Jatkuva kasvatus käytännössä.

Järki kouraan, karuhkot maapohjat, koneellinen raiskaus,ammattitaidoton metsäntuntemus,tämä kaikki johtaa ristiriitoihin. Meidän pikkupalstalta myydään vuosittain n. 150 kiintoo puuta,lisäksi omat kotitarvepuut, moto ei oo käyny mettässä,eikä käy! Jatkuva kasvatus ei oo harsintaa,vaan ensisijaisesti mettäntuntemusta. Itse en muokkausta enkä istutustakaan sulje pois,jollei taito elinkelpoisten säilyttämiseen riitä,lohduttominta on raiskattu motolla tehty hakkuu,jossa revityt kuusennäreet jätetään kuivamaan paahteeseen! Ja kaikki sen takia,että tili pitää tulla istumalla perseellään?

Meikäläisellä on havaintoja varmaan 100 hehtaarin alalta erilaisista kehityskuluista harsinnalla käsitellyistä metsistä.  Näissä n 20 %:lla jatkuva kasvatus saattaa onnistua.  Lopuilla lopputuloksena on hieskoivurääseikkö.

Tiedän kuitenkin mittaustuloksista sen, ettei jatkuva kasvatus voi olla koskaan kannattavaa sen vuoksi, että saamme uudistushakkuupuusta niin hyvän hinnan, että erotuksella katamme uudistuskustannukset.  Silloin kasvu ratkaisee.  Ja se on jaksollisessa ylivoimainen.

Näinhän olen kirjoittanut lukemattomia kertoja.  Ei vaan muuta uskovien kantaa.

Timppa voit vedellä aukeaksi lisää vaan, osaa se seuraava polvi ne ”hoitaa”  sileäksi.  Visakallosta  on tullut allerginen huijaukselle ja pelko jatkuu, ”ei siellä ollut sitä jota ehkä oli kuullut”.  Aukko on kuitenkin melko pysyvä eikä katoa hetkessä , siitä ei hänen pidä luopua.

Sekin minua hieman harmittaa  kun M Ukolle erikokoisten puiden  laskeminen aiheuttaa pyykkiä.  Ystävänikin  oli vesakkomyrkkyjen levittäjänä parikesää  häneltä jäi leski ja nuoret lapset. Oli siinä mukava mies.

Kuluttajasuoja metsänomistajalle olis tosi tarpeen taloudellisesti mutta se ei täällä herroja vähääkään kiinnosta,  riittää kun saa uudet kumikengät ja sahanviilan kerran vuoteen. Jos ei onnistu aukkon raivaus niin se on ollut Korkeimmantahto, selittivät jo ennen Joka poika lehdessä.  On maan tapa, kertomalla kuinka hienot ovat ligniinistä tehdyt tuotteet ihan kuin se olisi palkka puista..  Tämä on sillä tapaa kuin  Gongo vaikka mo:t ovat omistajana  konsernissa niin  ensimmäisenä itselleen  ovat tekemässä kartellia. Sellaisten hölmöläisten kanssa harotaan korvessa riukuja kasalle.

Kurki on rikastunut pikkutukilla ja se on hyvä, vai oliko se fiktio kohde .  Mutta jos olis malttanut nautiskella muutaman vuoden ja kasvattaa tukiksi niin 300 % hinnan nousu olis ollut mahdollista..  Toistan;  Eerika – kohde keskeytettiin hallinnon toimesta ja palasivat vasta vuosien perään.

Ainut taitaa olla Puuki ja RR jotka  ovat pohtineet minkä kokoisina puut olis tuottavinta myydä ja muutenkin optivoivat tuotantoa,  niin on Jovainkin.

Hei,   nähdessänne jossain monikerroksellisen puuston, pysykää rauhallisina ja hengitelkää älkää vaan tehkö itsellenne mitään  se on  harvinainen fiksu tapa kasvattaa puuta jatkuvaan myyntiin.

MT -lehdessä on taas juttua aukottomasti!  Käykääpä lukemassa.

Miten Reima teet ratkaisut metsiesi hoidosta, kun asiat on noin vaikeita?

Mettäapina: ”Jatkuva kasvatus ei oo harsintaa,vaan ensisijaisesti mettäntuntemusta. Itse en muokkausta enkä istutustakaan sulje pois,jollei taito elinkelpoisten säilyttämiseen riitä,lohduttominta on raiskattu motolla tehty hakkuu,jossa revityt kuusennäreet jätetään kuivamaan paahteeseen! Ja kaikki sen takia,että tili pitää tulla istumalla perseellään?”

En tiedä, paljonko työtä pitää mielestäsi jk:ssa tehdä, yleensähän menetelmää on markkinoitu hoidon tarpeen vähäisyydellä. Rasittaahan työ, joko itse tehty tai teetetty, kannattavuutta ja koska metsässä kannattavuus on tiukassa joka tapauksessa, vähemmän on enemmän.

Ymmärsin, että koet omaavasi metsätuntemusta. Kerrotko, miten jk:ssa saadaan mänty ja koivu uuistumaan peitteisessä metsässä sekä kasvamaan riittävästi? Entä miten kuusi saadaan kasvamaan kuusten alla? Metlan mittausten mukaan kasvu on talousmetsään luokattoman heikkoa.

Entä jos moto ei ole sopiva menetelmä hakkuisiin, soveltuuko moottorisahatyönä tehtävät leimikot metsäteollisuuden tarpeisiin? Mikä on korjuukustannus metsurityönä hakattavassa kohteessa ja mikä sen vaikutus kannattavuuteen?

RR:n analyysiin: ymmärtääkseni pidät meitä pääsääntöisesti jaksollisesti kasvattavia yli-investoijina. (Me taas syytämme ”jatkuvasti kasvattavia” ylioptimistisista odotuksista menetelmänsä suhteen.) Jospa meidän laskentakorko vaan on alempi?

Mielestäni metsänhoidon suositukset on nimenomaan laadittu niin, että kasvupaikan tuotos ja korko on huomioitu. Mäntyä ei tarvitse istuttaa mihinkään, vaan männyn kasvupaikoilla voidaan käyttää kylvöä ja luontaista uudistamista.