› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,831 - 2,840 (kaikkiaan 15,431)
1 2 3 … 283 284 285 … 1 542 1 543 1 544

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kmetsuri 9.12.2021, 09:51

    Erään työnantajan palveluksessa harrastin jk-kasvatusta joillakin kuvioilla parikymmentä vuotta. Nyt jälkikäteen voisin sen sanoa, että on harhaa ettei jkssa tarvitse mitään taimettumisen eteen tehdä – ainakin jos hyvän haluaa (ja kukapa ei haluaisi). Nuo kuviot käsittelin manuhakkuin poistamalla huonokuntoisia ja kasvunsa lopettaneita puita kohdista, joissa oli taimiainesta jo valmiina. Sen lisäksi tein pienaukkoja taimettumisen edistämiseksi.

    Sitten muutaman vuoden välein kävin raivurilla läpi kuvion pelastaen mielestäni parhaita taimia tulevaisuutta varten…niin jos niitä oli esim. noihin aukkopaikkoihin syntynyt (jos ei, niin sitten istutus).

    Hakkuukierto oli noin 10 vuotta. Kuviot säilyivät yllättävän hyvin peitteisenä, vaikkakin korjuissa tuli taimi”tappioita”. Mutta kannattavaa toiminnasta ei kyllä saanut tekemälläkään. Sellaista harrastelijamaista puuhastelua kuten suomalaisten dopingin käyttö.

     

     

    mehtäukko 9.12.2021, 10:06

    Hyvä kmetsuri!  Sieltä se käytännön kentiltä lopullinen totuus löytyy. Muutama vatuloija on koettanut saada korpin näyttämään valkoiselta…!

    aegolius aegolius 9.12.2021, 10:17

    Kiitos kmetsurille käytännön kokemuksen jakamisesta! Kuulostaa hyvin uskottavalta. Jos tuon tekee itse, saa esimerkiksi lähimetsänsä pysymään peitteisenä ”pienellä” vaivalla.

    Olisi ihan mielenkiintoista päästä itse kunkin pään sisään kurkkaamaan mikä on se syy johonkin vahvaan mielipiteeseen. Aina se ei keskustelussa avaudu ihan jo mahdollisesti henkilökohtaisistakin syistä. Esimerkiksi Perko haluaa jatkuvaa kassavirtaa ja sen ymmärrän. Silloin ei kuitenkaan vertailla menetelmien kannattavuuksia. Mukana aavistan olevan myös harmitusta lainsäädännön historiasta. Myös RR painottaa kassavirtaa ja myös suhteellista tuottoprosenttia. Jälkimmäinen vaatii puustopääoman pitämistä suhteellisen pienenä.

    On kuitenkin huomattava, että jatkuvaan kassavirtaan pääsee myös jaksollisella. Hehtaareja vaan täytyy olla enemmän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2021, 10:19

    Kerro Jovain miten siirrytään jatkuvaan kasvatukseen, kun yläharvennus ja poimintahakkuu eivät kelpaa menetelmiksi.

    aegolius aegolius 9.12.2021, 10:23

    Luulen AJ, että ne kelpaavat Jovainillekin menetelmiksi, mutta hän ei pidä sitä vielä ”aitona” jiikoona. Olen siitä samaa mieltä. Asialla kuitenkin ratsastaa eräskin jk-sijoittaja, joka kovaan ääneen tekee jk-hakkuita hyvällä kannattavuudella. Toimittaja ei vaan koskaan osaa kysyä tehtiinkö hakkuu 40-60 vuotiaaseen jaksolliseen metsään ensimmäistä vai toista kertaa.

    Puuki 9.12.2021, 10:39

    Niinhän se on varmaan  jonkun mielestä että aitoa jk:a ei ole voinut vielä tehdä uuden metsälain lyhyen voimassa olon vuoksi.    Siksi homman kannattavuus ei ole  vielä selvinnyt kuin asiaan vihkiytyneille ”firman” miehille ja naisille.    Kuitenkin on  tehty tutkimuksia esim.  jo 60-luvulta lähtien vast. mh:lla hoidetun metsäkuvion kannattavuudesta eri  mh-tavoilla.  Monia muita kasvatuksen onnistumiseen ja kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä voi päätellä mm. tasaikäisen metsien kasvutaulukoista , simuloinneilla ja sitten käytännön kokemuksilla joista mm. ed. kmetsurikin kertoi.

    PS  Myös kannattavuuslaskelmia on tehty  jk:n ja tasaikäisen metsän kasvatuksen aloilla.  Kasvuja/arvokasvuja voi arvioida melko pitkälle mm. simulointien ja muiden lähteiden perusteella vaikka toistaiseksi ei ole Suomen olosuhteissa kovin paljon jk:n kasvukokeita tehtykään. MH:n laajojen koealojen tuloksetkin valmistuu joskus tulevaisuudessa, jos saavat rauhassa tehdä niitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2021, 12:31

    ”Elinikäisrakenteinen metsä” hakataan siististi erikoiskoneella.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.1668060

    R.Ranta R.Ranta 9.12.2021, 13:53

    Rakkaudesta lajiin, kuten joku asian osuvasti ilmaisi. Hienompaa hommaa kuin oman metsän kasvattaminen omin kätösin ja sen seuraaminen, on vaikea kuvitella. Olo on sairas, kun vuosi on ollut muusta syystä niin kiireinen, että ei ole ehtinyt. Suren tätä kinastelua menetelmistä. En ymmärrä moista kiihkoa ollenkaan. Minusta erinomaista, että nyt on vaihtoehtoja. Menetelmillä on kiistattomat puolensa ja niistä voi väitellä loputtomasti.

    Metsän tuotto jää kuitenkin valtaosassa Suomea vaatimattomaksi. Siksi suuri alkuinvestointi ei ole ongelmaton, jos tosiasiat tunnustetaan, niinkuin Paasikivi opasti.

    JOS korko on korkea, vaihtoehdot ovat vähissä. Se on investoinnin tavattoman pitkän tuoloutumisajan kiistaton ongelma. Taloudellisessa mielessä investointi on saatava korkoineen takaisin. Ellei, niin mitä taloudellista järkeä? Jos saat UPM:n osakkeista 4% tuottoa (riskin voi jopa ajatella vertailukelpoiseksi), etkä uudistusinvestoinnille sitäkään, niin luontainen menetelmä on parempi vaikka se tuottaisi vain 20% siitä mitä kalliilla uudistamisinvestoinnilla saa. Sen 20% parempi. Kun näin on, on syytä suhtautua varauksella varmoihin vastauksiin.

    Hyväksyn täysin jaksollisen kasvatuksen, johon omakin metsätalous on perustunut. Tietysti jo lainkin takia. Satoja hehtaareja olen parturoinut puuttomiksi (varsinainen isämmaanparturi), mutta saanut ne kuitenkin pikkurahalla aikanaan uudistettua. Kalliilla menetelmillä olisin tehnyt konkurssin. Sanoin aikanaa UPM:n ostomiehelle, että pitäiskö meidän edes tuo kohde jättää hakkaamatta aukoksi – mitä ihmisetkin sanoo, kun me kaikki mitä laki sallii parturoidaan. Ostomies totesi ykskantaan, että hakka vain, ei se maine voi enää huonommaksi mennä, mitä se nyt jo on.

     

    Puuki 9.12.2021, 14:42

    Voi miettiä sitäkin , että mitä vaikuttaa suurempi hakkuutulo lähtötilanteessa lopputulokseen.  Jk:kin on hyvä menetelmä joskus, mutta  sen mainostaminen pitäisi perustua todellisuuteen ; aluksi olemassa oleviin tuloihin ja menoihin , kun puhutaan kannattavuuden arvioinnista.   Luont. uudistaminen esim. sopii  hyvin varsinkin mäntykankaille pohjoisessa.

    Ostomiesten mielen mukaan ei aina kannata mo:n toimia. Nehän toki ostaisi vaikka heti kaikki myyjän myyntikelpoiset metsät aukoksi ja tiet. edulliseen hintaan puuta tarvitessaan .

    mehtäukko 9.12.2021, 16:52

    ”Erikoiskone” erikäisrakenteiseen metsään on sitä yhden lajista mainoshuiputusta.

Esillä 10 vastausta, 2,831 - 2,840 (kaikkiaan 15,431)
1 2 3 … 283 284 285 … 1 542 1 543 1 544