› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,841 - 2,850 (kaikkiaan 15,431)
1 2 3 … 284 285 286 … 1 542 1 543 1 544

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2021, 17:02

    Väitetään, että järeällä koneella voi nostella tukkipuut taimikon päältä ajouralle ja puida siinä. Mikä on isoin puu jonka voi nostaa hakkuukoneella pystyasennossa?

    Mitä tulee RR:n korkolaskelmiin, teoriassa hyvät, mutta käytännössä on erittäin vaikeaa ennustaa tuottojen ja riskien kehittymistä muutamaa vuotta pitemmälle missään sijoituskohteessa. Metsässä sijoitusaika on vielä erityisen pitkä verrattuna muihin sijoituksiin, joten ainakin vanhempi kansalainen voi nähdä uudistamissijoituksen myös lahjoituksena perillisille.

    mehtäukko 9.12.2021, 17:21

    RR…”Sanoin aikanaa UPM:n ostomiehelle, että pitäiskö meidän edes tuo kohde jättää hakkaamatta aukoksi – mitä ihmisetkin sanoo, kun me kaikki mitä laki sallii parturoidaan. Ostomies totesi ykskantaan,…”

    Huvittaviakin piirteitä näköjään putkahtelee näissä pippaloissa…  🙂

    Tuohon AJ:n kysymykseen: isojen puiden nostelu taimien päältä ei kyllä ole minkään valtakunnan menetelmä jo turvallisuuden suhteen. Ykköspuita voi, mutta mo:lla ei ole oikeutta vaatia sellaiseen. Kyllä kahden tukin kuusirunko nousee ja pysyy isossa kourassa 5-7 metriä sivulta hallitusti. Puikoissa on oltava kokenut kuski.

    Rane 9.12.2021, 17:31

    Mitä tulee RR:n korkolaskelmiin niin ovat vielä näkemättä.

    Tuo ”erikoiskone” on Prosilvan lähtöpainoltaan reilun 17 tonnin ja renkaiden nestetäytöllä ja ketjuilla hiukan alle 20tonnia painava nelipyöräinen harvesteri.Eli ei ole tarkoitettu pehmeiden maiden hakkuisiin.Nelipyöräinen todennäköisesti siksi että nopea tehdä pistoja ajouralta lähemmäksi niitä harsittavia isoja puita.Normaali Ketosen koura joten puita ei kuljetella sen kummemmin pystyssä kuin muillakaan vakioharvestereilla.

    Tämä erikoiskonehöpinä on tarkoitettu jatkuvaan kasvatukseen hurahtaneille metsänomistajille joihin  uppoaa melkein mikä tahansa löpinä.

    Metsuri motokuski 9.12.2021, 17:50

    Olen ajanut vastaavaa konetta useamman vuoden. Nosturikin oli sama. Koura eri valmistajan ja hieman pienempi. Ei tuo ole sen kummempi jatkuvan kasvatuksen kone kuin liikkuvuuden osalta. Onhan ne puut kuitenkin haettava normaali ajokoneella pois. Samaa mielipidettä kuin rane. Annelille sen verran että pystyssä ei voi nostaa kuin ensiharvennuspuita. Ei isompia niitäkään ja vain tuulettomassa säässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2021, 17:53

    Äskettäin joku taas FB:ssä arveli jotta: ”Ponsse suurimmasta päästä, peruskone painaa parikymmentä tonnia + telat viisitonnia motopää riittävän järeää tekoa, niin tukkipuunkin kokoinen runko tulee pystyssä ajouran varteen helposti.”

    Olisin itsekin arvellut, että enskaan se puiden nostelu varmaan jää.

    kmetsuri 9.12.2021, 17:55

    No mie aattelen metsänkasvatuksesta siten, että jos on varoissaan ja kiinnostusta, niin omassa metsässä voi kokeilla erilaisia menetelmiä nyt, kun melkein mikä vaan on sallittua. Ammattitaitoiset motokuskit poimii varsin taitavasti – sulan puun aikana – isompia puita taimikkokohdista ja ottavat metsänomistajan toiveet huomioon. Mutta tuota jatkuvaa kasvatusta minä kokeilisin vain kuvioille, jotka näyttävät taimettumisen merkkejä(pois lukien karuhkot männiköt joihin tuppaa kasvaa kuusia alle jos siementävä metsä lähellä) luonnostaan. Tavoitteenahan on eri-ikäisiä puulajeja kerroksittain, joten saattaa viedä yhden sukupolven ennen kuin tuo on saavutettu.

    Noista pienaukoista näillä kuvioilla sen verran, että niiden täytyisi olla riittävän isoja( jostain luin että 30-50 aaria) eikä vain muutaman isomman puun poistoja. Sillä ilmeisesti haetaan sitä kannattavuutta ja valoisuutta muillekin kuin kuuselle menestyä.

    Motomiehiä olen jututellut aina tilaisuuden tullen ja heidän mukaan noita ”jatkuvia”-palstoja on nykyisin lähestulkoon viikoittain. Heillä on tietyt ohjeet hakkuuseen, mutta useimmiten työskentely tahtoo olla aikamoista soveltamista. Eli neuvonnan paikka metsänomistajille ja tietysti myös toimijoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2021, 18:01

    Metsälehdessä oli juttua, että suometsä uudistetaan edelleen useimmiten avohakkuulla. Myös suojuspuuhakkuuta tehdään melko usein, ehkä heinittymisen estämiseksi?

    Timppa Timppa 9.12.2021, 18:26

    Metsälehdessä oli juttua, että suometsä uudistetaan edelleen useimmiten avohakkuulla. Myös suojuspuuhakkuuta tehdään melko usein, ehkä heinittymisen estämiseksi?

    Olen tännekin  kirjoittanut esimerkin talvella 2019 harvennretuista palstoista.  Poimintahakatussa oli ennestään taimia ja tuli  lisää, mutta jätettyjä puita kaatui paljon.  Normaalisti harvennetussa ei ollut taimia eikä tullut uusikaan, koska karhunsammal esti taimettumisen.

    Sitten on minun oma syksyllä 2017 uudistushakattu suokuvio, johon tehtiin mätästys ja istutettiin männyt.  Ne kasvavat erittäin hyvin kuten kyllä myös vesakko, joka jouduttiin kesällä raivaamaan.  Tällä kuviolla jättömännyt ovat pysyneet pystyssä, mutteivat juurikaan siementäneet.

    Kyllä pitää olla aika erikoiset olot, jos suolla jatkuvaa kasvatusta voisi jatkuvassti harjoittaa vaikka tietenkin  teoriassa pitäisi.

    Jätkä Jätkä 9.12.2021, 19:10

    Ei nykyiset hakkuukoneet pysty nostamaan ihan oikeita – kolmen tukin runkoja oksineen/ latvoineen pystyssä ja kääntämään rungon sitten ajouralle. Jis vaikka voima riittäisi nostaa parikin tonnia kymmen metrin päästä, niin melko varmasti kone kellahtaisi kyljelleen. samalla sen puolen pyörät ja telat painuisivat maan sisään.

    Lokomon kahdeksanpyöräinen Proto pystyi sellaisen suunnilleen tekemään, mutta se painoi muistaakseni yli 30 tonnia.

    Pika 75 nosteli kanssa melko kaukaa oiketa tukkirunkoja, mutta se kaatoi ne päällensä, mikä on aikalailla eri tekniikka.

    Jatkuvaan harsintaan pitää kehitellä aivan uusi kone, niin hakkuuseen kuin ajamiseenkin.

    kmetsuri 9.12.2021, 19:20

    En osaa suorilta käsin ihan suometsistä sanoa (täällä niitä vähemmän on), mutta voisi kuvitella niiden olevan erittäin tuulelle alttiita, ja jos vesitalous ei ole kunnossa niin ei taimettumistakaan tapahdu.

    Mutta kyllähän turvekankaille taimia nousee. Nykyisin vain aika isona ongelmana perinteisiin luontaisen uudistamisen kohteisiin, joissa jatkuvaakin voisi kokeilla, ovat roudan puute ja vallitsevat tuulet.

Esillä 10 vastausta, 2,841 - 2,850 (kaikkiaan 15,431)
1 2 3 … 284 285 286 … 1 542 1 543 1 544