Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,445 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 tuntia, 56 minuuttia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,201 - 3,210 (kaikkiaan 15,445)

1 2 3 … 320 321 322 … 1 543 1 544 1 545

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 20.2.2022, 10:48

Perko: ”Se 30 vuotta jää auttamatta ilman arvokasvun tuomaa etua ja kun on horittu ne seuraavatkin nuoret puut ja taimet nurin niin ei oo toivoa muutoksesta.”

Tuo on kyllä täyttä puppua. Jotta noin kävisi, pitäisi hoidot ja harvennukset jättää kokonaan tekemättä. Hoidettu istutusmetsähän on kolmekymppisenä jo toisen kerran harvennettua tukkimetsää.

Jalapa 20.2.2022, 11:04

’Jatkuvaan’ kasvatukseen Etelä-Suomessa riittää neljä hehtaaria. Hehtaari jokaista: 15 vuotta, 30 vuotta, 45 vuotta ja 60/0 vuotta. Näin saadaan hakkuutuloa 15 vuoden välein. Ei tarvinne selittää enempää, kaikki ketkä ymmärtävät metsänhoidosta jotain – tajuavat kyllä.

Timppa 20.2.2022, 11:06

Menneisyydestä on selvinnyt ettei aukkohakkuuta ollut tutkittu puuntuottajan kannalta vielä 30 vuotta sitten,

P W Hannikaisen Metsänhoito-opissa vuodelta 1903 kirjoitettiin, että harsinta siis jatkuva kasvatus sopii silloin, kun vain sahatukilla on arvoa. Lohkohakkuu, siis jaksollinen taas silloin, kun myös pienikokoisella puulla on kysyntää. Hannikaisesta tuli myöhemmin Metsähallituksen pääjohtaja. Aika selkeät faktat, jotka eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan.

Mm 1930-luvulla tutkittiin jatkuvan kasvatuksen tyyliin hakattujen metsien kasvua.

Etkö Perko tunne asiaa vai valehteletko tietoisesti?

Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin aukon ulkopuolella kasvavat monissa harvennuksissa valkatut laatupuut. Jatkuvassa taas monien harvennusten jälkeen jäämät huonoimmat puut.

Jovain 20.2.2022, 11:52

Onhan tuo aika raflaavaa näkemystä, saadaan 100v. tuotto kolmelta hehtaarilta ja ei tuo neljä hehtaariakaan tilannetta korjaa. Metsää on hoidettava ja harvennettava joka tapauksessa viimeistään 15-20 vuoden välein. Mikä siinä tekee eron hoitomuotojen välillä, korkeintaan kerroksellisuus. Ei välttämättä uudistamisenkaan osalta. Se vanha kuusikko voi olla päätepiste hoitomuodosta riippumatta.

Noin yleisenä havaintona peitteinen metsänhoito ei ole hoitamattomien metsien hoitoa, ovat hoidettuja siinä kuin jaksottaisen metsät. Tuottaa kasvua ja puuta siinä kuin jaksottaisen metsät.

Vaihtoehdoksi tarjoillaan, olkoon nyt vaikka hoitattomia jaksottaisen metsiä, jopa laskelmia. Hoidetut peitteisen metsät eivät ole millään muotoa jätemetsiä, vajaatuottoisia, harsittuja tmv. joihin verrata.

Kurki 20.2.2022, 12:08

’Jatkuvaan’ kasvatukseen Etelä-Suomessa riittää neljä hehtaaria.

Myös kuivilla kankailla, jossa pisimmät jk-kuuset ovat 10m luokkaa?

A.Jalkanen 20.2.2022, 12:14

Mikä siinä tekee eron hoitomuotojen välillä

No jos lukaisee tämän ketjun läpi niin varmasti ei jää epäselvää!

Jovain 20.2.2022, 13:32

Metsänhoidossa ei ole tarvetta eriyttämiseen, hyvin sopivat samaan metsään. Vapaassa kasvatuksessa päästään vähemmällä tamppaamisella ja päästään samaan lopputulokseen. Myös peitteisen metsät ovat hoidettuja ja hoito tähtää parhaaseen puustoon myös peitteisessä. Ei jätepuustoon, kuten aloituksessa ja pitkin matkaa on tapana tarjoilla.

A.Jalkanen 20.2.2022, 14:32

Mitä Jovain tarkoitat eriyttämisellä – eriytetäänkö yhdessä metsikössä vai metsiköiden välillä, eli onko yksi tietty metsäsuunnitelman kuvio tietyllä hetkellä tietyssä mallissa? Malliahan voi vapaasti muuttaa lennosta, jos jiikoon edellytykset näyttäisivät täyttyvän.

Metsuri motokuski 20.2.2022, 15:49

Jovain: mihinkä samaan lopputulokseen päästään ?

Perko 20.2.2022, 16:55

Olkoon aukkoja vaikka 1000 kpl niin jokainen on sen alun 30 v arvokasvutta. Eli Kurjella on kohtalainen menetys verrattuna jos sama ala kasvaisi 60 € / m3 tuottavaa puuta 30 vuotta jk:ssa. Viereisellä aukolla ei voi korvata menetystä.

Jos ette tätä ymmärrä niin en voi kertoa mitä teistä ajattelen. Ilmaisusta joutuisin käräjille. On hyvä, että kun joillain on halu pitää minua hölmönä ja haluaa vedättää se sallitaan. Jos teillä jollain oli mahtava tukkimyynti jo 30 vuotisesta taimikosta, se ei minua liikuta, sen kun pistätte paljaaksi vaan.

Tarkoitin nopeuttamisella ja ennakoinnilla prosessituotannon yhtäaikaista valmistusta soveltaen sitä metsään jossa on valmistumassa kaikenkokoisia puita. Se juttu on miun toisella koneella. Avoimesta yliopistoita voitte opiskella nykyisi helposti jos jokin teitä kiinnostaa, mutta kun olette varmat kaikesta niin olkoon. Yleensäkin lukeminen ei haittaa.

MH Hannikaisen isä kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen näytelmä; Silmänkääntäjä . Se on huijaritarina. Mutta metsästä kertoo P. J. Hannikaisen; Maankorvessa kulkevi lapsosen tie, on tosi hieno virsi. Huomasin se oli sävellyksineen lainattu Etelä-Korealaiseen elokuvaankin. Muuta käyttöä en heidän metsä opeista löydä.

Tuottavuutta on helppo seurata myyntitilistä. Metsän myllääminen ei vielä lisää tiliä ennen kuin sen saa jotenkin rahastettua. Sama se on siinä keittiönremontissakin. Näin ajattelen.