› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,911 - 2,920 (kaikkiaan 15,005)
1 2 3 … 291 292 293 … 1 499 1 500 1 501

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 12.12.2021, 20:43

    Jovain:Jaksottaisten metsien hakkuita lakirajoille ja pienaukkohakuita toteutetaan, kysymys ei kuitenkaan välttämättä ole kestävästä ratkaisusta. Jaksottaisia metsiä harsitaan paljon, ilman, että edes pyritään lain tarkoittamaan ratkaisuun. Ja onhan metsän pohjan avaaminen epävarmaa.

    Mitähän tämä tarkoittaa ? Ei kyllä ole tuon suuntaisia havaintoja osunut minun kohdalle. Itseasiassa en ole koskaan nähnyt lakirajalle tehtyä harvennusta.

    aegolius aegolius 12.12.2021, 20:46

    Kyllä me nyt samalla aukeamalla ainakin aletaan olla. Olen samaa mieltä jo useammastakin asiasta. Eri mieltä olen enää tuosta, että jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa ei voi sanoa sen ”soveltuvan avohakattavaksi”. Se toimenpide ei kuulu jatkuvan kasvatuksen menetelmän keinovalikoimaan. Sinä voit ajatella ja sallia tarvittaessa avohakkuun jk-metsässä, mutta noin yleisesti ottaen se ei siihen kuulu. Jatkuva kasvatus on epäonnistunut sekä taloudellisesti että ideologisesti, jos tehdään avohakkuu. Silloin mennään menetelmissä Pukkalan ”vapaan kasvatuksen” suuntaan.

    aegolius aegolius 12.12.2021, 20:48

    >Itseasiassa en ole koskaan nähnyt lakirajalle tehtyä harvennusta.

    No älähän nyt. Minäkin olen. Etsinkö nyt motokuskille niitä korjuujälkitutkimuksien tuloksia?

    Jovain Jovain 12.12.2021, 22:23

    Metsänhoito on monessakin mielessä hauskaa. En kuitenkaan pidä jaksottaisen metsän harsintahakkuita jatkuvan kasvatuksen hakkuina. Ne saavat olla jaksottaisen metsän hakkuita ja kohtuullisessa määrässä toteutettuina ovat ihan hyvää metsänhoitoa. Vierastan kuitenkin ajatusta, että niitä omitaan jk hakkuiksi, kun se lopputulos ei aina ole paras mahdollinen. Ja hyvään jatkuvan kasvatuksen tulokseen pääsemiseksi on tukku parempia vaihtoehtoja. Eihän jatkuvan kasvatuksen hakkuissa oikein ole mitään järkeä, jos jatkuvuudesta ei huolehdita. Tätä taustaa vasten noita ”korjuujälkitutkimuksen tuloksia” on ja ovathan ne mielenkiintoisia.

    Metsuri motokuski 13.12.2021, 06:35

    Metsänhoidon suosituksen alarajalle tehtyjä harvennuksia toki olen joitakin nähnyt mutta tosi harvoin. Mutta lakirajalle  (metsälain 5 ) vietyjä harvennuksia ei vielä kohdalleni ole osunut. On niitä varmaan tehty mutta ei oman elinpiirin alueella ole kohdalle osunut.

    Visakallo Visakallo 13.12.2021, 07:13

    Eihän motomies kenenkään metsiä alarajoille harvenna huvikseen eikä pahuuttaan, vaan sen takia, että puusto on yksinkertaisesti niin surkeaa, ettei voi enempää pystyyn jättää. Joissain tapauksissa harva asento voi aikaansaada jopa taimettumisen, jolloin huonosta metsästä voidaan saadaan ajan kanssa aikaiseksi kunnon metsä. Valmiiksi viallisten puiden jatkokasvattamisessa kun ei kovin paljon järkeä ole.

    Metsuri motokuski 13.12.2021, 08:04

    Samaa mieltä. Joskus se pohjapinta ala on niin ratkaiseva että kaikkia huonoja ei voi poistaa

    Puuki 14.12.2021, 13:24

    Pitännee vähän korjata Perkon mainitsemaa jalostetun puun siemennyskelvottomuutta. Itselläni ainakin on erilainen näkemys, eli kyllä tekee siementä viljellyt kuuset.  Paikallisolosuhteisiin hyvin sopeutunut männyn luont. siemen voi jossain tapauksessa olla kyllä etu.  Mutta yl. männyn jalostettuja alkuperiä ei siirretäkään etelästä pohjoiseen päin kuin vain kork. lyhyitä matkoja.

    Pölytys ja siemenetkin tulee laajemmalta alueelta kuin yhdeltä metsäkuviolta luont. uudistamisessakin.

    Harvennuksiahan ei varsinkaan ennen kannattanut tehdä lakirajan alle ; siitä tuli uudistusvelvollisuus kaupanpäälle.   Nykyään lakirajat on paljon alempana.

    Jovain Jovain 14.12.2021, 21:10

    Näinhän siinä kävi, vanhalla metsälailla säästettiin metsiä. Sen lain aikaisilla ”lakirajoilla” rajoitettiin avohakkuita niin myös harvennushakkuita. Uudessa metsälaissa rajat avattiin, käytännössä avohakkuita ei rajoiteta ja näin tehtiin myös harvennushakkuille.

    Avattiin luukku (karsina) jatkuvalle kasvatukselle. Aikaikkuna tuottamattomalle metsänhoidolle, silloin kun uudistumista ei tapahdu. (Ikkuna metsän parturoinnille)

    Jos kerran metsän uudistumista koskevat kriteerit poistettiin, olisi tarpeen asettaa myös vastakriteerit. Oleva taimisto, taimettumisherkkyys, kehittyvä nuori metsä tmv. jatkuvan kasvatuksen metsälle asetettavia vaatimuksia. Ennen kuin nykyisille ”lakirajoille” sallittaisiin mennä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.12.2021, 21:36

    Jovainin ajatus sinänsä kannatettava, siis se että jiikoo-hakkuuta tehtäisiin ensisijassa taimettuneisiin metsiköihin, mutta kuka tuota lain tulkintaa tekisi?Tulisiko Metsäkeskuksesta hakkuuilmoituksen jälkeen joku tarkastamaan metsäpalstalta ennen hakkuuta onko taimia tarpeeksi jiikoo-hakkuuseen? Vai tapahtuisiko valvonta pistokokein? Ainakin työllistävä vaikutus tuollaisella lailla olisi.

Esillä 10 vastausta, 2,911 - 2,920 (kaikkiaan 15,005)
1 2 3 … 291 292 293 … 1 499 1 500 1 501