Jatkuva kasvatus käytännössä.

Visa, ei taida miksikään muuttua, kun kriteerinä on etuuksien maksimointi ja yhteisen hyvän eteen toimiminen. Puuntuottajalle jää mitä jää. Olet itseoikeutetussa asemassa, olet puuntuottajan huippua, voit vastata kuutioilla ja hinnalla, myös pinta-aloilla. Se ei kuitenkaan riitä perusteluksi. Metsien tuotto on siinä määrin kansallistettu, että siitä ei enää riitä pääelinkeinoksi. Sivuelinkeinona vielä menee ja työsuoritteista on tullut metsätalouden pääelinkeinoja. Maataloudessa menee vielä huonommin. Tiedä käydä laskemaan esimerkkejä, kun metsätalous on tässä mielessä sisäsiittoista ja vastikkeellista. Jos etuutta aikoo saada, on toimittava järjestelmän ulkopuolella. Muistutuksesi oli aiheellinen.

Perustelehan Perko nyt kerrankin tyhjentävästi esitetyt ruotsalaisten ja suomalaisten jk:n /tasaikäisen kannattavuuslaskelmien erot, ennen kuin jatkat vatulointiasi? Sinun on kumottava ne yhtä julkisesti kuin julistat ” neljännen luokan laskentaa”.

Sitten V:n luokan laskennalla selviää, että paras tuottoaika viljellyssä vaihtoehdossa alkaa vasta n. 25-30 v:n kasvatuksen jälkeen , ja kun se on paljon (useimmissa tapauksissa) parempi kuin kituuttamalla kasvattamisella saadaan, niin lopputulos on yleensä parempi.

Kannattaahan se yläharvennus hyvin verrattuna alaharvennukseen , jos on sopiva kohde jossa kestää harventaa suurin osa  päävaltapuista pois , ja jää tähteelle riittävän tiheä (PPA ei saa laskea liian alas) ja laadultaan kasvatuskelpoinen kasvupaikalle sopiva puusto.

Silti on vallinnan vapaus olemassa nykyään ja kukin saa tehdä kuten parhaaksi näkee omassa metsässään.  Mainostaminen epämääräisillä väittämillä ei kuitenkaan ole sopivaa ellei löydy faktatietoa laskelmineen mutun lisäksi.

On ne puutavaralajien hintojen erot ja kantohintataso muuttunut sitten 80-luvun ja sitä ennen aikojen.  On hyvä miettiä metsänkasvatuksen kannattavuutta siltä pohjalta eikä  entisten oletusten pohjalta.  Tilanteen mukaan voidaan säästää esim. taimien istutuskuluissa yhdistämällä luont. uudistaminen ja viljely.

Leimikon alkutilanteen tulot-menot pitää ottaa myös huomioon , kun tehdään esim. 2:n eri tavan kannattavuusarvioita.    On järkevää käyttää hyväksi myös juuri arvokasvun parhaaseen vaiheeseen tulevien puiden kantohintahyöty.   Mutta sitä ei tapahdu vain jk:n metsissä ja sitä kasvatustapaa käyttämällä.  Muitakin liikkuvia osia on ”koneessa”.

Kun on enemmän kuin yksi kuvio sanotaanko 100, niin joka vuosi on tulossa 100 vuoden kierrolla 500.. 1000 m3 hakattavaksi ja vain kolmelta hentaarilta. Sillä 30 vuodella ei kokonaisuuden kannalla ole mitään merkitystä. Ja metsät voivat olla monimuotoisia. Myös sekametsiä.