Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,445 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 tuntia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,211 - 3,220 (kaikkiaan 15,445)

1 2 3 … 321 322 323 … 1 543 1 544 1 545

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Metsäkupsa 20.2.2022, 17:15

Suomeen mahtuu monenlaista metsämaata ja kasvattajaa. Voihan pohjoisessa aukon onnistua 30 vuotta ilman arvokasvua saada viettämään. Täällä taasen etelässä se ei onnistu viljellyssä metsässä kokemuksellani rehevillä mailla olenkaan, paitsi jos jonkin tuho tulee.

Timppa 20.2.2022, 17:50

Tarkoitin nopeuttamisella ja ennakoinnilla prosessituotannon yhtäaikaista valmistusta soveltaen sitä metsään jossa on valmistumassa kaikenkokoisia puita.

Juuri noinhan meidän metsissä tehdään. Sovelletaan yhtäaikaista valmistusta kasvattamalla kunkin ikäluokan puut parhaissa mahdollisissa oloissa. Pyripä sinäkin Perko siihen. Älä ota oppia mistään silmänkääntäjistä. Et vastannut kysymykseeni siitä, etkö tiennyt, että metsänkasvatusta on tutkittu jo kauan vai valehtelitko tarkoituksella. Suoraan kysymykseen suora vastaus. Kiitos.

pikkutukki 20.2.2022, 18:11

Maan kantokyky on jaksollisessa alkua lukuunottamatta täyskäytössä viljelyn ansiosta . Jatkuvassa lähes jatkuvasti vajaakäytöllä .

A.Jalkanen 20.2.2022, 18:31

Myös Peitsa Mikolan artikkelissa ”Harsintametsätalous” on kuvattu 1900-luvun alkupuolen jiikoo-tutkimuksia (Silva Fennica 1984, löytyy digitoituna).

Petkeles 20.2.2022, 18:46

Jäsenistön kielenkäytöstä käy taas ilmi, että jk-puheet ovat vaarallisinta maailmassa.

mehtäukko 20.2.2022, 19:00

Ei puheet, mutta perättömät sellaiset!

jees h-valta 20.2.2022, 19:07

Muistaakseni Jovain tuolla aiemmissa jutuissa joskus mainitsi jk.n ja jaksollisen yhdistelmää. Aika lähellä sitä olen yrittänyt pitää metsieni hakkuut eli jätän aukolle aina huomattavasti enemmän puita kuin normipäätehakkuussa. Tuo vaatii vain alkuun hereillä oloa eli motokuskille ohjeet selkeästi mitä pitää jättää vielä pystyyn. Yksi puulaji joka on hyvä ampaisemaan on juuri kuusi kunhan se ei ole niin iso että tuulet sen heti kaataa. Alle kuitukokoiset selkiää hyvin ja hiukan jopa isommatkin ryhminä. Koivua myös pitää jättää aina, kuten muitakin lehtipuita. Ei hirmu isoina koska tuuli vie ne kuitenkin.

Visakallo 20.2.2022, 19:23

Jatkuva kasvatus poikkeaa jaksollisesta eniten siinä, ettei siltä vaadita lähellekään yhtä tarkkoja määritelmiä eikä tuloksia kuin jaksolliselta. Kysymys on enemmänkin uskomusmetsänhoidosta. Nyt onkin jo nähtävissä, että ne, jotka ovat jk:ta tieteellisin menetelmin tarkemmin tutkineet ja myös sen haittapuolet havainneet, ovatkin alkaneet livetä jaksollisen kasvatuksen suuntaan.

R.Ranta 20.2.2022, 20:15

Miksi esim. sinä Timppa käyt tuollaista kampanjaa jaksollisen metsätalouden ehdottomuudesta. Onko yhteismetsällä sisäisiä paineita asian suhteen, josta syystä se olisi ymmärrettävissä. Seuraava polvi sitten joka tapauksessa hoitaa niinkuin hoitaa.

Mehtäukolle se on paremmin ymmärrettävää, koska se muttaisi hänen toimintaympäristöään.

Miksi tällainen vaihtoehto uudessa laissa sitten sallittiin? Ei se kaiketi vain jonkun päähänpisto ollut. Teollisuus ei sitä varmaankaan ollut etunenässä vaatimassa.

Omalla kohdallani se ei oletettavissa olevana hallinta-aikanani muuta juuri mitään, olin kumpaa mieltä hyvänsä.

Nyt suhteellisen vähäinen osa on siirtynyt tähän suuntaan, eikä muutos mitenkään voikkaan olla nopea. Lähinnä se kaiketi tulee näkymään lähinnä avohakkuiden jonkinasteisena vähenemisenä.

Miksi siitä käydään tallaista vääntöä? Minulle on koko lailla yhdentekevää, kumpaako menetelmää naapurini käyttää. Pitkä avohakuuraja joskus aiheuttaa tuulituhoja ja toisaalta sankka metsä naapurin puolella haittaa varsinkin männyntaimikon kasvua. Ne nyt lähinnä tulee mieleen.

Rane 20.2.2022, 20:26

Muutama vuosi sitten oli lehtijuttu Arvometsän jatkuvan kasvatuksen hakkuista.Siinä kerrottiin että harvesterikouralla hakkuutyön ohessa ikäänkuin ohimennen ruopaistaan laikkuja metsämaahan taimettumisen varmistamiseksi.En usko että oli motomiesten idea,todennäköisesti Pukkalan tms.Kun kävin Arvometsän UB-rahaston metsissä tekemiä jk-hakkuita katsomassa en havainnut tuommoista laikutusta tehdyn.Oli ilmeisesti teoriaherrojen ajatuksia joilla yritettiin selittää jk:n puutteita parhain päin.