Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,967 vastausta, 143 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 14 tuntia, 12 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,061 - 3,070 (kaikkiaan 14,967)

1 2 3 … 306 307 308 … 1 495 1 496 1 497

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puuki 22.1.2022, 16:37

Soppii eppäillä mitä järkeä olisi esim. laskettaa koneella lopputulosta 300-400 vuoden päähän. (tai sama toisin päin eli NNA ) Siinähän jää ainakin lähes 10 perintöveron vaikutus tulokseen laskematta kuitenkin. Kaikista muista hintaheilahteluista , verotuksen muuttumisesta yms. puhumattakaan. Siksi kannattaa keskittyä lähiajan tapahtumiin eli laskea kuvion oikeilla parametreillä ja paremmin jo tiedossa olevilla hinnoilla , jos haluaa saada kannattavuudesta edes jotenkin reaalitodellisuudessa pysyvää etukäteisarviota . Siihen sopii hyvin laskeminen prolongaamalla eikä sortua hyvin teoreettiseen jatkuvien kiertoaikojen summasarjojen arpomisiin.

Jäykemmät rahapuut kannattaakin yleensä myydä ajoissa eikä vasta sitten , kun osa siitä pystypuupääomasta aikansa , lyhyen tai vähän pidemmän ajan , heiluttuaan kaatuu tuulessa tai vaikka ei kaatuskaan,niin aikasempi tulo on ollut suurempi ja uusi taimikko jo pitkällä tuottamassa uutta myyntipuuta . Ilmiselvä asia useimmille mo:lle mutta ei joillekin jk-fanaatikoille; riskin vähentäminen ja paras mahdollinen kantorahatulo päätehakkuuvaiheesssa josta uud. ym. hoitokulut rahoitetaan. Monimuotoisuusasiat esim puistometsävaikutus, jos sitä halutaan on asia erikseen. (Kuten myös esim. maiseman avaaminen avohakkuulla vesistön lähistöllä). Hölmöä koettaa väkisin tyrkyttää ja perustella paremmalla tuottavuudella jk:a jos/kun se ei ole todellisuutta useimmissa tapauksissa.

mehtäukko 22.1.2022, 16:45

Kyllä nuo 300-400 vuoden horisontit ovat jo sellaista taivaanrannan maalaamista, että meni lopullisesti usko jk:n autuuteen. Uskomatonta horinaa.

R.Ranta 22.1.2022, 16:52

Ollakseen kannattavaa, keinollisen uudistamisen kaikki kustannukset pitää saada korkoineen takaisin – eikö niin?

Jos se tehdään velaksi pankkilainalla, niin kannattaako?

Minkälaisella kiinteällä 50-vuoden korolla pankkiiri antaisi lainan moiseen. Lainaa täytyisi vielä ottaa vähän lisää taiomikonhoiotoihin. Ensimmäisen koron ja lyhennyksen lupaisitte maksaa kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Lainan vakuutena olisi tietysti tänä uudistettava alue.

Mitä tuumaatte pankkiirin sanovan? Olisko sitä luottoa näin hyvään liiketoimintaan?

Kurki 22.1.2022, 17:12

RR: Mitä tuumaatte pankkiirin sanovan?

Pitää olla enemmän kuin yksi metsäkuvio.

jees h-valta 22.1.2022, 17:15

R.Ranta, kannattaa se kun sen osaa. Mitkään kovin intensiiviset jk-räpellykset ei siihen kyllä kykene.

Rane 22.1.2022, 17:33

”Mitä tuumaatte pankkiirin sanovan? Olisko sitä luottoa näin hyvään liiketoimintaan?”

Käsittääkseni melko moni on saanut lainaa pankista metsänostoon vaikka harjoittaa jaksollista metsänhoitoa.

Panu 22.1.2022, 17:57

Metsänuudistuksen investoinnin suuruus on oltava sellainen, että taimikon tai kylvöalueen arvo heti uudistuksen jälkeen on vähintään sen mitä siihen sijoitettiin. Tulevina vuosina arvon pitää kasvaa joka vuosi.

Timppa 22.1.2022, 18:38

Taas kerran. Kuten olen lukemattomia kertoja kirjoittanut, niin muualla metsässä kasvavat parhaat moneen kertaan valkatut laatupuut parhaissa oloissa. Siis koko ajan pitää tarkastella koko tilan tuottoa.

Miksi sitä lainaa tarvitaan, kun uudistuskulut ovat luokkaa 10 % päätehakkuuhinnasta ja tulevat katetuiksi paremmalla myyntihinnalla. En ymmärrä.

En ymmärrä muutenkaan näin yksinkertaisesta asiasta käytävää keskustelua. Tutkimuksen tuloksetkin tiedetään, jos ne tehdään oikein.

Hyödyllisempää olisi, jos tutkijatn istuttaisivat ja perkaisivat metsiä. Tai, jos eivät pysty, niin hoitaisivat vanhuksia.

Pankinjohtajana en antaisi lainaa ilman muutan vakuutta, jos ostaja ilmoittaisi harjoittavansa jatkuvaa kasvatusta.

jees h-valta 22.1.2022, 18:40

Olen ensimmäisen yli sadantuhannen metsälainani saanut pankista nimenomaan metsävakuutta vastaan noin viisitoista vuotta sitten. Olettaisin kyllä siihen vaikuttaneen myös vakiintunut vuosittainen metsätulo ja sopimus Metsäliiton kanssa. Olen nimenomaan jaksollisen kasvatuksen suosija.

aegolius 22.1.2022, 18:45

>Jos se tehdään velaksi pankkilainalla, niin kannattaako?

No nyt! Korkotuottoa palstalla korostanut Ranta heittää tällaista? Onhan se kaiketi melko selvää, että kun ottaa lainaa ja sijoituskohde tuottaa paremmin kuin lainan korko, saadaan oman pääoman tuottoa vieläkin paremmaksi. Tätäkö tarkoitit?

Jos et tarkoittanut tuota, niin sitä uudistamiskustannustahan siinä jaksollisessa prolongataan tulevaisuuteen. Ei siihen siinä tarkastelussa pankkilaina liity, mutta sellaista ottamalla kannattavuus paranee, eikä heikkene.