› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,811 - 2,820 (kaikkiaan 15,429)
1 2 3 … 281 282 283 … 1 541 1 542 1 543

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 8.12.2021, 12:41

    Jälleen hyvä kommentti, mutta nyt pilkunviilaaja iskee.

    ”Jos pitäydymme pelkästään jatkuvassa kasvatuksessa, saadaan koko ajan enemmän kuusta metsiin…”

    Jos pitäydymme pelkästään jatkuvassa kasvatuksessa, saadaan koko ajan enemmän kuusivaltaisia metsiä tai kuusen osuutta metsien puulajeista lisättyä. En usko kuusen määrän lisääntymiseen jk:n myötä, ehkä pikemminkin päinvastoin. tarkastelujakson pituuudesta tietysti riippuen.

     

    Puuki 8.12.2021, 12:50

    Otsikon alla esim. Berza kertoo juuri  siitä jk:n nykytyylistä jota harrastetaan muuallakin.  Rusinat poimitaan pullasta ja uudistaminen ym. metsänhoito jää tekemättä.

    Tietysti voidaan tehdä toisinkin eli vain sopiville kohteille jolla on valmiina erirakenteinen metsä ja jk:een sopiva kasvupaikka muutenkin.

    aegolius aegolius 8.12.2021, 12:59

    >Täällä kirjoitetaan sivutolkulla mallin toimimattomuudesta

    Minulla on erilainen tulkinta taas. Jatkuva kasvatus toimii kyllä – tai riippuu toimimisen määrittelystä. Metsä säilyy peitteisenä ja virkistysarvot esimerkiksi ulkoilualueilla ja taajamametsissä ovat korkeammat (minunkin mielestäni). Täällä käytävä keskustelu ymmärtääkseni keskittyy siihen, että jk ei jaksolliseen verrattuna voi pärjätä kannattavuudeltaan kuin yhden tai enimmillään kahden hakkuun verran. Talousmetsässä pyritään yleensä hyvään kannattavuuteen ja tästä täällä keskustellaan.

    Itse olen tällä hetkellä sitä mieltä, että paras kannattavuus muutamaksi vuosikymmeneksi (jaksollisesti luodulle) nuorelle metsälle saadaan jk:n opein. Pystyssä olevista rungoista otetaan irti se maksimi mitä saadaan poimimalla ja yläharvennuksin. Sidottua pääomaa alas ja tuottoprosenttia ylöspäin. Uudistaminen ja uudistuminen sitten muiden murheeksi. Tässä on mielestäni mahdollinen syy siihen miksi ihan sijoittajatkin tuota harrastaa. Ja yleinen ilmapiiri jopa sivelee tätä ajatusta silkkihansikkain. Itse en tähän lähde, koska aion myös jättää jälkeeni jotain. Näkemys ei voi olla vain minä ja maksimi, jos vähänkään ajattelee tulevaakin sukupolvea – ja miksei myös Suomea ja hiilitasetta pidemmällä aikajänteellä.

    Rukopiikki 8.12.2021, 14:13

    Mitenkähän sellainen kasvatus, jossa koko ajan otetaan suurimpia ja luonnonvalinnassa voittaneita pois olisi jotenkin luonnonmukaista. Näillä seuduin oli ennen vanhoissa luonnonmetsissä kuusikoissa isoja monet palot kestäneitä jopa yli 500-vuotiaita mäntyjä. Ne ovat metsän aatelisia ja hyvällä geeniperimallä, kun ovat aikanaan jo päässeet hoitamattomassa rääseikössä muista puista voitolle ja valtapuiksi. Palon jälkeen tämä paras aines aina siementää uuden puusukupolven.

    Gla Gla 8.12.2021, 15:40

    Riippuu sukkession vaiheesta. Koivun tai lepän jättämään reikään kasvaa luonnostaan hyvät geenit omaava kuusi.

    Rukopiikki 8.12.2021, 16:00

    Mistäs sen tietää että juuri sillä siihen reikään sattuneella  mahdollisesti ainoalla taimella on hyvät geenit.

    Rane 8.12.2021, 17:34

    Tämä Annelin kuppien kaataja kirjoitti näköjään muunneltua totuutta.Fanapelin raaka-ainetuotanto perustuu  ihan omiin eucalyptusviljelmiin.

    Fanapel S.A. Company Profile – Uruguay | Financials & Key Executives | EMIS

    Gla Gla 8.12.2021, 17:40

    ”Mistäs sen tietää että juuri sillä siihen reikään sattuneella  mahdollisesti ainoalla taimella on hyvät geenit.”

    Yksilöistä ei koskaan tiedä, mutta jos isompaa kuvaa luonnossa katsotaan, hyvillä geeneillä on parempi kilpailukyky kuin huonoilla. Jos reikään tuleekin kaksi tainta, vahvempi voittaa.

    Rane 8.12.2021, 17:48

    ”kaksi tainta, vahvempi voittaa.”

    Näin on pakko käydä koska taimikonharvennuksia ei tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.12.2021, 18:06

    Fanapelin osalta mielipidekirjoittaja käyttää eukalyptusviljelmien yhteydessä sanaa ”kotoperäinen”. Sellun raaka-aine on peräisin yhtiön omilta tai sopimusviljelmiltä, mutta eukalyptukset ovat kotoisin Aasiasta ja Australiasta joten puulajit eivät ole kotoperäisiä.

Esillä 10 vastausta, 2,811 - 2,820 (kaikkiaan 15,429)
1 2 3 … 281 282 283 … 1 541 1 542 1 543