› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,001 - 3,010 (kaikkiaan 14,968)
1 2 3 … 300 301 302 … 1 495 1 496 1 497

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 17.1.2022, 20:03

    Tietysti riippuu siitäkin millaisen hinnan sai tuosta harvennuksesta ja pysyvätkö yhden tukit pystyssä.

    Kerran tehtiin tuollainen harvennus kuivahkolle kankaalle, jossa pienemmillä puilla oli vielä latvaa jäljellä.  Tehtiin viereen perinteinen alaharvennus.  Se pysyi pystyssä, mutta yläharvennetusta männiköstä kaatui ainakin puolet.  Ei luotettu siinä luontaiseen uudistumiseen vaan äestettiin ja kylvettiin, mikä osoittautui viisaaksi.  Ei tullut mitään taimia äestämättömiin kohtiin.

     

    Berza 17.1.2022, 20:09

    Epäilen suuresti, että JK voi olla vaihtoehto suuremmassa mitassa jaksolliseen verrattuna. Uskon kyllä sillä olevan oma paikkansa tietyissä maastoissa ja maapohjissa. Uuden puu sukupolven syntyminen lienee yksi haasteellimisista tekijöistä. Ehkä sen syntymistä joudutaan auttamaan maapohjan rikkomisella ja täydennys taimilla ?

    Timppa 17.1.2022, 20:15

    Kun katsoo nykyisten istutustaimikoiden kasvuun lähtöä, niin kyllä taitaa kasvu kaksinkertainen jatkuvaan verrattuna.

    Berza 17.1.2022, 20:26

    Harvoin varttuneemman puuston alla olevat  taimet kasvulla häikäisevät.            Kyllä kokonaiskasvu tulee putoamaan reippaasti, se on selvä. Mahdollisten uudistuskustannusten katoaminen tuskin korvaa kasvumenetyksiä.

    Jovain Jovain 17.1.2022, 23:11

    Tahvosen metsänhoidon malli on yhdistämässä metsänhoidon malleja yhdeksi kokonaisuudeksi. Se ei voi olla metsänomistajan kannalta huono vaihtoehto ja lisää peitteisen metsänhoidon edellytyksiä metsänhoidossa.

    Perko 18.1.2022, 07:13

    Jokin aika sitten haikailin tämän kaltaista laajaan dataan perustuvaa ohjeistusta. Nyt ovat algoritmit kerätty monitahoiseen systeemiin jolla yksinkertaistetut teoria voidaan tarkistaa ja väärät oletukset hylätä.

    Väljyys ja jatkuvapeitteisyys näyttävät olevan hyväkasi puunkasvulle ja saldolle.  Näin tämäkin asia varmistui.

    Gla Gla 18.1.2022, 09:17

    Ihmetyttää, miten malleissa saadaan koivu ja mänty uudistumaan, kun ne vaatii avointa kasvupaikkaa ja vain valopuiden alla kuusen kasvu säilyy kelvollisena. Muuten kasvu hyytyy ja tuloksena on jätemetsä. Toisaalta harsimalla puuston määrä pieneksi kasvu jälleen hiipuu. Kuitenkin jk-markkinoinnissa puhutaan jatkuvasti peitteisestä metsästä ja nykyistä keskimääräistä puuston määrää pidetään vaatimattomana.

    On tämä sellainen yhtälö, ettei voi kuin hämmästellä tarvetta poimia rusinat pullasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2022, 09:44

    Aika pitkälle ollaan oletusten varassa: kuvaavatko mallit edes joten kuten oikeansuuntaisesti metsien kehityksen. Kun jo yhden puulajin jaksollisessa kasvatuksessa mennään aina enemmän tai vähemmän ’metsään’, se on vielä todennäköisempää, kun ennustetaan sekametsien ja jatkuvapeitteisten metsien kehitystä. Täytyy perehtyä tarkemmin em. julkaisuun, mutta tällä tiedolla aloittaisin jatkuvapeitteisen kasvatuksen edelleen samoista lähtökohdista: turvemaan tai kivennäismaan erirakenteisesta metsästä tai avohakkuusta.

    Yhdessä asiassa Malo ym. ovat kyllä onnistuneet: heillä on tietääkseni ensimmäistä kertaa metsätuhot mukana optimointimallissa. Onnittelut siitä!

    Timppa 18.1.2022, 10:13

    Yhdessä asiassa Malo ym. ovat kyllä onnistuneet: heillä on tietääkseni ensimmäistä kertaa metsätuhot mukana optimointimallissa. Onnittelut siitä!

    Tietystikään kukaan ei voi ennustaa yksittäisen metsäkuvion tuhoa.  Tarkoitus tietysti vain hämätä.

    Onkohan esimerkiksi otettu huomioon, että jatkuvan kasvatuksen aluskasvukuuset saattavat syttyä metsäpalossa kuin soihtu ja sytyttää latvapalon.  Meillä on syttynyt 2 kertaa tasalaaatuiseen männikköön palo, joka on levinnyt vain pintapalona, jonka palokuntan on letkullaan sammuttanut.  Tiestön määrä on toinen metsäpalojen tuhojen suuruuteen vaikuttava tekijä.   Ihme algorittmin saa keksiä, jos metsäpaloista saa jotain järjellistä.

    Metsänomistajan ainoat viisaat tavat varautua tuhoihin on  joko vakuuttaa tai tai hankkia metsäomaisuus pienissä osissa, ettei yhden kuvion vahinko vaikuta.

    Yhteismetsällä on paras mahdollinen vakuutusturva.  Maksaa n 3 % myyntitulosta.  Takaisin vakuutuskorvauksina on viimeisten 14 vuoden ajalta saatu n puolet .

     

    Puuki 18.1.2022, 10:48

    Em. esimerkin kohteessa tein kokeilumielessä jk:n hakkuun.  Alikasvos pitää olla kasvukunnossa jo ennen yläharvennusta. Eli kuusen laatu ja kasvu kunnossa. Sen näkee viimm. vuosikasvusta onko edellytyksiä jatkokasvatukselle.  Korjuuvaurioita jäävälle puustolle ei tullut juuri minkään vertaa.     Männyt oli melkoisia tupsulatvoja mutta ”koristeeksi” niitä jätin pystyyn muutaman 10 kpl/ha .  Ne kasvaa hitaasti mutta joskus eh:n aikaan ovat jo kuitupuuvaiheen ohi kokonaan.   3v:n aikana on kuviolta kaatunut 1  n. 7 m pitkä alikasvoskuusi ajouran varresta .    Kuusen kasvu elpyy sitä nopeammin mitä parempi kasvu on ollut ennen hakkuuta ja mitä paremmassa kasvupaikassa se on saanut kasvaa (valoisuus) .   Jos on alikasvos tattikuusia ja vuosikasvu ollut  0-5 cm /v, ei puita kannata jättää kituuttamaan uutta kasvua odotellen.    Kalium ja boori lannoitus kuusille olisi sopiva tuossa kohteessa.    Korjuukulut oli ehkä n.  2 €/motti suuremmat kuin olisi ollut avohakkuussa.  Kauppa tehty kuitenkin pienen hintahuipun aikaan  joten parempi kantohinta kuin jos olisi tehty nykyhinnalla  tai ennen sen vuoden huippukohtaa päätehakkuuna.

    Toinen ve. olisi ollut avohakkuu , äestys ja mä-kylvö.  Tod. näk. olisi ollut parempi kiertoajan tuotoltaan kuin jk:n hakkuu koska piti tehdä täydennysistutusta (+vähän e-raivausta ennen hakkuuta)  ja nykyiset 1,5-sukupolven jalostetut männyn siemenestä kasvatetut puut kasvaa n. 30 % paremmin kuin metsikkösiemenestä kasvavat.    Bruttokust. olisi ollut n. 750 €/ha konekylvöstä. Lisämenona  (raivaus ennen kylvöä ?) varhaishoito (n. 5 v:n päästä)  ja  norm. th (n. 10 v:n päästä) .    Alikasvoksen myyntipuiden arvo n. 200 € + kantohintaero ~ 500 € .  Täyd. istutus 210 € /ha.

    Tuottoeron (jos haluaa verrata)  ratkaisee lopulta seuraavan harvennuksen (+päätehakkuun)  aikaistuminen ja sen tulo, seuraavien hakkuiden tulot ja menot toisessa vaihtoehdossa . Tulot ja menot (=niiden erotus)  prolongattuna jatkuen kiertojan loppuun asti molemmissa tapauksissa.

Esillä 10 vastausta, 3,001 - 3,010 (kaikkiaan 14,968)
1 2 3 … 300 301 302 … 1 495 1 496 1 497