› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,851 - 2,860 (kaikkiaan 15,431)
1 2 3 … 285 286 287 … 1 542 1 543 1 544

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 9.12.2021, 19:30

    Haastattelin motokuskia vähän tuulisempana päivänä päätehakkuulla.  Sanoi, että pitää katsella, ettei puut vie konetta vaan kone kaataa ne hallitusti.

    Puuki 9.12.2021, 19:39

    Jotkut turvemaat on hankalia metsitettäviä. Ei synny luont.taimiainesta eikä ole aina helppoja viljelläkään.    Jk:n pienaukon max on 30 a muuten joutuu metsittämään ja pitää saada  normaalin ajan puitteissa taimikko aikaan.

    Jk:n isojen puiden ilmassa siirtelyyn pitäisi ehkä kehittää kokonaan uusi konekanta. Tyvelle ajettavat polkee liiaksi jäävää puustoa jos sitä on.  Oikein hyvällä korjuukelillä kyllä männiköiden yläharvennukset  onnistuu tarpeeksi hyvin isolla koneella , jos motokuski on kokenut . Kuusikoissa on hankalampaa saada alikasvos säilymään ehjänä.

    mehtäukko 9.12.2021, 19:41

    Käsitys on se, että routainen ja luminen maasto suojaa jk:n harsinnoissa juuristovaurioilta kuin mahdolliset uudet taimet. Silloin yleensä lunta on puissakin, on tutkittu että jopa tonni. Edellytys olisi siis vähiin korjuuvaurioihin.

    Mutta niitä puita ei nostella mihinkään.

    kmetsuri 9.12.2021, 20:02

    Joo niin kuin olen todennu jk on harrastelaji, ja mehtäukko ja Puuki toi noita ongelmia hyvin esiin. Joskus aikanaan turvemailla tukittiin ojat pariksi vuodeksi siemenpuunhakkuun jälkeen jotta saatiin vettä siemenille. Tänäkin kesänä olen kuljeskellut vaikka minkä näköisiä taimikoita – niin kivennäis-kuin turvemaillakin – enkä oikeasti osaa sanoa miksi jossain taimettuminen/istutettujen taimien kasvuun lähtö on onnistunut tai epäonnistunut. Jotkut ammattilaiset ovat epäilleet, että nykyisin aukkohakkuun jälkeinen ketju on niin ”kuuma”, että jossain tapahtuu virheitä – usein miten viljelyssä.

    Mutta kun katselee noita johtoaukeita niin kyllä se metsä kasvaa  – ainakin jonkinlainen.

    Timppa Timppa 9.12.2021, 20:19

    Ihan samanlaisella tavoin äestetyistä ja männylle kylvetyistäkuviooista toiseen tulee hyvä taimikko ja toiosdeen eimjuurim mitäänm.  Keväiden sääolot olot ovat yksi selittäjä.   Näkee kun vierekkäisistä kuvioista topinen taimettui, toinen ei.  Voi tietysti ollam myös tuntenmattomia maaperästä johtuvia tekijöitä.

    Kesät 2018 ja -19 ovat olleet taimien kasvun tai itämisen kannalta vaikeita.

    Jovain Jovain 9.12.2021, 23:33

    En ole pitänyt jaksottaisen yläharvennus- ja väljennyshakkuita jatkuvan kasvatuksen hakkuina, vaan jaksottaisen luontaiseen uudistamiseen tähtäävinä hakkuina. Niitä kuitenkin tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuina ja siinä mitassa tällä hetkellä, että alkaa muistuttamaan aikaista harsintajulkilausuman opetusta. Ei koske niitä metsänomistajia ja tahoja, jotka huolehtivat metsistään ja puustopääomistaan. Mutta on paljon metsien harsintaa, ilman pyrkimystäkään uudistamiseen. Niistetään rankasti jaksollisen metsiä ja sitä tehdään jatkuvan kasvatuksen nimissä, metsälain ja metsänhoito-ohjeistuksen salliessa.

    aegolius aegolius 9.12.2021, 23:42

    Huh, Jovain se vaan aina osaa vetää sanattomaksi. Oma ajatus on kyllä tehdä jaksolliseen yläharvennusta mahdollisuuksien mukaan, mutta uudistamisen yrittäminen ei kuulu tavoitteisiin. Se vaatisi liian harvaa puustoa kannattavuuden kannalta, minun mielestäni.

    Perko 10.12.2021, 00:08

    Vielä kerran, ei monikerrosmetsään tarvii oottaa taimia hakkuun jälkeen, ne ovat jo siellä. Monikerrospuusto ja vapaakasvukin  on semmonen outo kun sitä vertaa aukkoon  muutaman vuosikymmenen.     Seuraavassa hakkuussa yläharvennuksella on myös taimia metsässä kun niitä ei käydä sotkemassa raivauksilla  matalaksi. On varsin yksinkertaista.

    Kummallista kirjaston hyllyt notkuu alan opuksia mutta ei ole lukutaitoa kai.

    aegolius aegolius 10.12.2021, 02:18

    >Kummallista kirjaston hyllyt notkuu alan opuksia mutta ei ole lukutaitoa kai.

    Sanoo ”Onnistunut metsänuudistaminen” opuksen lukenut kolmen vuosikymmenen tamppaaja. 😀

    mehtäukko 10.12.2021, 05:26

    Vielä kerran… Saitilla on esitetty metsätieteelliset sekä mitä todennäköisimmät käytännön karikot jk:n menetelmästä isossa mittakaavassa.

    Kun Perkolta ei ole löytynyt,saati Joovainilta, yksilöityjä kumouksia perusteluineen asiakohtiin, mihin väitöksillänne tukeudutte?

Esillä 10 vastausta, 2,851 - 2,860 (kaikkiaan 15,431)
1 2 3 … 285 286 287 … 1 542 1 543 1 544