› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,011 - 3,020 (kaikkiaan 14,968)
1 2 3 … 301 302 303 … 1 495 1 496 1 497

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 18.1.2022, 10:50

    Miksi se ei ole jatkuvaa kasvatusta jos talvella hakataan aukko ja toukokuussa istutetaan taimet?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.1.2022, 15:32

    Kysymys eRiistapäiviltä Janne Miettiselle. Hän kertoi esityksessään mm. että metsojen soidinpaikkojen säilyminen lisääntyy jyrkästi, kun alueen metsien peitteisyysprosentti kasvaa. Kysyin sitten: ”Biodiversiteettistrategian mukaan metsämaasta tulisi olla 10 % tiukasti suojeltua ja lisäksi 20 % puolisuojeltua. Jälkimmäinen koostuisi mm. elinympäristöistä, suojakaistoista sekä jatkuvapeitteisistä kohteista. Kolmasosa olisi peitteisenä – riittäisikö riistalle?”

    V. Hei, varmasti alkaisi olla riittävää, varsinkin kun sillä loppuosallakin tehdään todennäköisesti ainakin joitain pienen mittakaavan luonnonhoidon toimenpiteitä. Jos 30 % pinta-alasta säilyisi koko ajan peitteisenä ja lopuista 70 %:sta hieman yli puolet olisi kunakin ajanhetkenä runsaspeitteisessä kehitysvaiheessa, olisi sopivan alan osuus 65-70 %. Näin hyvät elinympäristöt yhdistyvät mainiosti toisiinsa. Tässä ei toki nyt mukana luontaisesti aukeat alueet.

    Timppa 19.1.2022, 17:16

    Metsoilla ei saa tehdä kauppaa.  Puilla saa.  Pitää kuitenkin muistaa millä Suomi elää.  Sanoo tyyppi, jonka isä oli nuoruudessaan ammattimetsästäjä.

    Meilläkin päin metsot ovat vähentyneet vuodesta toiseen vaikka erilaisia soidinpaikkoja on tarjolla vaikka kuinka.  Myös karjan pito metsälaitumilla näytti meillä päin vähentävän selvästi asutuksen tuntumassa olevia metsokantoja.  Silloin poikueita tapasi miltei pihapiiristä.

    Kyllä metsokannat riippuvat aivan muista tekijöistä kuin soidinpaikoista.   Pedot ja säät vaikuttavat tietysti.  Kyllä kasvatusmetsissä löytyy ruokaa.

    Jos metsokantaa halutaan lisätä, niin on tapettava kanahaukat, kotkat, ketut, supit, näädät ja ilvekset.  Näitä ei ollut silloin 1930-luvulla, jolloin riistakannat olivat huipussaan

     

    oksapuu 20.1.2022, 14:05

    Päivän paperilehdessä ”Jatkuva kasvatus käytännössä”…

    Ei sitten Konneveden 80ha yläharvennus mennyt ihan putkeen. Tehtiinhän tuossa tietysti virhe kun mentiin lannoittamaan heti hakkuun jälkeen…

    Edelleenkin kehoitan äärimmäiseen varovaisuuteen kuusikon yläharvennuksen kanssa.

    Puuki 20.1.2022, 15:00

    Metsojen soidinpaikat selvitetään yleensä etukäteen. Niinhän se ainakin ennen meni.  Sitten sen mukaan suunnitellaan hakkuutkin varovaisemmin , jos on jossain lähistöllä soidinpaikka.

    Yläharvennuksessa on riskinä yl.liian voimakas hakkuu ja vajaatuottoisuus sen takia.  Pitäisi olla mielellään sekametsää ja ainakin hyvin  hoidettua alunperinkin, niin että kasvupaikalle sopivia lisävaltapuita on riittävästi jätettäväksi pystyyn.  Menee helposti liian harvaksi. Kuusikot ei pysy yleensä harveikkoasennossa kunnolla pystyssä vaikka lukisi mitä jk:n firman oppaassa.

    Rane 20.1.2022, 19:24

    No jos Konneveden harvennus/harsintahinta olisi ollut vaikka keskimäärin 5 e huonompi kuin avohakkuuhinnat niin 14 000 m3 kertaa 5e on 70 000e.Plus tuulenkaatosavottaa ja kuitenkin menee uudistamiseksi.Kannattaa harkita minkä konsulentin valitsee koska artisti maksaa aina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.1.2022, 21:14

    80 hehtaarin uudistamisen hinta? Riippuu oman työn osuudesta ja uudistamismenetelmästä, mutta se Timpan väite että avohakkuun paremmalla kantohinnalla kustantaa uudistamisen, pitäisi ainakin tässä tapauksessa hyvinkin paikkansa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.1.2022, 22:07

    Kuinka pitkiin aikasarjoihin nuo TIMPPAn havainnot perustuvat? Minä olen analysoinut vuosikaudet värriön luonnonpuiston vuodesta 1967 alkaneita kanalintuaikasarjoja. Siellä lopetettiin kaikki metsästys 1995, jonka jälkeen metsohavainnot ovat moninkertaistuneet, huolimatta siitä, että kettuhavainnot ovat samassa ajassa kolminkertaistuneet, samoin näätähavainnot (puiston alueella pesii myös kotkia). Koko valtakunnan tasolla vuodesta 1956 jatkuneet helsingin yliopiston talvilintulaskennat osoittavat metsohavaintojen vähentyneen 95 prosenttia, huolimatta siitä, että kettuhavainnot on onnistuttu puolittamaan. Sillä tosin on hintansa: punkkivälitteiset myyrätaudit (kettu on tärkein myyräkannan säätelijä) borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat kymmenkertaistuneet.

    Eikä tässä vielä kaikki. Nuo hooyyn talvilintulaskennat osoittavat riekkohavaintojen vähentyneen 99 prosenttia, kun taas värriön luonnonpuistossa riekkohavainnot ovat lähes kymmenkertaistuneet. Eikä tässä vielä kaikki. Värriössä asuu, pesii ja elää riekon päävihollinen tunturihaukka. Timpan teorian mukaan värriön riekkokannan tulisi olla sukupuutossa tuolla menolla. Samaa mieltä on Suomen riistakeskuksen johtaja JARI VARJO. Siinä se sylttytehdas ja tehtailija. Tuohon kanalinturomahdukseen ja punkkivälitteisten myyrätautien räjähdykseen johtanutta (ja koko ajan pahenevaa) operaatiota johtaa tällä hetkellä ylimpänä kukkona tunkiolla METSÄSTYStalousministeri JARI LEPPÄ.

    Perko 20.1.2022, 23:05

    Olemattomalla tiedollani  tuosta 80 ha tapauksesta. Oletan, että ne jätetyt puut olisi tuottaneet arvokasvussa ja taimikon suojana jo  15 vuodessa kohtalaisen tilin.   Sitä sillä on varsin tavoiteltu eikä 40 vuoden kärvistelyä rahatta. No, vahinkoja satuu.  Se tuossa jonkun päättelyssä (jälkiviisaus) oli, että aukkona olis saanut istutuskulut kuitattua.   Optimia hakeva tekoälyohjelma  kertoo, että  on parasta pitää metsä jatkuvapeitteisenä.  Myös sen,  että pahimman myrskytuhon aiheuttaa 5% korko.  Silloin menee kaikki kuin Vesivehmaalla häissä.

    Tänne kanalinnut ovat palanneet kun supikoirat ovat poistettu ja metsästäjistä iso joukko on siirtyneet rollaattori  käyttäjiksi nauttimaan tarjoiltua ruokaa.  On paranneltu  aluskasvillisuutta metsässä linnulle mieluisammaksi suojaksi.  Liekkö  tuo vaikuttanut mutta yli 30 teeriparvi kävi äskelleen pihapuissa.

    aegolius aegolius 20.1.2022, 23:08

    >Sitä sillä on varsin tavoiteltu eikä 40 vuoden kärvistelyä rahatta.

    Myötähäpeää tunnen.

Esillä 10 vastausta, 3,011 - 3,020 (kaikkiaan 14,968)
1 2 3 … 301 302 303 … 1 495 1 496 1 497