Jatkuva kasvatus käytännössä.

Muutaman esimerkin jk:n ”hienoudesta” olen itse nähnyt ja ollut mukana yhden naapurin jk-metsän vahinkojen korjuussakin (tuulituhojen korjuu, oli ennen viime vuosien isoja myrskyjä).  Omia jk:n kokeiluja sittemmin tehnyt muutaman kohteen. Pienaukotusta ja jk:n harsintaa vastaavia suojuspuuhakkuita jo 80-luvulla.  Ja raivauskuluja ym. tuli jk:ssa heti alkuun  ja väleihin (korjattavien puiden tyviltä ja  luont. syntyneen kuusitaimikon harvennusta).

Mitään iloa ei ole työpöytälaskelmista , jos tilanne käytännössä luonnossa ei vastaa oletuksia.   Vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi esimerkkien ja oikeiden tapausten laskelmienkin kautta , niin kaikille ei näy menevän perille.  No kantapään kauttahan sitä sitten oppii , jos oppii.

Arvometsän blogin käppyrä (v. -14) kertoi vain yhden esimerkin (joka oli ilman oikeita kuluja, todennettuja puuston kasvulukuja ja ilman  käytettyä laskentakorkoa.).  Mitä siitä voi päätellä ?  Puuttui siis oleellisia tietoja  eli kuva oli laitettu firman mainokseksi.   Sinänsä ajatus on tietysti ihan oikean suuntainen ; kun korjuukertoja voitaisiin tehdä useita lyhyin välein ja saanto olis aina sama tukkivoittoinen, niin aika hyvä loputuloshan siitä tulisi.  Mutta se toteutuisi vain Ilman lisäkuluja ja kasvun säilyessä opitimoidun mallin mukaisena jatkuvasti.  Ja lisäksi vertailukohdan pitäisi olla yhtä huonosti tuottava kuin kuvakäppyrässä  =  Ei optimoitua tasaikäisen kasvatuksen metsän kasvatusta. Tehty vain alaharvennuksia, eh vasta n. 45 v:n iässä jne.   Sitähän se ageliuskin kertoi sillä sivulla , että jotain puuttui mainoskuvasta.

Muuten kyllä, mutta Gla:ta puutuu lähtöarvot. Jopa Timppakin näköjään laskisi NNA:ta, mutta koska ei ole lähtöarvoja. Teillä on vähän samanlainen ongelma kuin Newtonilla, joka olisi nostanut maapalloa, mutta kun ei ole kiintopistettä.

Olen aina äimistellyt Gla:ta, kun hän uuden metsän ostoa pohtiessaan, aivan oikein laskee ja tietää lähtöarvot, mutta unohtaa ne tyystin metsänhoidon investoinneissa.

Korkovaatimus (joka on aivan keskeinen)  asetetaan itse ja puun kasvuakin on tutkittu aika paljon. Puun hintakaan nyt ei ole valtavia hyppäyksiä tehnyt ja mitä kauempana tulevaisuudessa virhe on, sen vähemmän se vaikuttaa nettonykyarvoon. Lisäksi voi tehdä herkkyysanalyysiä siitä, miten arvojen muutokset vaikuttavat.

Isot pojat ovat Gla kertoneet , että 1 + 1 = 3 tai neljä ja lestadiolaisilla se on 10.

Jk:n päivitetyt ohjeet : tee mitä teet (huom! muista maksaa konsulttipalkkio tuotosta 6 % meille) ja sitten avohakkuu lopuksi.  Yst. terv: Arvo mehtäläinen.

Ps Tuskin vaikuttaa jonkun kulun puuttuminen tai tulon jääminen luvattua pienemmäksi tavan mo:n kannalta (kun ei huomaa).   Niinpä juuri sinäpä sen kerroit jovain ; kunhan tuppi heiluu ja asioita saadaan tapahtumaan , sehän on pääasia aina.

RR: ”Olen aina äimistellyt Gla:ta, kun hän uuden metsän ostoa pohtiessaan, aivan oikein laskee ja tietää lähtöarvot, mutta unohtaa ne tyystin metsänhoidon investoinneissa.”

Käytän laskennassa jaksollista kasvatusta. Lähtöarvot siihen on olemassa. Kritiikkini lähtöarvoja kohtaan koskee jatkuvaa. Kun menetelmän markkinapuheissa hoitokuluja ei ole, kuusettuminen ei uhkaa, eikä taimettumisen ongelmat vaikuta lopputulokseen, se on lähtöarvoja koskeva ongelma.

Kun näen, että jk johtaa metsän ränsistymiseen, ei ole tarvetta laskea sellaisen kannattavuutta. Uskotko sinä, että ränsistyminen on suurella todennäköisyydellä ja laskennoissa esitetyllä kustannusrakenteella vältettävissä?

Kun muokkaus + istutus on heinittyvillä mailla ainoa toimiva menetelmä lisättynä valopuiden alikasvoksen hyödyntämisellä, missä olikaan perustelut ja näyttö väitteellesi kannattavuuslaskennan unohtamisesta?

”Isot pojat ovat Gla kertoneet , että 1 + 1 = 3 tai neljä ja lestadiolaisilla se on 10.”

Kysymys kuului, pitääkö yhtälö 1+1=2,0 paikkansa.