› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,961 - 2,970 (kaikkiaan 14,988)
1 2 3 … 296 297 298 … 1 497 1 498 1 499

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 27.12.2021, 14:42

    Jalojen lehtipuiden kasvatuksen talous vaatisi  että puulle olisi ostajia/jalostajia.Jalostaminen taas vaatisi että olisi puuta.Muna vai kana ensin?

    Tomperi 27.12.2021, 14:45

    Ns jalot lejhtipuut kaadetaan keskieuroopassa paljon vanhempina kuin tämä metsänomistajille markkinoitu tapa että kiertoaika on viis kuuskymmentä vuotta.

    aegolius aegolius 27.12.2021, 15:05

    Tomperi laittaa taas sieltä täältä kuulemansa eri asiat samaan kattilaan ja sekoittaa. Kuka tässä ketjussa on jalojen lehtipuiden kiertoajasta kirjoittanut? Luuletko, että tulos on aina parempi, kun kiertoaika on 100 vuotta? Miten kuvittelet, että aivan levinneisyysalueensa pohjoisrajalla laji kasvaisi jotenkin tuottavasti? Jokin raja pitäisi viisastelullakin olla.

    Edit. En edelleenkään kiista etteikö pientä laadukasta puuerää sattuisi saamaan jollekin ostajalle joskus kelvollisella hinnalla myytyä, mutta parikymmentä lehtikuusipuhelua ympäri maata soittaneena jotain katetta pitäisi puheilla olla. Nyt ei olla Esson baarissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 16:43

    Heikki Kiurun oppaassa puhutaan esimerkiksi tammi-koivu-kuusi -sekametsän kasvatuksesta. Jalopuiden kanssa voisikin lähteä varovaisesti liikkeelle, istuttaen niitä sekapuiksi reheville maille. Periaatteessa sekametsässä voisivat eri puulajit kypsyä hakattaviksi peräkkäinkin. Koivu-tammi -sekametsän tapauksessa ensin koivusato, sitten sen alle syntynyt kuusi ja lopuksi tammi.

     

    jees h-valta 27.12.2021, 17:11

    Korjaisin A.J:n kolmiodraamaa senverran että sen sadonkorjuun saa lopettaa kuuseen ja sitten uudelleen istutus. Tammikuvitelmat ovat kuvitelmia nykysuomen elukkamäärillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 17:23

    Aidat riistakeskukselta.

    oksapuu 27.12.2021, 17:28

    Ongelma on siinä että tammimetsä menee välittömästi suojeluun jos närhet sen johonkin onnistuu luontaisesti levittämään. On siinä raivuumies ihmeissään mitä tekee…

    Tammi kyllä kestää yllättävän hyvin elukoiden laidunnusta.

    jees h-valta 27.12.2021, 17:45

    Voihan sitä koittaa, epäilenpä ettei aitoja tipu noin sekametsän joukossa tapahtuvaan kasvatukseen. Ehkä pelkän tammialan aitaukseen voisi saadakkin.

    aegolius aegolius 27.12.2021, 18:43

    >Aidat riistakeskukselta.

    Onko AJ:lla parempaa tietoa? Viimeksi kun kyselin aitoja visakoivusuunnitelmaan liittyen, niin värinauhoja luvattiin. Ei muuta.

    Vaikka aitatarpeet saisikin, niin ehdottaisin silti päinvastoin. Minä voin hommata aitatarpeet, jos riistakeskus hoitaa aidan rakennustyön. On tämä harrastuksen ylläpito huvittavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.12.2021, 19:06

    Ei ole tietoa. Tammi olisi arvokkaampi aidattava kuin hybridihaapa. Jos näitä aletaan viljellä, tarvittaisiin Suomen Riistakeskukselta linjaus aidoista. Ymmärtääkseni myös Keski-Euroopassa noiden alkuun lähtö vaatii usein aitaamista.

Esillä 10 vastausta, 2,961 - 2,970 (kaikkiaan 14,988)
1 2 3 … 296 297 298 … 1 497 1 498 1 499