› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,931 - 2,940 (kaikkiaan 14,993)
1 2 3 … 293 294 295 … 1 498 1 499 1 500

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Per Ä Reikäs 18.12.2021, 12:04

    Tee ite metsän omistajia pitäisi palkita paremmin, saada enemmän omasta työstään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.12.2021, 12:17

    Täällä Espoon Keskuspuistossa ulkoilureitin varrella on noin 30 – 40 -vuotiasta koivu-mänty -sekametsää, jonka alla on 2-3 metrin pituisia kuusia. Kaikki puut siis ehkä syntyneet samoihin aikoihin avohakkuun seurauksena. Erinomainen jiikoo tai kaksijaksoinen metsä.

    Per Ä Reikäs 18.12.2021, 13:16

    Berza 18.12.2021, 14:18

    Koivikon alle kuusen taimikko usein nousee ja se kannattaakin hyödyntää ja tarvittaessa voi taimillakin täydentää.

    Jos luontaista taimikkoa ei nouse, ei istutus taimikkokaan siinä näytä menestyvän. Sen verran kokeiluja on tullut tehtyä ja taimia tullut haaskattua. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on se tekijä, mikä kuusen taimikon saa nousemaan ja vastaavasti mikä estää taimien menestymisen.

    Puuki 18.12.2021, 14:26

    ^ Eipä taida tuo pitää paikkansa ihan yleisesti.  Joskus voi ollakin noin mutta esim. monet pellonmetsitykset onnistuu istuttamalla vaan ei  luontaisesti.   Taimillehan on saatavilla nykyään ”viagraa” jolla alkukasvu paranee, argiiniä tjtsnp.

    Lehtipuuston alle kyllä lähtee yl. hyvin kuusentaimia kasvamaan.

    Berza 18.12.2021, 14:34

    Pelto tarvinnee mätästyksen tai muun pinta kuntan käsittelyn, ennekuin taimet siinä menestyy.

    Muutamalla koivikko kuviolla olen epätoivoisesti yrittänyt taimista kasvattaa kuusikkoa. Typpeäkin antanut taimille, leveyttä kyllä tullut, muttei pituus kasvua juuri ollenkaan.

    aegolius aegolius 18.12.2021, 14:50

    Voisiko raju puutos joistain hivenaineista, esimerkiksi boorista, aiheuttaa ongelmia jo taimivaiheessa? Oma luotto neulasanalyysiin hieman kärsi muutama vuosi sitten. Olen sen jälkeen miettinyt, että voiko tuo puutos olla hyvinkin paikallinen. Silloinhan voi käydä niin, että näytteen 4-5 neulaslähteestä pääosa on ihan ok eikä analyysin tulos paljasta vakavaa puutetta mistään. Silti kuviosta saattaa puolet kärsiä rajusti.

    Berza 18.12.2021, 15:02

    Boorin puutos on kyllä hyvin yleistä, mutten ole sillä tilalla havainnut siitä merkkejä. Viereiset kuviot kasvaa komeasti, samoin kuvion sisällä on hyvin kasvaneita kuusikko ryppäitä.

    Olen kyllä jo menettänyt uskon istutustaimien menestymiseen siinä. Vanhimmat 15 v ja pituutta 30 cm

    Gla Gla 19.12.2021, 06:58

    Luontaisen ku-taimikon kasvusta.

    Luonnossakin kuusi tulee valopuiden alle. Kuusen alla kuusi ei menesty. Jk-mallinnuksissa täytyy oletuksena olla yläkerrassa valopuusto tai sekametsä, jolloin alikasvos pärjää hyvin. Mutta koska valopuut ei taimetu, metsän puulajisuhteet muuttuu ja kasvu hiipuu. Tänne saakka ei mallinnukset ulotu, kun kilpailukykyisiä lukemia esittävät.

    Luontaisella kuusen taimella voi valopuidenkin alla kestää ensimmäisen puolen metrin kasvuun helposti ainakin 5-10 vuotta, koska luotainen taimi joutuu silloin painimaan heinikon yms. kanssa. Tuon ottelun voittajat kyllä pärjäävät jatkossa, mikäli sopivan kaukana ylemmän jakson puista sijaitsevat. Usein luontaiset taimet sijoittuvat koivun tyvelle, jolloin ne on raivattava pois. Toisaalta valopuiden alla on ruohovaltainen aluskasvillisuus ja se yhdessä lumen kanssa painaa kuuset usein vinoon. Paljon olen raivannut kuusia tämän takia pois, muuten laatu olisi kelvotonta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.12.2021, 07:31

    Olen seurannut luonnontaimikon syntyä täysmuokatulle latupohjalle. Mänty ja kuusi siementyivät yhtä aikaa ja nyt näyttävät kehittyvän yhtä jalkaa.

    Tarinan opetus on että kuusi voi tulla mukaan heti jos sillä on tilaisuus eikä vasta muun puuston alle. Heinikkoon tulee heikommin mitään puita, muokkaus auttaa.

    Korpien jatkuva kasvatus voi tyssätä heinään tai sammaleeseen kun muokkausta ei voi käyttää. Silloin ehkä auttaa kaistalehakkuu joka ei näytä niin avoimelta eikä ehkä heinity niin nopeaan kuin avohakkuu.

Esillä 10 vastausta, 2,931 - 2,940 (kaikkiaan 14,993)
1 2 3 … 293 294 295 … 1 498 1 499 1 500