Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,057 vastausta, 144 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 15,057)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Kirjoituksista päätellen vain harvat  ovat todellista jk puustoa nähneet.  Nyky tiedoin jatkuvamyynti  jk:n taloudellinen etu on varmin menettely välttää nuo ja muutkin Puukin listassa olevat haitat.

    Huomatessa puutteita kerkiää hetimmiten puuttumaan ongelmaan ja  poistaa haitan, se on monikerroksellisuuden etu myös.  ”Puukin haitat” ovat tuttuja jo Osaran laajasta kokeilusta ja kirjallisuudessa tuttuja tasakiertoisen istutusmetsän  käsittelystä ja ulkomaillakin, vain oletuksena niistä kerrotaan monikerroksellisessasekametsässä, eikä sekametsä muodosta haittaa.

    Vajaa tuottoisuutta miinuksella kestää pitkälti aukon palautuksesta metsäksi (mitattu tieto) eikä loppukaan lupaa hyvää.  Joku päivä ehkä uupuvat nuo Thai-metsuritkin tamppaamaan ja on keksittävä vielä  halvempi   menettely  kertakasvatukseen.

    Kuiteskin , hyvää tahtoahan näin Joulun alla riittää!

    aegolius aegolius

    >Kirjoituksista päätellen vain harvat  ovat todellista jk puustoa nähneet

    Onko Perko nähnyt jk puustoa MT-, VT tai CT tyypeillä?

    >Pienaukkohakkuukin unohtuu kokonaan.

    Petkeleeltä jopa kolme virkettä yhdessä viestissä! Aukkohakkuu on siis sinullekin ok ja kyse on vain sen koosta eikä lukumäärästä? Ymmärrän miksi jk-pienaukon raja on 30 aaria, mutta mikä on Petkeleen hyväksymisraja? 40 aaria? 50 aaria? Hehtaarikin, kunhan se kiemurtelee eikä näkymä yhdestä kohdasta ole ”paha”? Tuskin tähän koskaan vastaat. Huomaatko miten silmät vievät aivoja?

    Puuki

    Mikä se on se oikea jk-metsä jota vain harvat ja valitut on nähneet ?  Perkon oma erikoisplänttikö ? Monia kohteita on nähty ja yhden vaurioita olen ollut henk.koht. korjaamassa.  Puuta oli mennyt nurin paljon ja ne puut piti saada pois ennen kuin ötökkätuho ehti iskeä sitä kautta.  Ei tarvitse vain olettaa, kun käytännössä näkee paikanpäällä,  ja näkeehän niitä kuvissakin  mikä on ongelma, kun kuvio kasvaa pääosin heinää eikä puuta.

    Petkeles Petkeles

    ”Huomaatko miten silmät vievät aivoja?”

    Keskustelija joka lukee toisen ajatuksia ja laittaa sanoja toisten suuhun on täysin ylivertainen. Joku diagnoosikin sellaiselle persoonalle on olemassa lääkärikirjassa. Jostain olet esimerkiksi saanut päähäsi, että tämä nimimerkki on jk-fani ?

    Koko ja kohtuus on aika oleellinen seikka missä tahansa asiassa. 1000ha aukko muuttaa eliöyhteisöjä hieman eri tavalla kuin Max. 0,3 ha aukko. Ymmärrän että se luontotyyppi-juttu yhä kaivertaa, palataan asiaan kun menet tietotaidossa jonkun kusisen mti:n ohi.

     

    mehtäukko

    Perko…”Huomatessa puutteita kerkiää hetimmiten puuttumaan ongelmaan ja  poistaa haitan,..”

    Miten sinä voit jaksaa jatkaa tuota kehumista ja vähättelyä, kun alunperinkin menetelmä on monta tonnia/ha kohti tappiollista tasaikäiseen verrattuna?? Siitähän esitin kahteen kertaan mustaa valkoisella..?!

    Jovain Jovain

    Puuki: ”Vajaatuottoisuus harsinnan jälkeen ja usein toistuvat harsintakerrat huonoissa korjuuolosuhteissa pudottaa tuotosta muutenkin”.

    Edelleen tarjotaan harsintaa ilman jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä. On toki metsälaissa lakirajat sallittu, mutta onnistuakseen jatkuvaan kasvatukseen kuuluu taimettumisen edellytys ja herkkyys nuoren metsän uudistumiselle. Sen lisäksi, että jatkuva kasvatus tuottaa arvokasvua.

    Metsänhoito hakee rajoja, tiedä sitten missä määrin on tietoista ja missä määrin on tiedostamatonta. Mikä hinku on harsia jaksottaisen metsiä ja pyrkiä samaan opetukseen, mitä harsintajulkilausumalla rajoitettiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovainilla aivan osuvaa kritiikkiä, mutta osaatko kertoa miten jaksottaisesta siirrytään jatkuvaan kasvatukseen? Itse olen ehdottanut avohakkuuta helpoimmaksi tavaksi, mutta lähtökohtaisesti jiikoohon pyrkivä haluaa välttää sitä. Miten siis toimitaan? Tehdään ehkä poimintahakkuu jaksolliseen metsään, ja toivotaan että kuusentaimia alkaa syntyä valon lisääntyessä metsänpohjassa. Tämä on pitkä tie joten siihen ei ehkä pitäisi turvautua, ellei niitä kuusentaimia ole lähtötelineissä valmiina pinkaisemaan kasvuun.

    Rane

    ”palataan asiaan” Kova lupaus Petkelekseltä?

    Timppa

    Miksiköhän siihen jatkuvaan kasvatukseen pitäisi siirtyä?  Sitä jatkuvasti ihmettelen.  Onko jollakin järkevää selitystä?

    aegolius aegolius

    Avohakkuun välttäminen kait on suurimmalla osalla syynä. Ymmärrän sen monissa lähimetsä-, ulkoilu-, taajama- tai rantakohteissa. Jk:n yksi harvemmin mainittu hyvä puoli on, että se saattaa auttaa sellaisen hakkuun toteutumisessa mitä ei muuten koskaan tapahtuisi. Avohakkuukammoinen saattaa suostua harventamaan metsää edes näin. Katteettomiin markkinointilupauksiin tai aktiivisten sijoittajien hiilinieluryöstölle jälkipolviltamme en lämpene. Toivon ettei menetelmä yleisty liikaa ja siinä mielessä näyttää ihan kohtuulliselta. Metsien kasvun lisäämisessä on jo muutenkin haastetta.

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 15,057)