Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 15,445)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rane

    ”Minulle on koko lailla yhdentekevää, kumpaako menetelmää naapurini käyttää.”

    Kovasti saat tuohtunutta tekstiä aikaan sinulle yhdentekevästä aiheesta.

    Timppa Timppa

    Minullekin on periaatteessa  sama, miten joku hoitaa metsiään.  Eri asia on, jos yritetään syöttää pajunköyttä ja johtaa ymmärtämättömiä harhaan.  Monesti tuntuu, että ymmärtämätön on aika lähellä.  Siksi vaikuttaa pahalta, että jatkuvalla kasvatuksella pudotetaan metsien kasvua, mikä vaikuttaa maaseudun työllisyyteen ja ilmastoon.   Kyllä metsänomistajilla on vastuu tulevaisuudestakin.

    Minulla on tavoitteena, että metsät kasvavat paremmin kuin silloin, kun  aloitin niiden kanssa puuhastella.  Onpahan seuraavalla polvella vaoíhtoehtoja.  Tosin kyllä he ovat niin hyvin koulutettuja, että osaavat homman.  Sitä auttaa mm 25 vuoden aikana omin voimin tehdyt istutukset.

    jees h-valta

    Hyvä tavoite Timpalla. Kyllähän tuo on ehdotonta saada hyviä metsiä kasvuun jaksollisella menetelmällä mutta sitä aukkovaihetta voi hiukan pehmentää esim. maisemasyistä ja ehkä myös pikkaisen ensiharvennukselle haetulla krouvimmalla puutavaralla. Eli hiukan enemmän jättöä ja poru aukoistakin olisi ehkä hiukan pienempää. Se ei oikeastaan ole keltään pois. Muokkaajatkin kyllä pystyvät toimimaan hiukan peitteisessäkin toisin kuin täälläkin usein väitetty on.

    Kurki Kurki

    Eli Kurjella on kohtalainen menetys verrattuna jos sama ala kasvaisi 60 € / m3 tuottavaa puuta 30 vuotta jk:ssa.

    Tässä Heikiheimon toisen koealan jk-tutkimus Tuusulan Ruotsinkylässä hakkumäärineen. Ks.linkki. sinut 296 ja 297.

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15399/18-No%203_Mikola.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    OMT jk-kuusikko, jossa puuta 254 m3/ha todettu jk-kasvu 25 aikana oli 3,1m3/ha/v.

    Kuusentaimikko 30 v Tuusulan Ruotsikylän keskikasvulla 6,7 m3/v puuta 201 m3/ha, jonka m3-keskihinta on enemmän kuin kuidun  ensiharvennus 13,5 e/m3 , kun sisältää jo tukkiakin ja pikkutukkia n. 20 e /m3 eli ensi harvennuksen puutili olisi 4020 e. Miinus uudistamikustannukset.

    Jk-kasvatushakkuuhinta 55 e/m3 miinus kuidun osuus ja kuiduksi menevät huonolaatuiset tukkipuut keskihinta 45 e/m3 eli hakkuutili 4050 e.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joku taannoin kysyi, miksi jiikoo on metsänhoitosuosituksissa – tarkoittaako se että menetelmää suositellaan, ja jos näin, niin kenen on vastuu jos homma meneekin pieleen. Suosituksilla on tavallaan koetettu muodostaa metsälain käyttöohjeet (mitä, missä ja miten), kun metsänomistajat ja metsäammattilaiset joutuvat sitä kuitenkin soveltamaan.

    Sekä suositusten tieteellinen pohja että käytännön kokemuspohja on kuitenkin jiikoossa ohuempi kuin viljelymetsätaloudessa, ja paljon tietoa puuttuu. Itse osallistun keskusteluun juuri tämän takia, eli olen hieman huolissani metsänomistajien ”kuluttajansuojasta”. Lopullinen vastuu ja päätösten seuraukset jäävät kuitenkin metsänomistajalle.

    R.Ranta R.Ranta

    Lain laatijako tästä pitäis vaatia tilille metsiemme ja hyvinvointimme tuhoamisesta? Pitäisi siis kirjoittaa laki niin, että jokaisen on hakattava metsänsä aukoksi aina ajoittain, jos aikoo metsänsä puita hyödyntää. Pallo jalkaan siis huijaamisesta kaikille, jotka väittävät jatkuvan kasvatuksen olevaan varteenotettava vaihtoehto. Yliopistojen metsäekonomian opetus olisi pikaisesti kiellettävä.

    Sinähän Timppa esität varmuudella asiasta sellaisia argumentteja, että näinhän pitäisi toimia – vai kuinka?

    Timppa Timppa

    Niin se vaan on, että, jos välität metsistäsi, niin ne on välillä uudistettava.  Ei sille mitään voi.

    Selvähän se on, että jatkuvan kasvatuksen markkinoijat huijaavat.  Markkinointiesitteissä on kauniita lehtipuiden kuvia vaikkei jatkuvan kasvatuksen metsään sellaisia synny.  Jos olisin rakennusliikkeen johtajana hyväksynyt yhtä harhaanjohtavaa mainontaa, niin olisin saanut potkut ja firma ollut oikeudessa.

    Jatkuvan kasvatuksen neuvonnasta puuttuu todellakin kuluttajasuoja.  Myös Metsäkeskus neuvoo teorian, muttei varoita käytännön riskeistä.  Samoin metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiötkin sitä harjoittavat jatkuvan kasvatuksen hakkuita varoittamatta riskeistä.

    Meillähän on täällä Metsälehdessä ollut esimerkkejä jatkuvan kasvatuksen markkinoijien suunnittelemista katastroofeihin johtaneista hakkuista.  Näistä pitäisi kertoa systeemiä markkinoitaessa.  Nämä ”guruthan” ovat kirjoittaneet, että sen voi aloittaa koska vain.

    mehtäukko

    RR :”Lainlaatijako tässä pitäisi vaatia…”

    Jos muisti ei yllä muutaman vuosikymmenen taa, ei pitäisi höpistä 60-vuotisista suunnitteluista.

    Lainlaatijat nimenomaan salli ja suositteli vesakkomyrkytyksen, lampien lannoitukset, ojitussikailut…jne..jne.

    Jovain Jovain

    Tuskin Tuusulan Ruotsinkylän koealat riittävät vertailuksi jaksottaisen metsänhoidon paremmuudesta. Koeala 2. OMT- kuusikon iäksi ilmoitetaan 115-50 vuotta koealan perustamisen ajankohtana ja puustopääomaksi yli 200 m3/ha. Mittausten mukaan kasvu vanhassa kuusikossa on vähäistä ja metsän uusiutumista on verrattava lähinnä nollatasoon vanhassa kuusikossa. Tätä Kurjen edellä avaamaa esitelmää (Peitsa Mikola) on pidettavä ilmeisesti pohjapaperina, oliko uudelle metsälaille, ainakin näille metsäkeskusteluille.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On jiikoosta tuotostietoa lisäksi ainakin Erika-koealoilta, joita on seurattu noin 20 vuotta. Verrattuna metsiemme arvoon kuitenkin melko pieni otos ja lyhyt seuranta.

    Kaikki mikä on laillista ei ole järkevää. Ei olla kuitenkaan ehdotettu lain muuttamista. Päin vastoin: itsekin kirjoitan tänne melkein joka päivä että jiikoota pitäisi lisätä!

Esillä 10 vastausta, 3,221 - 3,230 (kaikkiaan 15,445)