Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,651 - 2,660 (kaikkiaan 15,394)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Kun nyt ollaan jk-keskustelussa, melkoinen määrä hehtaareita tarvitaan 500-1000 ha leimikkoon. Jaksollisessa muutama ha päätehakkuuta ja puumäärä on kasassa. Jatkuvassa täytyy olla tiestö ja ajourat kunnossa, kun hakataan laajalta alueelta. Toki jaksollisen ensiharvennuksissa ja miksei vielä kakkosharvennuksessakin tilanne on sama kuin harsintakohteissa.

    oksapuu

    Tottakai leimikon ostaja mielellään arvioi puumäärän alakanttiin..

    Tekevät halvan tarjouksen ja joskus jopa saavat ostettua puuta halvalla.

    Perko

    Niin  Timppa, paljonko sai  riukumotilla?  Siinähän se juju piilee, samaan ei tarvii kuin 1/5 m3   tukkipuuta.   Aliarvostuksella  ostaja  saa  pienellä etumaksulla varastoonsa tuplasti suuruisen hakkuuoikeuden ja se on myyjän omavastuussa jopa vuosia. Artisti maksaa aina!

    Jovain Jovain

    Kerrottiin jossain paperiteollisuuden työvoimakustannuksista, on Suomessa hinnakasta, Ruosissa 40 % ja Saksassa 30 % halvemmat. Jostain tämäkin raha on otettava. Samoin puumarkkinan keskittyminen (kart….) tuottaa, palkkarahoja, entä boonusta, ei ole puunhinnassa näkynyt.

    Puuki

    Kun leimikot tekkee itse, voi puustoarvionkin laatia sopivasti.   Hyvin on ainakin tähän mennessä kelvannut joskus  vähän alimitoitettu arviokin, varsinkin, jos on ollut ostajilla tarvetta juuri ko. leimikosta saatavista puutavaralajeista tai muuten sopinut korjuuohjelmaan.    Tarjonta ja kysyntä jos kohtaa, niin yksikköhintakin yleensä   vähän paranee.    > 1000 motin leimikkoa ei kyllä ainakaan kannata myydä 500 arviolla koskaan.  Sen verran kannattaa itsekin opetella lukemaan suunnitelmia ja vähän relaskooppiakin ulkoiluttamaan .

    Jk:n hinnoittelussa on vain niin, että selvät erot vast. puumäärän päätehakkuuleimikon yksikköhintoihin ja ha- kertymään on aina olemassa.  Siinä syntyy se ensimmäinen leimikoiden korjuutapojen aih. hintaero jota on useimmiten  vaikea kuroa kiinni paremmalla arvokasvu%:lla myöhemmissä harsinnoissa.

    Jovain Jovain

    Tuota Puukin ja muutaman muun mainostamaa hintaeroa ei ole ollut havaittavissa. Arvokasvua kyllä, mutta arvokasvu voi olla muutakin. Se voi olla vaikka metsänomistajien edunvalvonnassa. Ettei vaan MTK:n ole vallanneet vasemmalta kulkijat ja eräs muu puolue on talutettevana. Tuleehan ainakin yhteiskunnan asiat hoidettua. Ja mikään kun ei riitä. tehdään lisävelkaa myös hyvinvointiin. Lisäys

    Puu Hastelija

    ”Tuota Puukin ja muutaman muun mainostamaa hintaeroa ei ole ollut havaittavissa.”

    Tuo taannoinen pystykauppatarjousten kyselykierros- joka ei siis johtanut kauppoihin keväällä (kuuset pois, tiheikköjen harvennusta)- toi esiin esim.  seuraavan lausahduksen erään ostajan toimesta: ”Hän tekee tämän tarjouksen ’muu hakkuu’ nimellä, koska poimintahakkuussa joutuisi käyttämään alhaisempaa kuutiohintaa.”

    Joku voisi tehdä rohkeita johtopäätöksiä,  ettei ainakaan pystykaupoilla jk kohteesta saa samaa m3 hintaa kuin aukoksi hakattaessa. Hankintahinnoissa taas ei taida vieläkään olla eroja, oli sitten kyseessä saarikohde, ensiharvennus tai avohakkuu.

    Gla Gla

    Eipä näy Hesarissa vieläkään AJ:n tai Timpan kommenttia. Sen sijaan on julkaistu kommentti, jossa ei anneta suurtakaan arvoa uusiutuvan raaka-aineen tuottamiselle. Kirjoittajan mukaan metsätalous on ylimitoitettua. Tällaista mielipidettä edustavilta haluaisin kysyä näkemystä siitä, mistä raaka-aineet markkinoille saadaan, jos kotimainen uusiutuvan tuotanto on ylimitoitettu. Samoin sen, sisältääkö ajatus ylimitoituksesta mielipiteen jk:n potentiaalista tuottaa puuta.

    Sama kaveri kirjoittelee myös varjolajeista. Jk-metsä tuskin niin tiheä voi olla, että siellä varjossa viihtyvät lajit erityisesti pärjäisi. Toki koivu ja mänty menestyy alemmassa jaksossa huonosti, muuten metsää suositellaan kasvatettavaksi varsin valoisana.

    Virkistysarvojen osalta laitetaan taas vastakkain jaksollinen kasvatus ja luonnontilainen metsä. Oikea vertailukohta pitäisi olla jatkuvan kasvatuksen metsä, ellei metsätaloudesta ole aikomus luopua. Jää vaikutelma, että monen mielestä yhteiskunnassa on paljon itsestäänselviä asioita, kuten ähkyyn saakka tavaroita notkuvat kauppojen hyllyt. Tuotteiden alkuperää ja kauppataseen merkitystä ei vaivauduta miettimään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelussa menee iloisesti sekaisin talousmetsä ja ls-alueet ja mitä hyötyjä niillä kummallakin voi tavoitella. Joillakin puolestaan menee paatos edellä ja silloin keskustelu on vaikeaa.

    Tomperi

    Jovain kirjoitti työvoiman kustannustason alhaisuudesta muutamassa maassa verrattuna Suomeen. Mistä nuo luvut ovat peräisin? Onko kyseessä yhden työntekijän kustannusero vai koko konsernin työvoimakustannusten ero? Johtuuko hinnanero siitä että Suomessa on yksinkertaisesti liian paljon rukkasia jalostuslaitoksissa… jne

     

Esillä 10 vastausta, 2,651 - 2,660 (kaikkiaan 15,394)