Jatkuva kasvatus käytännössä.

>>”kaksi tainta, vahvempi voittaa.”

>Näin on pakko käydä koska taimikonharvennuksia ei tehdä.

Niin, tai kaksi tasavahvaa kuusta ovat vielä 30 vuotiainakin kiinni toisissaan. Siitä kun toisen repii enskassa irti, toinen on oksistoltaan puolikas ja potentiaalinen taipuja lumipeitteen alla. Nämä nyt on näitä jaksollisen ongelmia. Jiikoossa ei tällaisia ongelmia tule, kun ennakkoraivaustakaan ei tehdä. Motokuski hoitaa.

Aegolius: ”Tässä on mielestäni mahdollinen syy siihen miksi ihan sijoittajat tuota harrastaa. Ja yleinen ilmapiiri jopa sivelee tätä ajatusta silkkihansikkain”.

Harrastetaan, sitä toteutetaan jaksottaisessa metsänhoidossa. Kysymys ei ole jk metsänhoidosta, toteutetaan kyllä jk metsänhoitoa hyväksi käyttäen.

Monet Hesarin keskustelijat ovat siis sitä mieltä, että he saavat päättää, mikä ihmisten metsille on hyväksi.   Sitten väitetään, että jatkuva kasvatus on parasta mitä voi olla.  Ilman mitään faktoja.

Tämän keskustelun, mitä Anneli on linkittänyt,  aloittajat ovat mielestäni kyllä pohjanoteeraus.  Ainakin siinä mielessä, että sanottiin, että aukon puut hävittävät hiilinielua, mutta eivät noteeranneet sitä, että niin tekevät myös jatkuvan kasvatuksen puut, kun ne hakataan.

Eikä se puupeltojen ihasnnoija sen välkympi ole.

Kai täytyy uskoa, että tässä on kyseessä uskonnollinen vakaumus, johon mitkään faktaperusteet eivät auta.

Perko tietysti sanoo, että niin minullakin.  Olen kuitenkin muodostanut käsitykseni useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä saadun infon perusteella, joten olen ainakin hyvässä ja suuressa seurassa.

Aegolius: ”Täällä käytävä keskustelu ymmärtääkseni keskittyy siihen, että jk ei jaksolliseen verrattuna voi pärjätä kannattavuudessaan kuin yhden tai enemmillään kahden hakkuun verran”.

Edelleen tässä on kysymys jaksollisesta metsänhoidosta ei jk metsänhoidosta. Annetaan vääränlainen todistus jk metsänhoidon toimimattomuudesta ja sen kannattavuudesta. Kysymys on tasaikäiseen jaksottaiseen metsään toteutettavasta yläharvennuksesta/poimintahakkuusta. Ei erirakenteisuuteen perustuvasta jk metsänhoidosta.

”Vasta hakkuun tai parin jälkeen alkaa uudistumisen merkitys kasvaa, ja silloin ne haasteet vasta alkavat ja kannattavuus keikkenee”.

Edelleen kysymys on jaksottaisesta metsänhoidosta. Myös ne ensimmäiset vuosikymmenet jaksollisesti kasvatettua, ei jk metsänhoidon poimintaa ja yläharvennuksia, ei niiden ensimmäisten vuosikymmenienkään osalta. Uusi metsälaki tuli voimaan 2016, joten nämä jk:ksi väitetyt yläharvennukset ja poimintahakkuut jäävä jaksollisen metsänhoidon asiaksi, myös vanhemmissa metsissä.