› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,681 - 2,690 (kaikkiaan 15,397)
1 2 3 … 268 269 270 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 1.12.2021, 15:43

    Kuviokohtaisen arvokasvun määrittämiseen tarvitaan kyllä tarkempaa tietoa kuin metsään.fi:stä on saatavilla.   Kun nykyään saattaa metsäkuvion ikä heittää esim. 30 v. todellisesta (samoin puulajit ja puutavaralajit sekametsissä ) , niin ei sen pohjalta saaduilla vuosikasvu- arvioilla päästä lähellekään oikeaa arvokasvuarviotakaan.   Ehkä joskus  tulev. sekin muuttuu , kun kehitys kehittyy ja arviot tarkentuu.

    aegolius aegolius 2.12.2021, 01:41

    RR aiemmin:

    >Tavoittelemmeko määrän tuottamista vai tavoittelemmeko kannattavuutta. Sehän on Tahvosenkin lausunnon taustalla. Niin metsänomistajan kuin kansantaoudenkin näkökulmasta taloustieteen mukaan pitäisi tavoitella kannattavuutta. Jos määrän tuottaminen alkaa rajoittaa kannattavuutta, niin silloin tavoite ei ole kannattavuus, vaan määrän tuottaminen ja se tarkoittaa eri olosuhteissa hyvin erilaisia asioita.

    RR myöhemmin:

    >Kai nyt Puuki jokainen ymmärtää, että tavoitteena ei ole metsässä olevalle pääomalle mahdollisimman suuri prosenttuaalinen tuotto.

    Näiden jälkeen en enää ymmärrä mitä RR tavoittelee. Luulin sen olevan suuri suhteellinen tuotto?

    jees h-valta 2.12.2021, 06:08

    Tuskin RR itsekkään tietää ja ainakaan tajua mitä tavoittelee. Taitaa olla vain onnellinen omassa osaamiskuplassaan.

    mehtäukko 2.12.2021, 07:12

    Tahvosen mukaan optimointimalleissa ei ole toistaiseksi pystytty huomioimaan korjuuvaurioiden, tyvilahon tai jalostettujen taimien merkitystä eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuseroille, on tekstiä ”uutiset ja blogit osiossa.

    Kun korjuu-olosuhteet ovat nyky vuosina muuttuneet tällaisiksi, kysymys kuuluukin, eikö tällaiset ratkaisevat asiat pitäisi selvittää ennen suin päin markkinointia? Voisi väittää, että tiede on harhautunut luonnon”suojelijoiden” kelkkaan leimautumalla aatteen perässä hiihtäjäksi??

    Puuki 2.12.2021, 07:52

    Kun ei ole optimointimalleissa vielä huomioitu kaikkia tärkeitä selkeästi kannattavuuteen  vaikuttavia tekijöitä,niin silloin pitäisi kehittää niitä malleja paremmin todellisuutta vastaaviksi.

    Esim. jalostushyöty + laikkumätästyksen vaikutus kasvuun (kuusella myös siirtohyöty) .  Ne lisää kasvua kuusellakin tunnetusti vähintään +20 % / kiertoaika.   Joku mh vastasi Pukkalan väitteeseen (HS-kesk.), että jalostus lisäisi kasvua vain taimikkovaiheessa ja totesi sen harhaluuloksi kasvatuskokeiden perusteella.

    Kuusitaimikoissa ed. puusukupolven tyvilaho on altis leviämään varsinkin taimipuskissa joita syntyy yleensä luontaisen uudistamisen /jk:n hakkuun  jälkeen.   Sitä voidaan torjua kasvattamalla tyvilahojen kantojen ympärillä lehtipuuta kuusen sijaan.

    mehtäukko 2.12.2021, 09:49

    Edellisen ensimmäinen lause on oleellista. Jk:ssa toistetaan mantraa, jossa toistuvilla yläharvennuksilla poistetaan aina vain tukkia. Se on järjetön väite.

    Jaksollisessa laadun vaaliminen alkaa taimikoista jatkuen viimeiseen harvenukseen. Siinäkään menetelmässä kaikki puut ei täytä avohakkuussa tukin laatua. Miten on mahdollista, että jk:n alta ”pulkistuvat”= ränsistyneet puut tuottavat vain paksulustoista arvotukkia? Ja tätäkään ei tietysti saada vertailulaskelmissa huomioitua..?

    aegolius aegolius 2.12.2021, 09:55

    Tässä tähän jalostettujen taimien keskusteluun linkki Pukkalan teksteistä. Ei pysty lukemaan ilman niskakarvojen nousua muut kuin Perko ja Jovain.

    Metsänjalostus – hyöty vai haitta?

    Itselleni on tuossa monta kohtaa, jotka herättävät epäilyksiä enemmän kuin vähän. Odotan yhteiskunnan palkkaamalta professorilta enemmän. Myyntimiehelle sopii tuollainen paremmin.

    Perko 2.12.2021, 10:46

    En malta olla puuttumatta tuohon vaikka ei  miulta  kysytty.
    Minkälaisella arvokasvuprosentin vaihteluvälillä metsäsi ovat tällä hetkellä R.R?
    Niin mainio kysymys, että tuskin on Visakallosta syntynyt..
    Periaatteessa — mutta vain periaatteessa tilannehan on kuin  määrittäsi autonnopeutta ja paikkaa.  Jos autosta ottaa kuvan, sen  sijainti  paikan suhteen on tarkka  mutta nopeudesta ei saada mitään tietoa. Toisin päin jos nopeus saadaan mittaamalla matka tarkaksi niin sijainti ei selviä.   Se on hiukkasmaailmaa kuvaavaa kvanttimekaniikkaa.
    Metsän lukuisat puut muodostaa valtaisan hiukkaspilven jonka muutosnopeus  olis ehkä  helpoin vertaus taivaalla  monilajisten lintujen parvesta mittailla nopeuksien muutoksia.

    Puusta kaivetusta näytteestä tai kakkarasta saa historiaa näkyviin,, että ota visa kaira mukaan ja seuraamalla myynnistä saatua  lajihinnan eroja asia onkin jo aloitusta vaille selvillä kuin savolaisen projekti.

    mehtäukko 2.12.2021, 11:01

    ”…poistetaan aina vain tukkia. Se on järjetön väite…” ja jatkumona se, että jaksollisen eh:n kuitukalikan hinta irvailtiin yhdeksi (1) euroksi, mikä on hinta jk:n 80-90v ikäiselle kuitumötkylle? Arvokasvun ajanjaksolle osaa varmaan Perko laatia?

    Perko 2.12.2021, 11:03

    Aukko ja siitä  tasapäisesti syntyvä metsä on vain kerran taimiasteella 70-100 vuodessa.  On myös mahdollista kasvattaa uutta taimistoa tuona-aikana joka vuosi ( erityiseen siemenvuosina)  ja luonto voi  valkata niistä  omistajan kanssa parhaita.  Tämäkin on vaikeaa ymmärrettävää pöllöille mutta noin metsä tuottaa uutta puuainesta.

Esillä 10 vastausta, 2,681 - 2,690 (kaikkiaan 15,397)
1 2 3 … 268 269 270 … 1 538 1 539 1 540