Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 15,030)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    Jossain aiemmassa viestissä hän esitti, että olisi lehtoa jonkin verran. Kassavirran painottamisesta ja viesteistä päättelen, että jk-kokemus rajoittuu siihen. Eikä siinä mitään, ihan ok. Mieluusti hän tämän parhaan kasvupaikan kokemuksen perustella kuitenkin tekee yleistyksiä kaikkialle. Objektiivisuuden heräämiseen en enää luota.

    Perko

    A. J.  Niin on !  Pitää varoa ja ottaa oppia mutta pelätä ei pijä!

    Kun ei oo taimen tainta eikä muutakaan puuta niin PPA  on erityisen alhaalla. Tappio on ja  PA.   Vieläkin  näkee ruosteiset vinssit ja traktorit sortuneiden kattojen seasta.  Sellaisia metsiä on ja hiljaista kansaa  322000 henkilöä lähti M-Ukkojen ihannoimaan Ruotsiin.

    aegolius aegolius

    Niin. Tällä tasolla jatkamme Perkon kanssa tästä aiheesta. Faktojen välttely tarkoittaa, että halutaan ylläpitää illuusiota.

    Perko

    Faktaa tulee riittävästi  kun Puuki laskee pöllölle paljonko on saldo  30 vuodessa tuosta  nolla – PPA:sta.    Tehkää vain selväksi inventaariot omasta omistus varallisuudestanne , aukoista. Päähänne kertyneen ”varallisuuden ”  mie olen selvittänyt.

    aegolius aegolius

    >Puuki laskee pöllölle paljonko on saldo 30 vuodessa tuosta nolla – PPA:sta. Tehkää vain selväksi inventaariot omasta omistus varallisuudestanne, aukoista

    Tämäkin asia tulee kuntoon ihan heti, jos itse toimisit kuten muita neuvot. Eli pitäisit ”argumenttisi” vain omana hyötynäsi. Kriittistä tarkastelua ne eivät kestä – ja sitä sinun tuntuu olevan vaikea sulattaa. Puuki osaa kyllä laskea, mutta en tarvitse siinä hänen apuaan.

    Tuo kertomasi ”saldo” on edelleen sitä pelkkää kassavirtaa. Jos se olisi metsän ainoa arvo, taimikoitahan saisi poimia markkinoilta ilmaiseksi. Sinulle taimikko ei ole minkään arvoinen. Saat ajatella niin.

    Jovain Jovain

    Tiedä sitten, minkä takia pitää pyrkiä harsimalla kuusettamiseen, kun se kuusettuminen on ogelma jo muusta syystä. Ja eihän se harsinta lähellekään aina edes johda kuusettumiseen. On tietenkin jaksottaisen metsänhoidon johdannainen luontaiseen uudistamiseen, suojuspuuhakkuut kuusella ja siemenpuut männyllä tai sitten viljely.

    Jotenkin metsänhoito pyörii jaksottaisen metsänhoidon ympärillä. Jostain syystä se ei vaan johda mihinkään, ei ainakaan uuteen. Jos kerran on tarkoitettu, että siirrytään harsimalla jaksottaisesta metsänhoidosta jatkuvaan kasvatukseen, jatketaan sitten harsintaa, jospa sieltä joskus tulosta alkaa syntymään.

    Toisaalta viisaammat ovat määritelleet, että vaatii siirtymäajan. Sekin on nähty, että pakolla ei jk metsiä tehdä, on seurattava luontaisia vaihtoehtoja. Jos vaihtoehdoista on puutetta, mikä estää aloittamasta vaikka viljeltävästä aukosta.

     

    aegolius aegolius

    >Tiedä sitten, minkä takia pitää pyrkiä harsimalla kuusettumiseen, kun se kuusettuminen on ogelma jo muusta syystä. Ja eihän se harsinta lähellekään aina edes johda kuusettumiseen. On tietenkin jaksottaisen metsänhoidon johdannainen luontaiseen uudistamiseen, suojuspuuhakkuut kuusella ja siemenpuut männyllä tai sitten viljely.

    Melkoista Jovainia. Kerro parilla virkkeellä miten siinä aidossa jatkuvan kasvatuksen metsässä kuusettuminen on ratkaistu? Se kun näyttää mielestäsi olevan vain siirtymävaiheen ongelma ja vain osaamattomilla harsijoilla.

    Jovain siis aloittaa jk-metsän aukosta. Miten se jatkuvuus siinä on erilaista sen jälkeen, kun koivu&mänty -vaihe on ohitettu ja maapohja pukkaa pelkkää kuusta varjostuksen vuoksi? Tässä väännetään nyt biologian oppikirjoja ihan uuteen kuosiin.

    Jovain Jovain

    Jatketaan kuusella niin kauan kun toimii ja sen jälkeen voidaan aloittaa alusta. Voidaan aloittaa valopuilla esim.

    aegolius aegolius

    Nyt olemme Jovain samalla sivulla tässä asiassa. 🙂 Sen jälkeen voikin keskustella siitä, että onko jatkuvassa kasvatuksessa jatkuvuutta, jos selkä menee seinää vasten jossain kohdassa kuitenkin ja aukkohakkuu tulee vastaan. Sinua se ei häiritse, mutta minua häiritsee se, että kritiikitön jk-markkinointimedia myy menetelmää huippukannattavana avohakkuun vaihtoehtona. Oikeasti kyse on vain yhdestä tai kahdesta yläharvennuksesta ja viimeistään sen jälkeen edessä on tosiasioiden myöntäminen. Pioneeripuulajeilla aloittaminen antaa hieman enemmän mahdollisuuksia. Aikajänne on niin pitkä, että helppoheikeillä on tässä erinomaiset mahdollisuudet.

    Jovain Jovain

    Välttämättä ei olla samalla sivulla. Jatkuva kasvatus on lähtökohtaisesti eri-ikäisen metsän (kerroksellisen metsän Perko) kasvatusta ja soveltuu myös avohakattavaksi.

    ”Helppoheikeillä” on aina mahdollisuus, mm. siitä syystä metsänhoitoa on perinteisesti rajoitettu lailla, ettei näin olisi. Uudessa metsälaissa tämä mahdollisuus avattiin.

    Jaksottaisten metsien hakkuita lakirajoille ja pienaukkohakuita toteutetaan, kysymys ei kuitenkaan välttämättä ole kestävästä ratkaisusta. Jaksottaisia metsiä harsitaan paljon, ilman, että edes pyritään lain tarkoittamaan ratkaisuun. Ja onhan metsän pohjan avaaminen epävarmaa. Parempi ratkaisu olisi, jos tiedettäisiin etukäteen, tuottaako vaihtoehto tulosta. Että vaadittaisiin jatkuvalta kasvatukselta tämän suuntaista tulosta?…

     

Esillä 10 vastausta, 2,901 - 2,910 (kaikkiaan 15,030)