Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 15,432)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Se on aika vaikea myöntää, missä kohtaa mennään tai on menty pieleen. Voi olla pitkän poisenlaisen kokemustiedon jälkeen vieläkin vaikeampi myöntää.

    Rusinat pullasta ja yksi tai kaksi yläharvennusta, ovat pesunkestävää jaksottaista metsänhoitoa. Markkinoidaan kyllä jatkuvana kasvatuksena, mainostetaan jopa metsänhoidon vaiheena, josta jatkuvan kasvatuksen vaikeudet ja ongelmat alkavat. Vaan kun ei ole jatkuvaa kasvatusta, vaan jaksottaista metsänhoitoa ja harsintaa, sen pahimmasta päästä.

    Jatkuvan kasvatuksen oivaltamiseen ei paljoa tarvita. Metsuri motokuski: ”Minusta sellaisilla kohteilla jotka ovat herkästi taimettuvia niin mikä ettei”. Vilpittömästi onnittelut.

    aegolius aegolius

    >Rusinat pullasta ja yksi tai kaksi yläharvennusta, ovat pesunkestävää jaksottaista metsänhoitoa. Markkinoidaan kyllä jatkuvana kasvatuksena, mainostetaan jopa metsänhoidon vaiheena, josta jatkuvan kasvatuksen vaikeudet ja ongelmat alkavat.

    Höpö höpö. Jatkuvaa kasvatusta markkinoidaan lähes yksinomaan avohakkuuttomana jatkuvasti peitteisenä kasvatusmallina. Jaksollista ei markkinoida, vaan sitä haukutaan vanhakantaisena pelkkänä toistuvana alaharventamisena ja juuri tukkikokoon kasvamassa olevien runkojen poistamisena lyhytkäyttöiseksi bulkkiselluksi. Kukaan metsäjuttuja lehdistä ja verkosta lukenut ei voi välttyä tämänsuuntaiselta. Jovain puhaltaa jälleen täyteen vastatuuleen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan Jovain toki oikeassa siinä, että jos alikasvos on tuhottu alaharvennuksin ja ennakkoraivauksin, ei ole niitä pieniä puita mistä kehittää seuraavaa puusukupolvea. Siispä jos on mieltynyt kokeilemaan aitoa jatkuvapeitteistä vaihtoehtoa, pitää säästää erirakenteisuutta ja sekapuustoisuutta taimikonhoidosta alkaen kaikissa metsän käsittelyissä.

    Perko

    ”Luonto ei heitä arpaa” , eikä pelaa lottoa. Metsään se kylvää kuin ruletin joka ruutuun panokset, lähes joka vuosi uudet panokset, jolla se parantaa jatkuvasti sijoitusta.  Tämäkin on hyvä osata. Jaksollisen pelaaja  yhdestä sijoituksesta  onnistuu jos sattuu  noppa numerolle suhteessa 1/60 ( Puuki tarkista onko lähelle). (Lisätiedot; katso Osaran aukot.)

    Huom,  en ole tohtorille vastaväittäjänä.  Havainnot ovat omakohtaisia.

    On vielä pikkutukkihaitta lisäksi  jolla  firmat rohmuaa puuta ja polkee puunhintaa.  Vielä sekin, että tehtävää varten tulee olla sopiva kone, eikä mennä pe.se  edellä jossa on  metsä luotava konetta varten, myös käyttäjän opit on hyvä olla metsää varten.

    aegolius aegolius

    Eikö tuo arvanheitto mene Perko ihan täysin päinvastoin? Luonto kylvää kymmeniä ja satoja tuhansia siemeniä, mutta harvapa niistä puuksi kasvaa. Itsellä ostopalstalla kymmenisen vuotta sitten hakattu reilun puolen hehtaarin vt-kuvio. Ei tarvi vieläkään tampata, mutta ei ole tullut mäntyäkään. Jk-osaaja olisi tietysti hoitanut homman jo. Minä joudun muokkaamaan ja kylvämään, kun en usko osaavani.

    Perkolla pukkaa lehtoon tainta toisensa perään. Siksi minunkin pitäisi siirtyä vt:lläni jatkuvaan kasvatukseen? Unohtuiko logiikka?

    Ei ole Länsi-Suomessa pikkutukeilla hintoja poljettu. Tukki otettiin viime vuonna 15 senttiin (myös kuusi) ja lyhin mitta 37. Hinta on sama kuin isommilla palikoilla. Tämänvuotinen kauppa samoin ehdoin. Olen tyytyväinen.

    oksapuu

    Jaa, tuttu firma tuo mikä ostaa 37 pitkää tukkia ja 15 cm paksua…

    Sehän on tietysti niin että kun tehdään tietyn mittaisella tukilla kannattavaa puutavara kauppaa niin sille loppunatsalle pitää löytyä hinta millä osto käy…

    aegolius aegolius

    Arvelinkin, että tuosta voi tunnistaa, mutta melkeinpä se jo ilmansuunnastakin selviää.

    käpysonni käpysonni

    Seppo Vuokon tuntee kaikki, häneltä asiantuntijan mielipide jatkuvaan kasvatukseen.

     

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008465930.html

    Petkeles Petkeles

    Sepi kertoo, että esimerkiksi koivua syntyy jk metsässä vain ajourille. Ilmeisesti mielikuvissa siintää isäntälinjan poimintahakkuu jossa ppa pysyy niin korkealla, ettei mikään uudistu mihinkään. Pienaukkohakkuukin unohtuu kokonaan.

    Puuki

    Jk:ssa riski epäonnistua on yleensä suurempi kuin viljelyssä eikä toisin päin kuten Perko esittää.

    Juurikäävän lisääntyminen ryhmittäin kasvavissa kuusen taimikoissa ja tuulituhot liian harvassa puustossa on ne yleisimmät.  Vajaatuottoisuus harsinnan jälkeen ja usein toistuvat harsintakerrat huonoissa korjuuolosuhteissa pudottaa tulosta muutenkin.  Siitä vaan laskukone raksuttamaan , jotta selviää millainen pitäisi arvokasvun olla jotta ero olisi kiinni kurottavissa riskit huomioiden , jos päässälaskutaito on unohtunut tai sitä ei ole ollutkaan .

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 15,432)