Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,761 - 3,770 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    RR: ”Meillä oli yksi vastaus, kuinka metsiä hoidetaan. Kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta. Vaikuttavia tekijöitä on vaikka minkälaisia, eikä tulevaisuuttakaan tunneta. Miksi siis tavoitella yhtä vastausta. Naapusissa on eliitillä yksi vastaus ja siihen on kansan tyytyminen, sitäkö täällä haikaillaan.”

    Taas piehtaroit menneessä laissa. Uskallatko ottaa kantaa edellyksiin kasvattaa metsää jatkuvana vai jatkatko edelleen vaan sen toistelemista, että mikään ei ole varmaa? Tiedä, vaikka maapallokin olisi pannukakku, jota aurinko kiertää.

    Joskus ihmettelen, miten teet ratkaisut omissa metsissä, kun täällä ei sinulta näkemyksiä hyvästä metsänhoidosta ole saanut nyhtämälläkään. Sanot kasvattavasi jaksollisena, vaikka se on puuntuotannon maksimointia kustannuksista välittämättä.

    Naapurin eliitillä on muitakin vastauksia, mutta yksi valtaapitävä kertoo oikean. Eri mieltä olevien on syytä pitää varansa. Onneksi meillä tilanne on paljon parempi.

    aegolius aegolius

    >Meillä oli yksi vastaus, kuinka metsiä hoidetaan. Kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta. Vaikuttavia tekijöitä on vaikka minkälaisia, eikä tulevaisuuttakaan tunneta. Miksi siis tavoitella yhtä vastausta.

    Minua saa valistaa siitä mikä tämä aiemmin ollut ”yksi vastaus” oli? Vaihtoehtoina on ollut RR:n männiköissäkin erilaiset maanmuokkaukset ja joko istutus, kylvö tai luontainen uudistaminen. Kylvössä joko itse toteutettu tai konekylvö joko äestettyyn, laikutettuun tai mätästettyyn. Syntyneen taimikon voi perata, jos haluaa missä pituudessa haluaa. Voi jättää energiamäntyasentoon, jos kasvuvoima sallii. Taimikon myöhempi harvennus haluamaansa tiheyteen ja sitten enskan ajoitus… Varttuneessa taas voi alaharvennuksen sijasta tehdä kevyitä yläharvennuksia, jos lisävaltapuut ovat ok ja metsä hyvässä kunnossa. Harvennusten tiheys ja voimakkuus ovat taas mo:n päätettävissä. Lannoitetaanko? Millä? Tehdäänkö lopuksi päätehakkuuta, vai kasvatetaanko edelleen? Lisäksi oletan tässä, että Sinun lämpösumma-alueella ei koivu/kuusi pääsääntöisesti ole vaihtoehtoja. Nekin varmaan etelämpänä ovat menneet sillä samalla ”yhdellä vastauksella”? Olisi kiva kuulla tarkemmin, miten?

    Toki todennäköisesti yksi vastaus on tarjolla, jos mo keskittyy allekirjoittamaan valtakirjan ja odottaa… Käy sitten ehkä lopuksi katsomassa miten kävi. Onko vika silloin laissa?

    Nykyisin uuden lain kanssa saa tehdä avohakkuun myös muille kuin 04-kuvioille, mutta tuskin tarkoitit tätä? Voit tehdä myös 0,3 ha pienaukkoja ilman uudistamisvelvoitetta. Tämäkö se oli, joka lukuisten eri vastausten pankin räjäytti? Tuskinpa. Selitätkö vähän tarkemmin, koska muuten kommentistasi jää vain vähän katkera sävy. Haluaisin ymmärtää.

    aegolius aegolius

    Nyt Jovain vahvasti suosittelen olemaan siirtymättä Perkon muita mollaavaan ja hölmöyksiä sisältävään kirjoitustyyliin. Tämä alla oleva on kuin hänen kynästä.

    >Ja erirakenteinen tukkia 1-2 sentin lustoa rungon kokonaisvahvuutena. Ei ole valittamista, monikaan ei ymmärrä

    Puuki

    Jo monikaan ei ymmärrä jotain ,niin selittäjän pitää kertoa toisille ymmärrettävällä tavalla asiansa.  ”..kokonaisvahvuutena 1-2 sentin lustoa” ei kerro vielä paljon mitään.

    Onko sama tilanne kuin oli Perkon mahtikuusen lustossa jota oli alkanut syntymään vasta 11 vuoden vartomisen jälkeen ?

    Gla Gla

    Timppa: ”Mikäs vika räkämänniköissä on? Eihän hyvästä laadusta makseta. Kyllä räkämänniköistäkin tukkia tulee ja kasvu on huima. Kohta on energia- ja kuitupuu hinnoissaan. Räkämänniköistähän sitä saa helposti.”

    Kieltämättä tätä tuli eilen mietittyä. Piti oikein pysähtyä jätettävän yksilön kohdalla. Keskellä tyveltä n. 25 sentinen räkämänty, molemmin puolin n. metrin päässä männystä 10 senttiset kuuset. Kaikki samaa ikäluokkaa.

    aegolius aegolius

    >monikaan ei ymmärrä

    Monenkin täällä pitäisi ymmärtää, että tuollainen yksittäisten kuusipuiden lustoihin liittyvä toteamus on vasta keskustelunavaus. Oletko valmis kertomaan kuviosta lisää? Aiemmin tämä ei ole onnistunut.

    Jovain Jovain

    Tavan metsänomistajalle riittää yleinen näkemys ja kokemus missä mennään. Metsissä on paljon hoidettavia ahomaita. Niihin voi lukea jopa vanhat kaskimaat, vanhat pellot, niityt, karjanlaitumet, vanhojen kartanoiden ympätistöt. Myös hoidon puutteeseen jääneet viljelyalueet tmv. Hoitamattomia ja pääasiassa lehtipuuston valloittamia metsäalueita. Joissa on kuitenkin nouseva erirakenteinen kuusikko ja voi olla muutakin säästettävää nuorta metsää. Näille vaihtoehto on avohakkuu ja metsänviljely, eli tamppaus jälkitöineen. Sitä ei useinkaan kannata tehdä, ottaa huono puutili ja viljelyn kustannukset kontolle. Työmäärä ja menetetty aika on myös huomattava.

    Tällaisia metsiä sattuu kohdalle metsätilakaupassa, jos luopujana on esim. perikunta tai muuten huonossa hapessa oleva luopuja. Aina ei kannata tehdä sitä avohakkuuta, vaan tehdä kunnostushakkuu ja antaa tila tuottavalle metsälle, se näkyy vaikka niissä vuosilustoissa. Tämä ei ole verrattavissa tuohon aloituksen esimerkkiin.

    aegolius aegolius

    >pääasiassa lehtipuuston valloittamia metsäalueita. Joissa on kuitenkin nouseva erirakenteinen kuusikko ja voi olla muutakin säästettävää nuorta metsää. Näille vaihtoehto on avohakkuu ja metsänviljely, eli tamppaus jälkitöineen.

    Onko joku oikeasti ehdottanut lehtipuuvaltaiselle kuusialikasvoksiselle hoitamattomalle kuviolle avohakkuuta, vai esitätkö tuon vain itse keksittynä esimerkkinä omaa ideologiaa tukemaan? Eihän tietenkään avohakkuuta tuollaisessa tehdä, vaan puille annetaan tilaa ja metsää kasvatetaan todennäköisesti kaksijaksoisena. Se ei kuitenkaan tarkoita myöskään jatkuvaa kasvatusta. Eikä tällä kaikella ole mitään tekemistä näiden kahden menetelmän kannattavuuserojen suhteen. Siksikään, koska olemme tukevasti jaksollisen menetelmän puolella koko ajan. Yritä nyt sitten keskustella jostain asiasta, kun asia karkaa aina kuin saippua.

    Jovain Jovain

    Nyt uuden lain aikana suhtaudutaan suopeammin, vanhan lain aikaan vaihtoehto oli yleensä avohakkuu. Kysymys ei kuitenkaan ole kaksijaksoisesta. Olen pitänyt toimenpidettä jatkuvana ja metsän käsittelyä erirakenteisena, tukkipuustosta nuoreen metsään. Mutta onko sillä väliä mitä on, kun siinä on se hoidon kannattavuuskysymys, avohakkuun ja metsän edelleen kasvattamisen välillä. Pidän sitä merkittävänä.

    aegolius aegolius

    >Hoitamattomia ja pääasiassa lehtipuuston valloittamia metsäalueita. Joissa on kuitenkin nouseva erirakenteinen kuusikko ja voi olla muutakin säästettävää nuorta metsää. Näille vaihtoehto on avohakkuu ja metsänviljely

    >vanhan lain aikaan vaihtoehto oli yleensä avohakkuu.

    Epäilen kyllä tuota. Koska järeys- tai ikäkriteerit eivät täyty, metsä olisi ollut pakko todeta vajaatuottoiseksi ennen uudistushakkuun sallimista eli kuusta ei  olisi ollut riittävästi ja koivu huonolaatuista hiestä. Oliko sinulla omaa kokemusta tällaisesta, vai oliko tämä vaan ”heitto”?

    >Kysymys ei kuitenkaan ole kaksijaksoisesta.

    No kovasti se kaksijaksoiselta vaikuttaa, mutta eri-ikäisrakenteinen nuori sekametsä olisi varmaan enemmän mieleesi?

    >Olen pitänyt toimenpidettä jatkuvana

    Muistutan jälleen, että jokainen avohakkuuton hakkuu ei ole jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Ja itse asiassa käyttämäsi menetelmä ei edelleenkään muutenkaan ole jatkuvaa kasvatusta, koska tulet tietoisesti päättämään kuviosi kierron lopulta avohakkuuseen. Keskustelu on hankalaa, koska kiemurtelet metsätalouden yleisten käsitteiden kanssa jatkuvasti ja siirtelet käsitteiden rajoja mielesi mukaan.

Esillä 10 vastausta, 3,761 - 3,770 (kaikkiaan 14,550)