Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,781 - 3,790 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Teukka: ”Suomalainen pikakasvatettu kuusi ja mänty on vessapaperin raaka-ainetta.

    Eipä tunnu Teukka olevan perillä puunkäytöstäkään. Kierrätyskuidusta se vessapaperi enimmäkseen tehdään. Toki sekaan hieman kuitupuusta tehtyä selluakin saatetaan laittaa. Kaikki tukin mitat ja laatuvaatimukset täyttävät kuuset ja männyt tehdään saha- ja sorvitukeiksi, ovat sitten nopeasti tai hitaasti kasvaneita.

    Jovain Jovain

    Niin vaihtoehto edelleen kasvatukselle oli avohakkuu ja uudistamisen kustannukset. Eihän tuo huonolle vaikuta edelleen kasvatuksen tuotto. Hintansa on myös tuottavan metsän hävittämisellä ja onhan se irvokasta, huomioidaan kuluna.

    aegolius aegolius

    >onhan se irvokasta, huomioidaan kuluna.

    Avohakkuussa se on tuloa. Jos ne jätetään pystyyn, jää tulo saamatta. Jos jätät puolet puusta pystyyn, hakkuutulo jää puolta pienemmäksi. Ei se sen mutkikkaampaa ole – eikä ainakaan mitenkään ”irvokasta”.

    Timppa

    Niin vaihtoehto edelleen kasvatukselle oli avohakkuu ja uudistamisen kustannukset. Eihän tuo huonolle vaikuta edelleen kasvatuksen tuotto. Hintansa on myös tuottavan metsän hävittämisellä ja onhan se irvokasta, huomioidaan kuluna.

    Tuollaiset metsät kasvat luokkaa 3-4 m3/ha/v, mutta kasvatusmetsät tuplasti.  EI se metsän hakkuu ole kulua vaan sitä NNA-tuloa, jonka hyvästä hinnasta vähennettään tietysti kulut.

    Niin metsänkasvatuksessa kuin kaikessa muussakin taloudellisessa toiminnassa pitää aina tarkastella toimenpiteen vaikutusta tulevaan tuottoon.   Ei minulle ole irvokasta hakata enempää hyvää kuin huonoa metsää.  Meillä on painopiste ollut huonoissa metsissä, joita ei tietenkään kannata kasvattaa vaan hakata.

    aegolius aegolius

    >Hintansa on myös tuottavan metsän hävittämisellä

    Luulen, että talousajattelussasi olisi vielä vähän ”säädettävää”. Metsä tuottaa lähes aina. Avohakkuu ja uusi alku on ajankohtainen, jos tuo tuotto on liian pieni.

    >Eihän tuo huonolle vaikuta edelleen kasvatuksen tuotto

    Sinäpä sen paremmin tiedät juuri tuon metsän tuoton. Jos tehdyt hakkuut tähän päivään prolongattuna plus metsälön puuston nykyinen arvo ylittää puoli miljoonaa, ollaan hyvin lähellä sitä, että on tehty oikea ratkaisu.

    Jovain Jovain

    Jos tuotto olisi liian pieni, vaan kun ei ole. Puuston nykyinen arvo on sama tai jopa enemmän, mitä jaksottaisen 50 v. olisi tuottanut samaan aikaan (pruttona n. 1200000). Ja on sentään harvennettu välillä, yksi milli on luettava sen hyväksi. Laskin kasvuksi tuplat mitä Timppa tuolla ilmoittaa. Kaikkea se vastakkainasettelu tuottaa, jopa ilmaisen metsänviljelyn. Se on kummallista. Saadaan tuottava metsä tuottavaksi vain avohakkaamalla. Tuottavan metsän hävittämistä perustellaan menetettyinä tuottoina (puunhinnalla) ja ylivoimaisilla kustannuksilla. Jopa vaihtoehtoisten tuottojen menettämisellä. höpö höpö.

    Rane

    ”Saadaan tuottava metsä tuottavaksi vain avohakkaamalla.”

    Juuri näinhän ovat FSC-sertifiointijärjestön hallinnossa olevat Greenpeace(Liimatainen+kumpp.),WWF,Luontoliitto(+metsäryhmä),Luonnonsuojeluliitto,Birdlife,yms laskeneet.Juuri valmistunut FSC:n kriteerien uudistaminen tarkoittaa että FSC-sertifikaatti tulee pitkälle tulevaisuuteen perustumaan avohakatun puun sertifiointiin.

    Ainoa muutos on että tämän  FSC-sertifikaatin saavan,mutta ei FSC-sertifioiduissa metsissä kasvatetun puun osuus on kasvatettu 15%:sta 30%.tiin.

    Eli ainakin luontojärjestöillä on kova usko avohakkuu-metsätalouden voittokulkuun.

    Teufelin Zumi

    Unohtuiko listasta metsäteollisuus joka rahoittaa koko touhun jolla siten on ylin päätäntävalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ovatko nyt Jovain, Perko ja Reima Ranta oikeasti sitä mieltä että harsintajulkilausuman vuonna 1948 allekirjoittaneet tutkijat olivat väärässä?

    Teufelin Zumi

    Silloin on Neuvostoliiton painostuksen alla allekirjoitettu ja tehty vaikka mitä, ei sitä aikaa tarvitse tuoda takaisin, edes unelmoida siitä.

Esillä 10 vastausta, 3,781 - 3,790 (kaikkiaan 14,550)