Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,971 - 2,980 (kaikkiaan 14,987)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • jees h-valta

    Edellyttäen että tammella olisi jokin markkina joka jalostaisi. Minä en ainakaan tiedä. Minulla kasvaa haavikossa satunnaisia tammia mutta ei niitä kyllä halutummin ole syöty kuin haapaa.

    Visakallo Visakallo

    Tammi on taimivaiheessa erityisesti jänisten mieleen, mutta kelpaa hyvin myös sorkkaeläimille. Vaatii erittäin hyvän suojauksen ja aitauksen kuitupuun kokoiseksi asti.

    vajaakantti

    Tein aikoinaan esitystä leikatuista viiluista ja haastattelin Mahoganyn silloista tuotantopäällikköä. Kysyin käyttävätkö he jalopuita tuotannossaan. Vastaus oli, ettei muuta käytetäkään; koivua ja mäntyä.

    Muuten olen sitä mieltä, että jokin paremmuus pitäisi olla, jotta esim. pyökkiä täällä kannattaisi yrittää kasvattaa. Puusepänteollisuus taitaa saada tarvitsemansa Keski-Euroopasta.

     

    Gla Gla

    Kolmen puulajin metsä on ajatuksena kiinnostava. Mutta koska koivun alle tuleva kuusi luontaisena kasvaa erirakenteiseksi, tulee siitä jo kiertoajalle pituutta. Koivujen jälkeen tekee kuusikkoon yläharvennuksen, jonka jälkeen kasvattaa loput kuuset päätehakkuuseen.

    Käytännössä saattaa mennä toisin, mutta jos kolme puulajia pitää saada, sitten koivu ja mänty alkuun.

    Puuki

    Jos komission linjaukset mh.sta tulee käytäntöön,niin 3 puulajia pitää saada kasvamaan (ellei ole kuiva-/karukkokangas tms. mahdoton paikka) kasvupaikoille.  MT-kankailla onnistuu parhaiten, sitä rehevimmillläkin mutta karummilla tulee ainakin tuotostappioita ellei muita ongelmia.  Varsinkin ra-koivun kasvatuksen onnistumiseksi tarvitaan useimmiten puiden suojaamista tavalla tai toisella.   Ehkä EU alkaa rahoittaa sitten aitojen pystytystä yhteisestä koronarahastosta.  Kuusikot valtaavat muut alat kuin karuimmat kasvupaikat lopulta ellei muuta tehdä aktiivisesti.

    Gla Gla

    Kiinnostavaa jos eu pakottaa koivun ja männyn kasvatukseen. Joko silloin paine edellytysten luomiseen kasvaa riittävästi vai pitääkö ympäristöjärjestöjen tavoin valittaa eu:lle, ettei Suomi mahdollista kuin kuusen kasvatuksen. Tai kuten mhy-pakko poistui vasta Kujalan eu-valituksen ansiosta.

    jees h-valta

    Ainakin maa-ja metsätalousministeri pitää maassamme silloin vaihtaa. Metsästysintoinen susien vihaaja tuskin alkaa paljon olosuhteita koivun-tai männyn kasvatukseen parannella vaikka EU niin määräisikin. ne määräykset kun eivät näytä häntä koskettavana. Minusta maassamme pitäisi vaatia moisen niskoittelijan eroa.

    käpysonni käpysonni
    Jätkä

    Vierailimme Ranskassa ja Etelä-Saksassa metsätalouteen – teollisuuteen – metsäkoulutukseen ja puunkorjuu-urakointiin tutustumisen merkeissä.

    Siellä ykköspuina oli hyvillä pohjilla Tammi ja Pyökki.

    Jo varsin nuorina luontaisesti syntyneistä puista valkattiin ”Tulevaisuuden rungot”, jotka merkattiin ja numeroitiin, niiden koordinaatit pantiin ylös. Kun (Suomalainen urakoitsija) oli Saksassa listinyt numeroidun puun, oli virkapukuinen metsänvartija – vaimikäseoli – varsin hurjana. Oli käskenyt passittaa mokoma metsuri takaisin Suomeen.

    Muuta puustoa harvennettiin vain kasvatuksellisista syistä. Tulevaisuuden puiden ympärille piti jättää hoitavia puita, eli ne harjasivat tyvitukkia kehittymään oksattomaksi. Noita huippupuita oli hehtaarilla melko vähän, sanoisin vain parisen sataa.

    Ostajilla oli lista puista ja niiden koordinaatit, he kävelivät tutkimassa puita ja tekivät sen perusteella kaupat. MH toimitti puut autotien varteen, usein ostaja vei vain tyvipölkyn, vaikka maksoi koko puun. Muu puutavara meni lastulevytehtaalle ja polttopuuksi.

    jees h-valta

    No kuinkas ollakkaan, tuo tyvipuolen harjaus on oikein sakmannien tekemänä mutta kun olen sitä yrittänyt täällä kertoilla taisi juuri Jätkä olla ensimmäinen vitt….ja!

Esillä 10 vastausta, 2,971 - 2,980 (kaikkiaan 14,987)