tai vihreiden / EUn / minkä tahansa muun organisaation muodostama uhka ovat pieniä tuohon verrattuna.

    Gla Gla

    RR: ”Esim. Tahvonen edellä olevassa linkissä esitti taloustieteilijänä rajua kritiikkiä puuntuotoksen maksimointipyrkimyksestä. Vapaasti muistettuna: ”Se lisää puunostajien voittoja, vähentää puunmyyjien nettokantorahatuloja ja pienentää kansantalouden ylijäämää.””

    Voitko määritellä usein siteeraamasi ”puuntuotannon maksimoinnin”? Sen jälkeen voidaan miettiä, kuinka yleistä se suomalaisessa metsätaloudessa on.

    ”Osuva on myös Tahvosen kommentti, että ”varmat vastaukset ovat luultavasti vääriä!” ”

    Pätee myös näkemykseen puuntuotannon maksimoinnin kannattavuudesta?

     

     

    Rane

    ”Itse näkisin noiden laskelmien puolustukseksi sen,”

    Kun nyt edes näkisi jonkun laskelman…

    Rukopiikki

    Kun tili on vaikkapa 70-80 vuoden päässä, niin sitä ajattelee onko järkeä tehdä minkäänlaisia laskelmia.

    mehtäukko

    der Horst:…”Sanoisin metsätalouden suurimmiksi haasteiksi keskittyneen puumarkkinan ja siitä johtuvan jatkuvan puun reaalihinnan laskun. Metsänhoitomenetelmien valinta tai vihreiden / EUn / minkä tahansa muun organisaation muodostama uhka ovat pieniä tuohon verrattuna…”

    Olemme ymmärtääkseni globaaleilla puumarkkinoilla. Kantohinnathan ovat jatkuvasti alakantissa, mutta puun hinnoista emme voi sopia. Markkinat kuitenkin määräävät hintoja tuonnin varjolla/uhalla. Jos mh-menetelmän valitset vaikka jk-peri-aatteella, se on oma ansio tai pöljyys.

    Eurostoliittoon kytkeytyä viherfanaattisuus millä politiikkaa nyt ajetaan, on katalin  uhka mikä aivan nyt on pullahtanut pinnalle. Politiikan poukkoilevuus ja ennalta arvaamattomuus ovat riskeistä pahinta.

    Timppa Timppa

    Lähetin Hesariin kommentit tuosta Annelinlinkittämästä jutusta.  Kirjoitin mm nyt tuputetaan jatkuvaa kasvatusta, mutta ilmastotietoiset ihmiset kyllä ottaisivat jaksollisen.

    En solvannut ketään.  Senkin kirjoitin, että meillä päin mustikoita kasvaa aukoissa.

    Ei ainakaan vielä ole julkaistu.  Onkohan mielipiteeni epäsopivia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole minunkaan kommenttia julkaistu Hotasen jutussa. Linja vaihtelee hieman moderaattorien mukaan. Nyt siellä on kyllä hyvä kommentti, jossa todetaan että itse asiassa metsänomistajat aiemmin pakotettiin lakiteitse siihen metsänhoitomalliin, josta heitä nyt arvostellaan. Ei jatkuvapeitteisyydestä olisi ollut silloinkaan kuin osaratkaisuksi. Luontokatoa tapahtuu väkisinkin kun metsäluontoa muutetaan. Hotasen kommentti on kuitenkin erittäin tasapuolinen menetelmien suhteen, mikä on harvinaista.

    Timppa Timppa

    Hoitohommissa kannattaa muistaa se, että apuna on verovipu.  Kulut saa vähentää verotuksessa.  Jos metsänsä hoitaa hyvin, joutuu tietenkin maksamaan myöhemmin paljon veroja, mutta hyvästä tulosta kannattaakin maksaa.  Jos hoitaa huonosti, niin on pinta-alaperusteisia kuluja, jotka ovat metsänkasvusta riippumattomia ja jotka syövät sen vähäisen tulon.

    Siis kaikella kunnialla.  Tosi mäntti on tyyppi, joka ei ota tuollaista etua käyttöönsä.

Esillä 10 vastausta, 2,631 - 2,640 (kaikkiaan 15,394)