Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yhtälö pitää paikkansa jos 1 on tarkalleen 1,0.

    Glan listaan voisi lisätä sen, että on ihan turha laskea tai simuloida mitään niin kauan kuin niin oleellisesta asiasta kuin metsän kasvusta ei ole konsensusta.

     

    Gla Gla

    1 ei voi olla 1,0. Vain 1,0 on 1,0.

    Minä en oppinut koulussa laskemaan. Osaan (ainakin osasin kouluaikoina, nyt pitäisi kerrata asia) derivoida paperille annetun yhtälön, mutten osaa soveltaa derivaattaa missään käytännön elämään liittyvässä asiassa. Minulle matematiikan oppi olikin ajattelutavan kehittäminen. Sen esimerkki yhteenlaskusta 1+1 kiteyttää.

    Konsensusta lähtöarvoissa ei tarvita. Aina löytyy joku, jolla omat intressit on tärkeämpää kuin biologia. Siksi realismi laskijan paperilla riittää.

    Puuki

    Metsän kasvusta saa suht. hyvän konseksuksen (?) aikaan, jos vertailee  VMI-tulosten mukaisia kasvuja,  lisää niihin kunkin kasvupaikan  ja -olosuhteiden mukaisesti esim. sopivan maanmuokkauksen ja uusimman 1,5 sukupolven jalostushyödyn (jos on käytössä) tuoman lisän.     Ongelmaksi voi jäädä esim. se väite että jk -metsä kasvaakin 30 % paremmin kuin viljelty metsä,  ja toinen väite joka kertoo että 30 % on oikea luku mutta juuri toiseen suuntaan.   Kaikesta ennen opitun ja luettujen tutkimusten ym. perusteella  voisi sanoa, että viimm. esitetty 30 % pitää paikkansa ja edellinen jk:n 30%:n lisäkasvu  tapahtuu vain ja ainoastaan jossain muualla kuin metsässä.

    aegolius aegolius

    >Epäilen että edes puuttuu

    Kyllä se puuttuu. Se on ihan varma. Melko monta jatkuvan kasvatuksen tekstiä olen lukenut ja raivaussahan käyttö on menetelmästä puuttunut. Siksi tuohon huomiota kiinnitinkin, kun Pukkalan Arvometsä-tekstissä kerrottiin kuusialikasvoksen osittaisen tuhoutumisen ”vähentävän raivaussahan käyttöä”. On kuitenkin totta, että tuon blogissa olevan laskelmankin suurin ongelma on ehdottomasti 15 vuoden välein toistuva hakkuu, vaikka Pukkala itse kertoo jättävänsä pohjapinta-alaksi 20 tai ylikin. Uusia taimia ei takuulla synny tuolla tiheydellä kuin männyn ja koivun alle. Jatkuvuus on siis katkolla, mutta riittävän kaukana.

    Taisi olla teukka, joka jossain välissä korosti päätehakkuun ajankohtaa ja puun hintaa sillä hetkellä. Hän oli tässä hyvin oikeassa. Pukkalan blogilaskelmassa on hehtaarin keskisuomalaiselle päätehakkuulle arvioitu noin 13500 euron tulo. Viime vuoden omassa kaupassa hätyytellään muutamilla parhailla hehtaareilla 25000 euron rajaa (hakkuutähteet luonnollisesti mukaan laskettuna), mikä on Väli-Suomen lämpösumman alueella jo hieman harvinaisempaa. Hakkuuta ei ole vielä tehty, joten lahopinonkin koosta asia tietenkin riippuu.

    aegolius aegolius

    >avasihan Aegolius tutkimuksen tulokset kaikkien tarkasteltavaksi. Sivu 367.

    Tuolla sivulla on vain blogiteksti, ei tutkimuksia. Jos nuo tutkimukset kiinnostaa, voin suoria linkkejäkin laittaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    1 voi olla kokonaisluvuksi pyöristetty 1,0. Silloin tuo yhtälö on ehkä tosi – kävin kyllä lukion lyhyen matematiikan, jossa ei todisteltu.

    Ajan Gla takaa sitä että nykyinen poteroista käsin juupas eipäs -huutelu ei vie meitä eteenpäin. Tutkijoiden pitäisi perustaa käypä hoito- työryhmä, joka laskisi yhteisesti sovituilla oletuksilla ja malleilla metsänkasvatusmallien vertailun. Ei hommasta tule mitään jos toinen ryhmä käyttää eri arvoja kuin toinen ryhmä.

     

     

    R.Ranta R.Ranta

    Oiken hyvä Gla. Lähtöarvot jaksolliseen siis sinusta on. Eihän sinulta puutu kuin sen enää oivaltaminen, että ellei jaksollinen tuota riittävää tulosta keinollisen uudistamisen vaatimalla investoinnilla, niin vaihtoehtoja on vain luontainen menetelmä. Mitä se sitten missäkin tarkoittaakaan. Joko jaksollisena tai jatkuvana. Puulajithan ovat kovin erilaisia.

    R.Ranta R.Ranta

    Kuten Tahvonen AJ totesi, ehdottomat kannanotot ovat luultavasti vääriä. Yhtä totuutta ei ole olemassakaan, eikä tarvitsekaan olla. Tulevaisuus on tuntematon. On vain hyvä, että on vaihtoehtoja.

    Puuki

    2000-luvulla E.Lähteen esityksissäkin oli tasaikäisen metsän ja jk:n metsien kiertoajan vuosikasvuero n. 1 motti /ha tasaikäisen metsän hyväksi.

    Viljelyn ja luont.uudistamisen välissä on monia eri variaatioita viljellä vain osa istuttamalla (tai kylvämällä) ,  ja osa taimista tulee luontaisen uudistumisen avulla.  Sitä vaihtoehtoa ei ole laskettu jk:n optimoinnissa koska ei ilm. johda sopivaan lopputulokseen.  Samasta syystä yläharvennusta ei yleensä käytetä koskaan tasaikäisessä vaihtoehdossa eikä jk:lle ole laskettu th- , raivaus- eikä mahdollisia täydennysistutuskulujakaan.

    mehtäukko

    Jovain: ”on kohtalokasta perustella suomalaista metsänhoitoa puisto metsänhoidolla…”

    Toitottaa puuta heinää nyt enimmillään jk:n puolesta. Jk on nimenomaan ”puistometsänhoitoa”, kun hatelikkoa on pystyssä jos pitkällään jatkuvasti.

    Kukapa osaa tuosta möläyksestä päätellä, mille rannalle huutaja on  nyt ajelehtinut?

Esillä 10 vastausta, 3,721 - 3,730 (kaikkiaan 14,550)