› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,691 - 2,700 (kaikkiaan 15,404)
1 2 3 … 269 270 271 … 1 539 1 540 1 541

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 2.12.2021, 11:06

    Arvokasvu%:n lisäksi lopputulokseen vaikuttaa myös mm. tuloksentekotuotteiden määrä/ha.   Kovin arvokasvu % ja tulos %:ssa (ilman kuluja) tulisi teoriassa yhden ison puun kasvatuksella /ha.  Kun ei olisi juuri mitään kasvatuskuluja ja puu lisäksi kasvaisi lyhyenlännäksi olisi tukki% kova.  (Paksut oksat voisi tosin rajoittaa vähän tukin tuottoa mutta oletetaan että nekin jäisi juuri alle max.lpm:n ).    Sillä lailla päästään kovaan %-tuottoon.  Voittaa kirkkaasti normimetsänkasvattajan vaatimattoman %-tuoton.

    Kasvukaira kannattaa ottaa mukaan ja käyttöönkin niin näkee ehkä senkin , miten kasvu hiipuu joksikin aikaa harvennuksen (harsinnan) jälkeen. Sitten jos  onnistuu niin hyvin, että harveikko pysyy pystyssä,niin voi tutkia kasvun keskittymistä  ensin juuristoon ja sitten tyvitukin alueelle.  Sen jälkeen voisi pohtia esim. sitäkin, miten tyvekkäät puut vaikuttaa (relaskooppikoealojen ottamisen jälkeen) arvioituun metsän kok.tilavuuteen.

    Perko 2.12.2021, 11:19

    Puuki on kai tekemässä maisemanhoitokohdetta.  Omassa metsässä sekin on mahdollista ja saa ystävälliset retkeilijät pääkaupungista tamppaamaan varvikkoa. Heko heko!

    Arvokasvu tapahtuu enimmäkseen  puunrungon  muutoksesta johtuvasta hinnan muutoksesta, meniköhän oikein. No sitten se missä ne ovat ja monta kelläkin on niin on jo toinen juttu. Mutta kun jollain on niin monen- kokoista  ja lajista eri hintaista  ( ovat eri- kasvuvaiheessa)  tehtävä hieman mutkistuu.   On siihenkin olemassa ratkaisu.   On karkea taulukko josta näkee kotiolissa metsänhoitaja riittävän tarkan tiedon jopa % lukuna.

    Puukille joillekin muillekin  ihan tuo on selkeä asia mutta sitten on hanhensulka syndroomakin.

    mehtäukko 2.12.2021, 11:26

    ”..kerran taimiasteella 70-100 vuodessa..”

    Mihin tuo perustuu? Mt, omt :llä kasvatuskierto on 50-60 vuotta. Koivikon alle voi syntyä kaksijakoinen ku- koivikko tai tuoreelle kankaalle kaksijakoinen metsä, kuusi männikön alle.

    Puuki 2.12.2021, 11:34

    Esim. 1 puun kasvatuksesta oli sitä varten että jotkut hokasisi ajattelemaan %;en ohella muutakin kun on puhe mh:n kannattavuudesta.   Loput jutut on useimmille mh:sta ymmärtäville jo tuttuja asioita.

    PS   On se kumma , kun 2000-luvulla kiinnostuin jk:n ”uudesta tulemisesta” ja otin tarkemmin selvää mm. kasvueroista, niin E.Lähteen tutkimusten mukaankin silloin jk:n metsien keskikasvu oli n. 1 mottia/ha/v pienempi kuin tasaikäisten metsien.     Mutta nyt vaikka on puiden jalostus mennyt eteenpäin ja parhaat maankäsittelymenetelmät yleistyneet, niin silti voi jossain olla väite , että jk:n metsähän se kasvaakin paljon paremmin kuin viljelty vast. paikalla.

    R.Ranta R.Ranta 2.12.2021, 11:58

    Suhteellinen arvokasvu on vuotuinen eurokasvu (a) jaettuna puuston (b) ja maapohjan (c) arvoilla. Eli prosentteina 100  x  a/ b+c. Arvosiirtymä puolestaan on, kun kuitupuuta siirtyy tukiksi sen kasvaessa tukkipuuksi,  jota usein kuulee kutsuttavan myös arvokasvuksi.

    Jokaisen tulisi selvittää itselleen, kuinka puu kasvaa reaalisesti ja suhteellisesti kuutioita ja euroja ajan funktiona.

    Metsän esimerkiksi kannttaa taloudellisessa mielessä uudistaa, kun suhteellinen arvokasvu pysyvästi alittaa vastaavalla riskillä muualta saatavan tuoton.

    Valtio saa tällä hetkellä luottoa nollakorolla, reaalisesti inflaation olessa 2-3% niin miinuskorolla. Jos valtio hakkaa aukkoja metsään, jonka suhteellinen arvokasvu on vaikka vaatimaton  2%, niin tappiota tulee. Metsän kasvuhan on vielä  reaalikasvua oletuksella, että puun reaalihinta säilyy. Eikö se nyt ole selvä, että pääomaa pitää yrittää pitää siellä, missä sen tuotto on korkea. Eihän metsässä olevan pääoman tuottoprosentin maksimoinnilla näin toimita. Vaihtoehtoiset tuotot on vain otettava huomioon.

    Eikö tuo karkea esimerkki nyt jo kerro sen, että taloudellisena tavoitteena ei tietenkään ole metsässä olevan pääoman tuottoprosentin maksimointi. Puukin esimerkki on älytön!

    On taloudellisessa mielessä älyvapaata, jos ja kun valtion pitää tulouttaa vakiosumma vuosittain metsistään. Se johtaa siihen, että puun hinnan ollessa huonoin, joudutaan hakkaamaan eniten ja puun hinnan ollessa korkeimmillaan hakataan vähiten.

    Jos ja kun teillä on mielenkiinto siihen, mitä metsäekonomia on, niin kipin kapin hakemaan metsäekonomian oppikirja ja lukemaan sieltä niinkuin katekismuksesta mitä se on.

    …

     

    Perko 2.12.2021, 12:08

    On totta, että muutosta on havaittu kasvussa.  Suurin  muutos on tapahtunut  myynnin tukki / kuitu suhteessa.

    aegolius aegolius 2.12.2021, 12:13

    >Tämäkin on vaikeaa ymmärrettävää pöllöille mutta noin metsä tuottaa uutta puuainesta.

    Perkolla ei asiaa ole vielä viesteistä löytynyt, mutta pukkalamaista harhanluontia kyllä. Miksi höpötät jotain 70-100 vuodesta, kun itse kasvatat jiikoota lehdossa? Lehtopohjalla on ihan lonkalta heitettynä yli 400 kiintoa kuusta alle 60 vuodessa.

    >luonto voi  valkata niistä  omistajan kanssa parhaita

    Tätä se Pukkalakin lipsauttelee tämän tästä, mutta jk:n kannattavuuslaskelmaan ei raivaussahan kustannus eksy koskaan. Peli olisi välittömästi liian selvä. Kannattaa sopivasti unohdella, jotta saadaan tietämättömät sumuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.12.2021, 12:32

    Katekismuksen pitää sisältää myös mitäseon eikä pelkästään mitäseeiole.

    Kurki Kurki 2.12.2021, 12:52

    Jokaisen tulisi selvittää itselleen, kuinka puu kasvaa reaalisesti ja suhteellisesti kuutioita ja euroja ajan funktiona.

    No ei varmasti tarvitse.

    Perko 2.12.2021, 12:52

    Harmillista kun huonosti olen esittänyt hakkuut.  Pyritään jatkuvaan  myyntiin.  Nyt se on jo kirhennetty  kahdeksan ja kahdentoista vuoden väliin.  Ei tarvitse  odotella 60 vuotta.    Kahdeksaan vuoteen hyvinkin jo sattuu männylle  runsas siemenvuosi.  Kannattaa seurata ennusteita.

    Raivausaha pitäis kunnostaa,  tienreunat tarvii siivota. Jäi käytöstä varastoon  vanhanlain kanssa.   Thaimaalainen  varsin osais virittää sen iskuun  (halvalla, ei veroja, ei sos maksuja)  minuu ei kiinnosta valjaissa olo lainkaan.

Esillä 10 vastausta, 2,691 - 2,700 (kaikkiaan 15,404)
1 2 3 … 269 270 271 … 1 539 1 540 1 541