Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,967 vastausta, 143 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,071 - 3,080 (kaikkiaan 14,967)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    RR: ”Minkälaisella kiinteällä 50-vuoden korolla pankkiiri antaisi lainan moiseen. Lainaa täytyisi vielä ottaa vähän lisää taiomikonhoiotoihin. Ensimmäisen koron ja lyhennyksen lupaisitte maksaa kolmenkymmenen vuoden kuluttua.  Lainan vakuutena olisi tietysti tänä uudistettava alue.”

    Ihan sama pätee harsintametsään, jossa pääoma puolen metrin alikasvostaimineenkin maksetaan hakkuutuloilla. Kun kuusikossa alikasvos kasvaa 40 vuodessa 1,3 m, millaisella korolla tuon rahoittaisit?

     

    aegolius aegolius

    >Tein 80- luvulla ohjelman kotikoneelle  37  parametrillä ja 5 mahdollisuuden muutoksilla.  Kone jauhoi yli kuukauden  yötä päivää.   Kerkesin kylvää viljat peltoon, kävin vain välillä katsomassa tuloksia.  Lopulta tuli valmiiksi ja toimi.

    Perko, tarkoittaako tämä, että sinulla riittää loogista ajattelua ohjelmointiin? Jos näin on, niin miten se kumulatiivisen voiton kuvaaja voi olla niin mahdottoman vaikea? En vielä osta tätä tarinaa.

    R.Ranta R.Ranta

    Jos ostat Timppa päätehakkuumetsän, niin puut pitää ostaa (kaikki) ja maapohjastakin ehkä joutuu jotakin maksamaan. Verottajakin on kärkyllä. Varainsiirtovero ja metsävähennyskään ei poista puunmyynnin verotusta ja joka tuloutuu pohjineen myytäessä jne. Jos päätehakkaat kalikat pois, niin uudistamisen rahat on kaivettava jostakin toisesta plakkarista.

    Timpan rakennelma lähtee siitä, että metsä on saatu lahjaksi, kuluitta. Lahjaksi saadun metsän kanssa pärjää, ellei aivan tumpelo ole, eikä koroistakaan tarvitse välittää. Enkä tällä ota mitään kantaa kummankaan  metsänhoitotavan paremmuuteen.

    Siitä ilman muuta joudun lähtemään, että uudistamiskulu on saatava korkoineen takaisin. Muu on itsensä pettämistä.  On mieltä vailla ajatella, että tässä syntyvä tappio katetaan joillakin muilla tuotoilla tai jonku toisen metsän tuotoilla. Se ei ole helppo yhtälö, jossa kolmenkymmenen vuoden kuluttua ei saa istutustaimesta edes omiaan takaisin.

    Tarkoitin aegolius juuri sitä, mitä kirjoitin. Eikö se ollut selvää tekstiä. Käy kysymässä pankkiirilta, rahoittaako se sinulle metsänuudistamisinvestoinnin em. tavalla. Se kertoo  sen, mitä rahamarkkinen asiasta ajattelevat.  Jos tässäkään korkomarkkinassa ei homma toimi, niin kuinka sitten nomaalitilanteessa.

    Perko

    Pöllö tarkoittanet tätä : lukijoiden-kuvat/kumulatiivinen-tappio/ .  Siihen saa selityksen tekijältä.    Vaikeutesi ymmärtää asioita on jotenkin  muuten hoidettava.

    Timppa

    Päätehakkuumetsää ei yleensä kannata ostaakaan, koska kulut ja verot vievät niin paljon.  Taimikot ja nuoret metsät tuottavat yleensä parhaan tulon.  Metsävähennyksen voi hyödyntää jonkin toisen kohteen hakkuussa.  Tietysti, jos saa ostaa sen päätehakkuumetsän halvalla niin sitten.  Rastkaiseva on tietysti siis se, miten paljon rahaa on sitoutunut, kun se päätehakkuumetsä on myyty suhteessa odotettuun kasvuun.

    Gla Gla

    Panu: ”Metsänuudistuksen investoinnin suuruus on oltava sellainen, että taimikon tai kylvöalueen arvo heti uudistuksen jälkeen on vähintään sen mitä siihen sijoitettiin.”

    Miten määrittelet juuri perustetun taimikon arvon?

     

    aegolius aegolius

    >Siihen saa selityksen tekijältä

    No, oletko saanut vastausta? Jos olet, niin ehkä ymmärrät? Olen jo puolen tusinaa kertaa koettanut selittää sinulle, että kuvaaja auttaa maksimaalisen tuoton tavoittelussa. Sinä takerrut sanaan ”tappio” etkä ymmärrä koko kuvan ideaa. Edelleenkään.

    aegolius aegolius

    >Tarkoitin aegolius juuri sitä, mitä kirjoitin. Eikö se ollut selvää tekstiä. Käy kysymässä pankkiirilta, rahoittaako se sinulle metsänuudistamisinvestoinnin em. tavalla. Se kertoo  sen, mitä rahamarkkinen asiasta ajattelevat.  Jos tässäkään korkomarkkinassa ei homma toimi, niin kuinka sitten nomaalitilanteessa.

    Olit siis ilmeisesti ihan vakavissasi. Tarkoitatko, että jos pankki ei johonkin metsäprojektiin myönnä lainaa 50:n vuoden takaisinmaksuajalla, projekti on kelvoton? Miksi tällaisesta pitäisi edes keskustella?

    Ajattelet ehkä (jälleen) ainoastaan kassavirtaa. Onko mielestäsi huono hankinta ostaa pankkilainalla 35 vuotiasta juuri onnistuneesti ensiharvennettua männikköä esimerkiksi 2000 €/ha? Ilmeisesti, koska metsälön rahavirralla ei lainaa pysty maksamaan? Jos olen ymmärtänyt väärin, niin korjaa toki.

    mehtäukko

    RR…”Jos päätehakkaat kalikat pois, niin uudistamisen rahat on kaivettava jostakin toisesta plakkarista…”

    Mikä on tuon ajatuksen logiikka? RR:ako syö ja juo puutilin kuivaksi ja alkaa sen jälkeen miettiä kuinka uudistuskulut rahoitetaan!!?? Pankkilainalla tai toisesta plakkarista..?

    Arvostettu prof. MKärkkäinen kertoi eräässä esitelmässään, että kun ajokoneen viimeisen kuorman perävalot häviävät leimikolla, muokkauskone ajaa tilalle. Tätä olen omassa toiminnassakin harjoittanut.Toissa syksyn avolla pojat kaatoivat ja kuljettivat loppulaitaa, kun ukko kolusi telakaivinkoneella paikalle…Enkä kysellyt pankkilainoja!

    Visakallo Visakallo

    Olisi mielenkiintoista kuulla R.Rannalta itseltään, miten hän sai rahoituksen järjestymään omille metsähankinnoilleen. Minkälaiset laskelmat pankille esitettiin? Millä tavalla uusi metsälaki muutti M.Rannan omaa metsätaloutta?

Esillä 10 vastausta, 3,071 - 3,080 (kaikkiaan 14,967)