› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,951 - 2,960 (kaikkiaan 14,991)
1 2 3 … 295 296 297 … 1 498 1 499 1 500

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 26.12.2021, 20:20

    Dauerwald ei näköjään ollut natsien keksintöä.Kamariherra Friedrich Von Kalitsch harjoitti metsissään Bärenthorenissa jonkinlaista jatkuvaa kasvatusta jo viime vuosisadan alussa.Natsit lähinnä apinoivat menetelmän.

    (Microsoft Word – Susikko t\344yd 3.05.doc) (metsahistoria.fi)

    aegolius aegolius 26.12.2021, 20:23

    >Miksi tätä jatkuvaa kasvatusmallia ei tehdä saksalaiseen malliin? Ei pitäisi olla mitään ongelmaa. … Tuntuu niin oudolta ettei muka edes ns metsänhoitajille tämä on vieras.

    Onko Tomperilla paljonkin pyökkiä palstallaan?

    Ei varmasti ole metsänhoitajille vieras. Heillä vaan saattaa olla parempaa tietoa? Paljonko sitä on Tomperilla, kun kyseenalaistat metsänhoitajien osaamista?

    Puuki 27.12.2021, 09:34

    1880-luvulla Svetsissä aloitettiin jk:n metsänhoitotapa .  Puulajeja (pyökki, kuusi, hopeakuusi)  jotka sopii siihen kasvaa siellä luontaisesti ..  100 v:n päästä onnistuneita kohteita oli 40 % . Parhaiten onnistui luont. kasvavat sekametsät joissa juuri nuo 3 puulajia.

    Suomessa ei kasva luont. yhtään varjopuulajia. Yksi puolivarjopuu on joten siitä pitää saada ne jk-metsät pääosin aikaan jos mahdollista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 10:24

    Lisäksi kannattavia kasvatettavia voivat usein Keski-Euroopassa olla kaikki meilläkin esiintyvät ns. jalot lehtipuut jotka siementyvät luontaisesti varjoon (myös meillä: Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla) ja kasvavat varjossakin mikäli eivät tule syödyiksi hirvieläinten toimesta.

    Puuki 27.12.2021, 12:32

    Metsälehmus pärjää varjostettuna suht. hyvin  myös mutta ei niistä Suomessa harvinaisemmista lehtipuista taida olla talousmetsien lajeiksi muuten kuin paikallisesti ja erikoistapauksissa, puistometsissä yms.

    Korj: jaloihin lehtipuihin se niinipuukin kuuluu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 12:39

    Niin vielä… mutta odotapas 30 vuotta eteenpäin niin jo pelittää meilläkin jatkuvapeitteinen kasvatus?

    aegolius aegolius 27.12.2021, 13:00

    Jos AJ tarkoittaa tuossa eteläisimmän Suomen lämpeneviä oloja, niin onhan se noin, teoriassa. Käytännössä jatkuvapeitteinen pelittää jo nyt, jos tingitään taloudellisista tavoitteista. Auttavatko nämä uudet puulajit tuossa taloudellisessa puolessa, niin sitä epäilen vahvasti. Siihen tarvitaan paljon pidempi aika.

    Timppa 27.12.2021, 13:16

    Niin vielä… mutta odotapas 30 vuotta eteenpäin niin jo pelittää meilläkin jatkuvapeitteinen kasvatus?

    Toivottavasti kuitenkin järki voittaa ja kysytään, mitä metsänomistaja telee ilmaston hyväksi.  Valitettavasti Anneli voi olla oikeassa.  Sahainvestoinnit kertovat kuitenkin toista.  Nähdään, että hiilen poisto pysyviin rakenteisiin nousee arvoon arvaamattomaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 13:56

    Jalojen lehtipuiden kasvatuksen talous on kysymysmerkki vielä pitkään kun niistä ei ole meillä paljoa kokemusta. Viljelmiä on joissakin arboretumeissa ja Luken koemetsissä. Luontainen uudistuminen niillä onnistuu, mutta laatupuun kasvatus vaatii toistuvaa karsintaa nuoruusvaiheessa. Näistä on olemassa Heikki Kiurun ansiokas kasvatusopas, jos joku alkaa jo etupainotteisesti kokeilla uusia lajeja. Monimuotoisuuttahan nämä uutuuslajit lisäävät mukavasti. Samoin ne vähentävät niitä taloudellisia riskejä, joita liittyy kuusen yksipuoliseen kasvatukseen.

    aegolius aegolius 27.12.2021, 14:32

    Monimuotoisuutta joo ja harrastusluonteisesti. Mutta markkinoilla jokin etu täytyisi olla Suomessa kasvaneella jalopuulla. Muualta saa halvempaa. Esimerkiksi lehtikuusta on Suomessa kasvatettu jo useampi vuosikymmen ja markkinat ovat lähes nolla edelleen. Jos Venäjä oikeasti lopettaa kaiken puunviennin, saattaa suomalainenkin lehtikuusi alkaa paremman puutteessa kiinnostaa.

Esillä 10 vastausta, 2,951 - 2,960 (kaikkiaan 14,991)
1 2 3 … 295 296 297 … 1 498 1 499 1 500