Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,771 - 3,780 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Aegolius: ”Muistutan jälleen, että jokainen avohakkuuton hakkuu ei ole jatkuvan kasvatuksen hakkuu.”

    Totta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on nimeltään poimintahakkuu, jota käytetään metsässä, jota hoidetaan jatkuvasti peitteisenä. Muissa kohteissa on muitakin hakkuutapoja eri tavoin luokiteltuna (harvennustapa, kehitysvaiheen mukainen määrittely), mutta silloin metsän ei ole tarkoitus pysyä jatkuvasti peitteisenä.

    Jovain Jovain

    Yleensä kysymys on vajaatuottoisiksi luokiteltavista ja hoitamattomuuttaan pilalle kasvaneista, 3- kasvatusvaiheen metsistä. Jotka sisältävät kuitenkin usein edelleen kasvatettavan potentiaalin ja se kannattaa tehdä, kun vaihtoehtona on avohakkuu.

    Joskus 70-luvun alussa tehtiin 60 ha leimikko, metsässä, joka oli edellisen omistajan aikana päätynyt rauhoitukseen. Tehtiin kunostuhakkuu, jonka tulos oli useita tuhansia kuutioita puuta, myös järeää tukkia runsaasti.

    Tämä metsä on edelleen olemassa ja voi hyvin. On harvennettu  senkin jälkeen ja on edelleen hyvässä tukin tuotto kunnossa. Olisiko pitänyt avohakata ja tehdä 60 ha aukko. Vajaatuottoiseksi luokitellussa, pilalle hakatussa ja rauhoitetuksi määritellyssä metsässä. Kysyn vaan.

    aegolius aegolius

    >Olisiko pitänyt avohakata

    No tietysti riippuu täysin tavoitteista ja niiden painotuksesta. Jos pelkästään taloudellisinta vaihtoehtoa hakee, niin vastaus on melko helppo.

    Metsuri motokuski

    Jos on 3 kehitysluokan metsä joka on hoitamaton ja vajaatuottoinen mutta pitäisi sisältää vielä kasvupotenttiaalia.  Niin miten siinä on vaihtoehtona poimintahakkuu ? Eikös tällainen metsä ole juuri sellainen että edellytykset jatkuvalle kasvatukselle puuttuvat. Vaikea on ainakin minun hahmottaa tällainen metsä ja sen erinomaisuus jatkuvaan kasvuun  joka on vielä pilalle hakattu.

    Teufelin Zumi

    Miten luonto on kasvattanut ja jalostanut metsät ilman tämän palstan asiantuntija apua?

    Metsuri motokuski

    Eihän se olekkaan. Ihmisen toimin kasvu onkin saatu kasvatettua huomattavasti luonnontilaiseen kasvuun verrattuna. Samaahan voisi väittää että kasvinjalostuksella ei ole saatu lisättyä satojen määrää.

    Teufelin Zumi

    Lujin havupuu lienee douglaskuusi, vanhimmat +1000v. Suomalainen pikakasvatettu kuusi ja mänty on vessapaperin raaka-ainetta.

    jees h-valta

    Luontohan ne metsät kasvattaa mutta ihmisen tehokkuusajattelu tietysti laittaa sorkkimaan sitä kasvutapahtumaa moneenkin otteeseen. Se vain on tarpeen yhteiskuntamme vaurauren ruokinnan vuoksi. Zumi ilmeisesti pyyhii sormella, minusta kyllä paperi on välissä mukavampi. En lainkaan väheksy sellupuun merkitystä yhteiskunnalle.

    Timppa

    Olisiko pitänyt avohakata ja tehdä 60 ha aukko. Vajaatuottoiseksi luokitellussa, pilalle hakatussa ja rauhoitetuksi määritellyssä metsässä. Kysyn vaan.

    Aika yksinkertaista tietää se, että oliko ratkaisu oikea vai vain oikeaksi luultu.   Lasketaan NNA tuloille ja kuluille käytetyssä systeemissä.   Verrataan tilanteeseen, jossa kuvio olisi hakattu aukoksi.   Kasvu ja hakkuut ja kulut osataan luotettavasti arvioida Lasketaan sillekin NNA.  Tuloksi katsotaan myös nykypuuston arvo kummassakin systeemissä.

    Korjauskertoimena pitää lisäksi käyttää metsän tulevaa kasvua seuraavien 20 vuoden ajalta taas NNA-periatteella.   Laskepa Jovain miltä näyttää.

    aegolius aegolius

    >On harvennettu senkin jälkeen ja on edelleen hyvässä tukin tuotto kunnossa.

    Mahtaako olla Jovainilla tiedossa millaista tuottoa noilla myöhemmillä harvennuksilla on saatu? Kerran vai kaksi?

    Siinä vaihtoehtoisessa ratkaisussa olisi myös kuusikko jo väljennetty ja 10 vuoden kuluttua tulisi noin 60 * 15000 euron tulo, eli vajaa miljoona. Eihän tuokaan nyt ihan huono ole, vai mitä tuumaat?

Esillä 10 vastausta, 3,771 - 3,780 (kaikkiaan 14,550)