› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,241 - 3,250 (kaikkiaan 15,445)
1 2 3 … 324 325 326 … 1 543 1 544 1 545

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 21.2.2022, 14:10

    MH:n suosituksiakin on korjattu melko tasasin tai epätasasin  väliajoin lakien muuttumisen ja uudempien tutkimusten osoittamaan suuntaan .   Korkokin on ollut mukana kannattavuusarvioissa jo melko kauan aikaa.   Soveltamisessa on tietysti erilaista vaihtelua ollut , varsinkin kun ihan varmaa ja oikeaa kasvatusketjua ei ole juuri koskaan etukäteen tiedossa.         Mo:n kannalta katsottuna on tullut muutoksia mm. reaalikantohintojen alentuessa jatkuvasti ja puutavaralajien hintasuhteiden muuttuessa.

    Luonnonolosuhteet on vain täällä semmoset, että esim. puulajeja ei ole riittävästi monipuoliseen alikasvoksesta uudistamiseen , kun verrataan monien  eteläisempien maiden mahdollisuuksia.  Tiettyä uskottavuusongelmaa on olemassa joidenkin  ns. jk-gurujen opastuksissa koska heillä on selvästi omalehmä ojassa.   Osa sitten vain peesailee heitä ilman tarkempaa perehtymistä asiaan.

    Hyvät mahdollisuudet on väittää melkein mitä tahansa kannattavuudesta koska odotusaika on pitkä eikä kellään ole takeita tulevaisuudesta.  Mutta joitain perusjuttua on tiedossa kuitenkin mm. luonnon asettamista rajoista uudistumisen suhteen, pitkäiaikaisia tutkimuksia,  VMI:n käyttämistä apuna jne.     Jk:n yksi ongelma on pidenmpiaikaisten tutkimusten vähäisyys tai puuttuminen.  MH on mm. tehnyt jk:n laajempia koealueita , jos vain saisivat rauhassa tehdä tutkimukseen kuuluvat hakkuutkin.    Sitten on porukkaa joka vaatii vastoin parempaa tietoa , että jk pitää heti tai välittömästi ottaa käyttöön jokapaikan menetelmäksi. (Kun ei tod. näk. ole aikaa tai haluakaan odotella tuloksia oikeista tutkimuksista).

    R.Ranta R.Ranta 21.2.2022, 14:12

    Minulla ei ole AJ pienintäkään kenenkään jaksollisen eikä jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa vastaan. Ei ole mitään sellaista korkoa, mitä kaikkien tulisi soveltaa ja se on aidostikin meille jokaiselle erilainen. Siksi siihen on hankala ottaa ehotonta kantaa. En tiedä , enkä kykene perustelemaan itselleni ehdotonta totuutta. Käsitykseni on, kuten Tahvonenkin tuolla esityksessään totesi, että me saamme kyllä tuloksen, että jaksollinen kasvatuksen puuntuotos on koerkeampi. Mutta kun puuntuotos ja aito kannattavuus eivät ole synonyymejä. Kannatavuuden teoreettinen perusta on minulle yksiseliteinen, mikään muu ei.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.2.2022, 14:21

    Aivan, RR. Teoreettisesta voi olla joskus pitkä loikka käytäntöön. Tahvonen ym. esimerkiksi äskettäin raportoivat, että heidän simuloinneissaan tuhoilla ja uudistumisella ei yllättäen ollut merkitystä kannattavuudelle. En ymmärrä raportista niin paljon, että osaisin sanoa onko laskelman kuvaama tilanne myös käytännössä mahdollinen, mutta tulos on kuitenkin arkijärjen vastainen. Haluaisin siihen vahvistusta käytännön havainnoista, ennen kuin voisin sen hyväksyä käytäntöä ohjaavaksi tulokseksi.

    Onhan sekin mahdollista, että meidän jaksollista mallia suosivien ”vahva näkemys” on väärä – aika näyttää sen.

    Perko 21.2.2022, 14:50

    Ei tuo ”vahva näkemys ”  ollut väärä  kun sitä turvasi laki jos siitä poikkesi niin tuli palli jalkaan.  Huonoksi erityiseen sen teki puuntuonti, reservinpito myyjän metsissä ja  pakon edessä polkumyynti.    Markkinoiden muutos on hankala kun laki ei salli hintakilpailua myyjille porukalla.  Nykyiset lehdessä olevat hinnat  säädöksinä ovat metsäteollisuusliiton antamia kuin naulattuja ”teesejä”.   Tilallisen on yksin mahdoton kamppailla hinnalla hallitsevassa asemassa olevia ostajien kanssa.   On turhauttavaa etsiä tuottoa oksista ja kannoista reilut edellytykset kannattavuuteen tulee olla muualla.

    R.Ranta R.Ranta 21.2.2022, 14:59

    Teoreettisella perustalla AJ tarkoitan sitä, että on typerää kiistellä kannattavuudesta, jos keskustelijoilla ei ole yhteistä näkemystä edes siitä, mitä se kannattavuus on. (Erikoisimman määritelmän kuulimme Jesseltä, kun  kasvatuspalkiota tulee euro/vuosi.)

    Gla Gla 21.2.2022, 15:06

    RR: ”Kannatavuuden teoreettinen perusta on minulle yksiseliteinen, mikään muu ei.”

    Siksi minä olenkin korostanut näissä keskusteluissa luonnon merkitystä. Koska luonto ei ole luonut kuusta kuusen alle ja koska jk tuohon tilanteeseen ajautuu, se riittää minulle. Aukosta kasvattaen saa aikaan ylemmäksi jaksoksi valopuuvaltaisen tai ainakin sekapuuston, joten jatkuvalta näyttävää kasvatusta voi yksi omistaja aukkovaiheen jälkeen aikansa harjoittaa. Seuraavan omistajan pitää kuitenkin tunnustaa tosiasiat ja kasvattaa metsä kohti päätehakkuuta. Sanoo jk-miesten mallinnukset mitä tahana.

    Sinä et tällaisesta ehdottomuudesta pidä, mutta mikä sitten on sinun mielipiteesi kasvatusketjusta? Tyydytkö ahmimaan Tahvosen laskelmia, toteamaan ettei kukaan tiedä ja sitä johtoajatuksena pitäen harjoittamaan omaa metsätaloutta? Vai onko sinulla näkemys siitä, miten metsää kannattaa kasvattaa?

    Visakallo Visakallo 21.2.2022, 15:08

    Perko kirjoittaa taas aivan puuta-heinää. Mikä tätä Perkoa oikein vaivaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.2.2022, 16:26

    Ja kaikki sen takia,että tili pitää tulla istumalla perseellään?

    Erkki Lähde on ainakin näin sanonut: älä tee metsässä mitään mistä ei tule tuloa.

    Timppa Timppa 21.2.2022, 16:29

    Kaikessa tekemisessä on tietysti positiivista, jos on vahva näkemys siitä mitä on tekemässä. On niin sanotusti asian päällä. Eittämättä Timppa on metsäasiassa. Toiminta on silloin helppoa.

    Kiitoksia RR näin juuri on.  Homma on helppoa ja hallittavaa ja perustuu siis luonnosta tehtyihin havaintoihin.

    Olen Timppa pahoillani, mutta en parhaalla tahdollanikaan kykene perustelemaan itselleni esittämääsi huomattavan monimutkaisen ongelman yksinkertaistamista.

    Jos ongelma on liian monimutkainen, ei sitä pysty tarkkaan ratkaisemaan, koska muuttujia on liikaa tai ei ole kaavoja, joilla ratkaista.  Aikanaan toimin rakennesuunnittelijana.  Joskus tuli vastaan joku tilanne, ettei siihen maailmanaikaan ollut kaavoja juuri sellaisen laskemiseen.  Silloin tehtiin niin, että haettiin malli, jonka tiedettiin olevan sellainen, että sen mukaan laskettaessa, rakenne varmaan kestäisi.  Meni epäilemättä vähän enemmän terästä ja betonia, mutta voin olla varma, että rakenne kestää.  On ne kestäneet.

    Metsässä on sama tilanne.  Uudistamme niin, että varmasti uusi metsä lähtee kasvuun.  Katsotaan kuhunkin paikkaan parhaiten soveltuva uudistusmenetelmä.   Se tuottaa minkä tuottaa.  Paremmilla kasvupaikoilla enemmän.  Karummilla vähemmän.   Jos tulee ongelmia, ne korjataan.  En  voi perustella, että onko viisasta vai ei.  Meillä on varaa siihen, että käytämme hyvistä hakkuutuloistamme rippusen tähän.

    Prosentuaalista tuottotavoitetta jollekin uudistustoimelle en siis ymmärrä. Esimerkki.   Viime vuonna tehtiin uudistushakkuu lehtomaiselle kankaalle, josta hakkuutuloa kertyi 22000 euroa/ha.  Tehtiin myös tuoreelle kankaalle, josta hakkuutuloa kertyi 13000 euroa/ha.   Kummankin uudistuskustannus on sama ja tietysti tulevan metsän kasvu erilainen.  Pitäisikö meidän siis säästää ja jättää se tuoreen kankaan uudistus vajaaksi vai lisätä lehtomaisen kankaan istutusmäärää, jotta kummankin uudistus tuottaisi teoreettisesti yhtä paljon?  Tietysti kumpikin yhtä hölmöjä.   Tai luottaa luontaiseen uudistumiseen, josta tiedämme, että joudumme usein kalliisti täydentämään.

    Toivon, että 30 tai 80 vuoden kuluuttua ollaan tyytyväisiä.  Ainakin meikäläinen on tyytyväinen appivainaan 59 vuotta sitten hakkauttaman metsän uudistamiseen, joka tehtiin sen paljasjuuritaimilla.

     

     

     

    Gla Gla 21.2.2022, 16:30

    Miten Reima teet ratkaisut metsiesi hoidosta, kun asiat on noin vaikeita?

    Mettäapina: ”Jatkuva kasvatus ei oo harsintaa,vaan ensisijaisesti mettäntuntemusta. Itse en muokkausta enkä istutustakaan sulje pois,jollei taito elinkelpoisten säilyttämiseen riitä,lohduttominta on raiskattu motolla tehty hakkuu,jossa revityt kuusennäreet jätetään kuivamaan paahteeseen! Ja kaikki sen takia,että tili pitää tulla istumalla perseellään?”

    En tiedä, paljonko työtä pitää mielestäsi jk:ssa tehdä, yleensähän menetelmää on markkinoitu hoidon tarpeen vähäisyydellä. Rasittaahan työ, joko itse tehty tai teetetty, kannattavuutta ja koska metsässä kannattavuus on tiukassa joka tapauksessa, vähemmän on enemmän.

    Ymmärsin, että koet omaavasi metsätuntemusta. Kerrotko, miten jk:ssa saadaan mänty ja koivu uuistumaan peitteisessä metsässä sekä kasvamaan riittävästi? Entä miten kuusi saadaan kasvamaan kuusten alla? Metlan mittausten mukaan kasvu on talousmetsään luokattoman heikkoa.

    Entä jos moto ei ole sopiva menetelmä hakkuisiin, soveltuuko moottorisahatyönä tehtävät leimikot metsäteollisuuden tarpeisiin? Mikä on korjuukustannus metsurityönä hakattavassa kohteessa ja mikä sen vaikutus kannattavuuteen?

Esillä 10 vastausta, 3,241 - 3,250 (kaikkiaan 15,445)
1 2 3 … 324 325 326 … 1 543 1 544 1 545