› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 14,967)
1 2 3 … 302 303 304 … 1 495 1 496 1 497

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 20.1.2022, 23:34

    Viime viikolla ruokaili tässä pihapiirini koivikoissa yli sadanviidenkymmenen (150) teeren parvi. Tässä hiukan vajaa tuhannen hehtaarin alalla ei ole saanut tappaa yhtään myyränsyöjää viiteentoista (15) vuoteen. Tuon  kokoisia teeriparvia näkyi viimeksi yli 60 vuotta sitten. Silloin ei ollut ketunajokoiria, ei luolakoiria; ei myöskään riistanhoidon nimellä harjoitettua riistantuhoamista. Mutta oli kettuja. Ja kanahaukkoja.

    mehtäukko 21.1.2022, 04:27

    Konneveden jk:n diaknoosi asian omistajalla on ” vituiks meni”. Eikö siinä ole numeroita tarpeeksi?

    Kurki Kurki 21.1.2022, 06:54

    Se mitä olen löytänyt kanalintujen pesiä, niin 2/3 niistä on tuhoutunut. Viime kesänä en törmännyt yhteenkään pesään, mutta nyt täälläkin näkee teeriä lentelevän  sadan yksilön parvissa.

    Visakallo Visakallo 21.1.2022, 07:04

    Onkohan kaksijalkaisten siivellisten esiintymisen vaihtelussa jotain samaa kuin huomattavasti suurempien nelijalkaisten siivettömien esiintymisen vaihtelulla? Ne kun lähes hävisivät Suomesta yhdessä vuodessa, mutta tulivatkin tammikuussa taas sankoin joukoin takaisin.

    Gla Gla 21.1.2022, 07:40

    ”80 hehtaarin uudistamisen hinta? Riippuu oman työn osuudesta”

    Ei kai tuollaisiin kohteisiin omaa työtä käytetä. Ainakin laskenta pitää tehdä ulkopuolisen työn mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2022, 08:26

    Hyvä että Konneveden tapaus uutisoitiin varoittavana esimerkkinä. Uudistumiseen ja tuhoihin liittyvät riskit ovat todellisia eikä vain mallilaskelmissa esiintyviä ongelmia.

    Jovain Jovain 21.1.2022, 09:49

    Valitettavasti lienee niin, että uuden metsälain suositus muuttaa jaksottaisen metsiä jatkuvan kasvatuksen metsiksi ei ole toimiva. Sitä on kitisoitu näilläkin palstoilla ja verrattu mm. suojuspuuhakkuisiin. Toimii hyvin otollisissa taimettumisolosuhteissa, mutta toimii yleensä huonosti ja on tarvittu avustavia toimenpiteitä.  Välttämättä kysymys ei ole edes jk metsän uudistamisesta, vaan kysymys on jaksottaisen metsän uudistamisesta suojuspuiden avulla.

    Yleensä tasaikäiseen jaksottaiseen metsään kohdistuvasta toimenpiteestä, jota jaksottaisena metsänhoitona on syytä pitää, on tuhoille altis. Alta avattu jaksottaiseen alaharvennuksiin perustuva ja yläharvennuksilla väljennettävä, uudistamiseen tähtäävä. Onhan se tuuli ym. tuhoille altis. Suosii tuulen sisään pääsyn ja ei siinä mielessä vastaa eirakenteista metsää. Erirakenteinen suojaa paremmin myös lumituhoja vastaan. Pyritäänkö tässä liian äkkinäisillä siirroilla jatkuvaan kasvatukseen. Lähtökohtaisesti avovaihe on suositeltava vaihtoehto myös ja luonnon tarjoamat eri vaihtoehdot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2022, 10:07

    Pyritäänkö tässä liian äkkinäisillä siirroilla jatkuvaan kasvatukseen.

    Jovain osuu tässä aivan asian ytimeen. Vanha luontaiseen uudistamiseen liittyvä sääntö on, että ellei taimia jo ole, luontaisen edellytyksiäkään ei todennäköisesti ole. Sama sovellettuna jiikoohon: älä yritä sitä ellei metsässä ole valmiina erirakenteisuutta ja sekapuustoisuutta. Sauli Valkonen ja Yrjö Norokorpi keskustelivat tästä jossain jk-seminaarissa. Saulin mielestä taimia ei kuusikkoon synny. En muista oliko puhe jostain tietystä kasvupaikasta/alueesta Suomessa, mutta tällainen yleisperiaate pätee varmaan useimmissa tapauksissa.

    Jos siis haluat siirtyä jiikoohon, rakenna metsään sekapuustoisuutta ja erirakenteisuutta pitkäjänteisesti, alkaen jo taimikonhoidoista ja ensiharvennuksesta. Siitä olen Yrjön kanssa samaa mieltä, että pienaukko ei ole jatkuvaa kasvatusta. Jos joudutaan tekemään aukko puulajisuhteiden korjaamiseksi, on parempi tehdä isompi aukko tai kaistale jonne voidaan tuoda muokkauskone varmistamaan uudistuminen.

    suorittava porras suorittava porras 21.1.2022, 10:13

    On syytä muistaa myös , näpertelyn aiheuttama isompi hiilijalanjälki tuotettua puukuutiota ja pinta-alayksikköä kohti. Näistä asioista valitettavasti ollaan hiljaa.

    Petkeles Petkeles 21.1.2022, 10:21

    ”Vanha luontaiseen uudistamiseen liittyvä sääntö on, että ellei taimia jo ole, luontaisen edellytyksiäkään ei todennäköisesti ole.”

    Tjaa, olisikohan tämä lähinnä kuusen suojuspuuhakkuun ohjesääntö. Männyn siemenpuuhakkuutkin jäävät tekemättä tämän perusteella.

Esillä 10 vastausta, 3,021 - 3,030 (kaikkiaan 14,967)
1 2 3 … 302 303 304 … 1 495 1 496 1 497