› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,991 - 3,000 (kaikkiaan 14,979)
1 2 3 … 299 300 301 … 1 496 1 497 1 498

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 7.1.2022, 10:40

    Oli vähän kiire, niin kerroin ed. vain lyhyesti  parhaan tuoton reseptin. Mutta siinähän niitä tulikin muilta hyviä neuvoja perkon metsänhoitoon.  Sen voisi vielä lisätä, että jos on e-puun kauppaa tekeviä ok hinnoilla paikkakunnalla,niin sitten vaikka siten , kun on kuitenkin paljon kuutioita kuviolla.  Varovainen harvennus, ja laatu edellä pitäisi kuitenkin tehdä eikä yhden kerran ”kliimaksin” mukaisesti.

    Perko 7.1.2022, 11:20

    Puukin hyvä business, mutta en viitsisi rangaista perikuntaa ja kauppiaita  80 milj. lla turvepussilla. Näkyy nykyisistä jo jäävän kauppojen pihoihin pitkät pinot lannoitettua mutaa.  Juu, tuli mainioita ajatuksia perusteluineen.   Pitää etsiä energian ostaja ja ohjeistaa motokuljettajaa, tehdä puhdistusta  ja tavoitella ensten vaikka tuohon Puukin viimeisimpään ajatukseen.  Lähtö on siinä  hyvä, on ainesta parturoida moneen tapaan. Vesi, ojat ja kasvukin ovat kohillaan.  Kiitos kaikille pohdinnasta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2022, 10:19

    Uusia rohkaisevia tuloksia jatkuvan kasvatuksen tueksi. Pari kommenttia on jo Metsäuutiset-osiossa mutta nostan aiheen tänne koska asiasta syntyy varmasti keskustelua.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/uusi-tutkimus-tuo-koneoppimisen-metsanhoitoon-tulokset-yllattivat-tutkijat/#23e3039d

    Puuki kommentoi tuulituhojen kestävyyttä. Olisiko niin että heti harvennuksen jälkeen sekä tasaikäinen että jatkuvapeitteinen on herkkä tuulelle ja lumelle muutaman vuoden ajan, mutta ei enää juuristojen ja latvusten vahvistuttua. Jos harvennukset toistuvat molemmissa menetelmissä 15-20 vuoden välein, tästä ei ehkä synny olennaista eroa menetelmien välille. Tosin jaksollisen mallin vallitsevan latvuskerroksen puilla on puolellaan etu, kun niiden latvukset ovat valmiiksi vahvemmat. Tuuli- tai lumituhoille alttiilla paikalla suosisin siis alaharvennusta.

    Kuten tiedämme, kuusen taimen kasvunopeus riippuu sitä, mitä puita sen seurana kasvaa, kuinka paljon ja mitä puulajia. Jos ylispuusto on sekametsää jossa on runsaasti mäntyä ja koivua, kuusi voi kasvaa melko hyvin alikasvoksena. Ongelmat alkavat siinä kohtaa kun pitäisi saada kuusen alle kuusta. Siinä voi olla kannattavampaa tehdä kaistalehakkuu tms. valoa tuova käsittely kuin odotella vuosikymmeniä kuusen tainten kehittymistä.

    Panu kommentoi, että pitää laskea tuottoa eikä kassavirtaa. En ole lukenut alkuperäistä artikkelia, mutta olisin yllättynyt jos taloustarkastelu ei olisi Tahvosella kunnossa.

    Tomperi 17.1.2022, 11:27

    Kattelin ulos niin ainakin nyt näyttää tosiaan kasvatus ja kasvu olevan tauolla….

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2022, 11:46

    Pitäisi saada em. Malo ym. CJFR -artikkelista jonkinlainen ’executive summary’ suomeksi, on se sen verran vaativa. Sen verran voi artikkelin kuvista päätellä, että aika kuusivaltaisia ovat simuloidut optimaaliset kasvatusohjelmat. Esimerkiksi sellainen kasvatusketju jossa aukkoon tulisi ensiksi mänty ja koivu, vaikuttaisi puuttuvan vaihtoehdoista. Itse aloittaisin jatkuvan kasvatuksen avohakkuualueella valopuista koostuvana sekametsänä tai vaihtoehtoisesti valmiiksi erirakenteisesta metsästä.

    Timppa 17.1.2022, 12:01

    Tahvoselle on kai tullut kritiikkiä ja on kehittänyt uuden ohjelman, joka muuttaa mustan valkoiseksi.

    Luonnontieteellisiä asioita voi tutkia vain luonnosta.  Koneoppiminen saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi jossain vaiheessa motoissa.  Puut eivät kuitenkaan  osaa ottaa opikseen toisin kuin moton ohjaimet.

    Koivu-mäntysekametsän aikaansaamiseen tarvitaan aukko.  Jos alle syntyy kuusia, niin ne ovat vaarassa hakkuussa.

    Kuten olen jatkuvasti kirjoittanut, niin Jaksollisessa kasvatuksessa kasvatetaan parhaita puita parhaissa oloissa.  Ja metsät kasvatetaan jatkuvasti täystiheinä.  Siksi jaksollinen on niin ylivoimaisen edullinen.

    Metsänkasvatuksessa pitää olla kaksi lähtökohtaa.  Hyödynnämme ilmaista fotosynteesiä mahdollisimman tehokkaasti ja kasvatuksessa otamme huomioon myös sen, että puut ovat järkevästi korjattavissa.

     

     

    Timppa 17.1.2022, 12:12

    Laskin muuten, että meillä viimeksi hakatun kuusikon uudistamiskulut sisältäen 2 taimikon hoitoa ja ottaen huomioon tulopuolella latvusmassan myynti, ja Kemera ovat n 6 % myyntitulosta.  Myyntihinta sitä vastoin on 10-15 % parempi kuin, jos sama puumäärä myytäisiin jatkuvalla kasvatuksella.

    Puuki 17.1.2022, 16:37

    Tehtiin muutama v. sitten jk -hakkuu korjaamalla tukkipuumännyistä n. 90 % yläharvennuksena ja tähteelle jäi jonkin verran yhen tukin mäntyjä , alikasvoskuusikkoa muutama 100 kpl/ha ja vähän pieniä   koivuja kuvion reunoille.   Lisäksi n. 350 kpl/ha pottikuusia istutettiin lisäksi aukkopaikkoihin.   Kun isojen mäntyjen hakkuutähteet jäi maahan ja polkeutui koneiden alle palasiksi, niin ei sinne ihan heti tulisi uusia taimia edes alulle ellei istutettaisi.

    Timppa 17.1.2022, 18:22

    Meidän metsien  yhden tukin mäntyjen latvukset ovat yleensä niin pieniä, ettei niitä mielestäni kannata kasvattaa.  Onko Puukilla parempia.

    Tuollainen pohja kannattaisi alkaa kasvattaa mänty-kuusisekametsäksi.  Esimerkiksi meillä yksi tapa on äestää ja kylvää mänty ja istuttaa 1000 kuusta/ha vuotta myöhemmin.  Tuleva kasvu on aivan eri luokkaa.

    Jovain Jovain 17.1.2022, 18:49

    Voihan ne olla näivetyisiä 90 % tukkimännikön alla yhden tukin männyt ja alikasvoskuuset. Hyvä puoli on, ei tule uudistamiskustannuksia, jos ei tule Timpan laskennallisista tulonsiirroistakaan.

    Onhan se hyväksi, että on vaihtoehtoja metsänhoidossa tai oikeastaan vaihtoehtoja tavasta hoitaa metsiä. On sitä puuston osalta, on metsänhoitotavan osalta, ja on sitä myös puukauppatavan osalta. Monet näin toimivat ja harjoittavat sekataloutta, sekametsänhoitoa. Se on vaan eduksi yhdistellä totuttuja tapoja.

Esillä 10 vastausta, 2,991 - 3,000 (kaikkiaan 14,979)
1 2 3 … 299 300 301 … 1 496 1 497 1 498