› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,801 - 3,810 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 380 381 382 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 13.3.2022, 12:32

    Selluteollisuus 1948 alkuasteella eikä silloin ollut ollut sellaisia pääomia, että teollisuutta olisi voitu äkkiä rakentaa.

    Minun tulkintani asiasta on se, että tuolloin tiedettiin, erttä Suomen elpyminen sodan ja ja sotakorvausten seurauksista edellytti, että tarvitaan pääomia ja rakennustarvikkeita, joita saatiin vain metsistä.  Vanhaa tyyliä jatkamalla oli tuhottu lopullisesti Suomen metsät.  Nämä 6 viisasta tiesivät miten homma pitää tehdä.  Myös metsäala laajemminkin tiesi, minkä vuoksi jaksollinen kasvatus löi niin äkkiä itsensä läpi.

    Tuo sellujuttu on vain Lähteen selittelyä.

     

    R.Ranta R.Ranta 13.3.2022, 12:43

    Älä yritä niputtaa AJ minua mihinkään lokeroon – en mahdu niihin.

    Ilmeisesti harsintajulkilausumasta tehtiin ainakin liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kun ne uudella metsälailla piti nyt korjata.

    Olen alle kymmenvuotiaasta enemmän tai vähemmän elänyt metsästä. Tällaisena kauniinan kevätpäivnä kansakolun jälkeen laitettiin poikkeuksetta reppu selkää ja käpymetsään. Käpyjen ja marjojen keruu myyntiin on ollut kymmenvuotiaasta saakka tärkeä oman rahan ansaintamuoto. Muutoinkin kymmenenvuotiaana oltiin kesät töissä kuten muutkin perheessä. Sokerijuurikas työllisti siihen aikaan rajusti. Harvennuskin tehtiin silloin käsipelillä ( ei ollut vielä yksi-ituisia siemeniä) ja harvennuskilpailut teki siitä suorastaan urheilumuodon. Maankamara on tullut tutuksi. Ensimmäinen oma tili tuli metsätöistä rippikouluvuotena. Juurittiin ja katkottiin sentään jo moottorisahalla, mutta oksiminen tehtiin kirveellä. Ensin kaadettiin ja katkottiin, sitten oksittiin ja kasattiin. Parin metrin mittakeppi tehtiin metsässä ja siihen jalkamitat. Siihen aikaan maalla ajateltiin, että aletaan oikeisiin töihin eikä mihinkään koulunpenkille. Noh, elämä johdatti kuitenkin pitkäksi aikaa hinkkaamaan takapuolta puuduksiin asti koulunpenkkiä.

    Kun ajattelen metsätalouden kaanntavuuden muutosta oman elämänkokemukseni ajalta, niin muutos on ollut raju. Yhtä raju kuin muutos alalla muutenkin. Ei tarvittu tuhatta hehtaaria hyvään toimeentuloon. Aiemmalla kustannus/ tuotto suhteella tilannne on ollut kokonaan toisenlainen kuin nyt. Jos vertaa työn hinnan kehitystä kantorahatuloihin, harsintajulkilausumasta tähän päivään, niin tiukka kannaotto on hankala. Kovalla työllä elintasoa nostettiin ja metsillä on tuossa tilanteessa ollut huomattavan iso merkitys, kokonaan toisenlainen kuin nyt.

    Ne jotka ovat oikeasti metsällä tiliä tehneet, niin se on syntynyt ennen muuta kaupalla. Paljaasta maasta lähtevällä metsänuudistamisella tuloksen tekeminen hyvässäkin tapauksessa on vaatimatonta. Manan maja tuppaa odottamaan jo ennen ensimmäistäkään  tilipussia.

    Pärjäänkö minä mielestäsi Visa sinulle siinä oikeassa olemisen kisassa, josta edellä tuolla kirjoitat. En mielestäni, vaikka kuinka yrittäisin.

    Älä Gla lue näitä kirjoituksiani, kun käyt niistä niin kuumana, jota en ollenkaan ymmärrä. Jatketaan siiten taas joskus, kun olet vähän rauhoittunut. Sinä saat kasvatta omaa metsääsi juuri haluamallasi tavalla. Miksi ihmeessä nostatat verenpainettasi toisten metsänkasvatuksella. Käsittämätöntä!

    aegolius aegolius 13.3.2022, 12:56

    >Olisi mukava tietää vähän tarkemmin. 

    Niinpä, mutta näitä irtonaisia heittoja satelee. Verho pidetään edessä ettei vaan paljasteta liikaa. Missään tila-arviossa en ole vielä koskaan millään edes yksittäisellä kuviolla nähnyt 20 k€ hehtaarihintaa puustolla ja olen sentään eteläisessä Suomessa seurannut satojen metsätilojen myynti-ilmoituksia jo kohta 10 vuotta. Jovainilla sitä on sitten 60 ha. Eihän siinä voi kuin onnitella. 😉

    Edit. Ja hänen käsitys on se, että kyse on sulasta jatkuvan kasvatuksen hattuun. Melkoinen tarina.

    aegolius aegolius 13.3.2022, 13:05

    >Älä Gla lue näitä kirjoituksiani, kun käyt niistä niin kuumana, jota en ollenkaan ymmärrä

    En ole huomannut Glan ”käyvän kuumana”. Huomaan kuitenkin jälleen RR:n provosoivan.

    Edit. Kun Gla tähän sitten taas vastaa, RR harmistuu vastauksesta ja ympyrä sulkeutuu jälleen. Nimim. meedio

    Perko 13.3.2022, 13:18

    Silloin kun Timpan metsät ovat olleet heikossa hoidossa niin ei sen perusteella ole oikeutta muitten metsiin tehdä tuottavuuden hävitystä.  Koita ymmärtää !    ”Harsintakiellon” tilaaja oli selluteollisuus ja vuorineuvokset  osallistuivat myös julkilausuman tekoon..  E. Lähde  on  ensimmäisiä rohkeita jotka ovat asiasta kertoneet.

    Puuki 13.3.2022, 13:42

    Ehkä on niin, että joidenkin mielestä aikoinaan kieltämättä monille hankaluuksiakin aiheuttanut mh:n sääntely koetetaan nyt kuitata takasin toitottomalla ”jk:n opin autuutta” . Hyvä se onkin että vaihtoehtoja on tullut lisää mutta ei kannata uskoa ja luottaa sitten toiseen suuntaan liiaksi vetäviä tahoa  koska perustelut jk parhaana  mahdollisena  mh-tapana ontuu liiaksi.

    NNA-laskentaan täysin ilman kritiikkiä luottava joutuu pettymään koska sen heikkous  ilmenee esim. siitä esimerkistä jonka laitoin ed. kommenttiin aiemmin.  Eli sen teorian on jotkut firmat ottaneet nykyään keppihevosekseen omiin bisneksiinsä.

    Perko 13.3.2022, 14:26

    Anneli. J.  kerroit, että olet tutkinut  taimien kasvatusta,  noin miun  epämääräisenä ymmärryksenä asiasta.   Niinpä,  varmasti olet täällä paras  kertomaan mistä löytyy tiedot luontaisesti syntyville taimille ja kehitykselle tutkittua tietoa?  Tarkoitan niitä mitattuja vertailuja luonnontaimilla.  Jos viitsisit antaa  vihjeen, kiitokset jo etukäteen!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2022, 14:37

    Perko. Sen verran osaan kertoa ulkomuistista että kasvun mallituksessa on ollut ongelmana heikko tietämys luonnontaimien alkukehityksestä. Yritän ottaa selvää olisiko tilanne jo korjaantunut.

    Männyn alikasvoksista löytyy tietoa Lapista. Kannattaa tsekata ko. artikkelin lisäksi sen kirjallisuusluettelo.

    Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen. (2000). Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4. https://doi.org/10.14214/ma.6064

    Perko 13.3.2022, 14:38

    OK

    aegolius aegolius 13.3.2022, 14:49

    P.Niemistöltä löytyy hieskoivun aliakasvokseksi istutetun kuusikon tutkimuksesta (2004) tällaista:

    ”Alle 2 metrin pituisena kuusten kasvu riippui vain vähän verhopuuston (hieskoivikon) tiheydestä. Tämän jälkeen kuuset hyötyivät selvästi koivikon harvennuksesta.”

    Tämä kertonee kuitenkin siitä, että aivan pientä kuusta ei valopuiden varjostus vielä haittaa. Oli se sitten luontaisesti syntynyt tai istutettu. Tällaista on itsellä tulossa ajankohtaiseksi lähiaikoina, siksi näitä juuri lueskelen. Ensin hieskoivun siistimistä ja sitten istutusta. Vanhoja peltoja.

    https://doi.org/10.14214/ma.5664

Esillä 10 vastausta, 3,801 - 3,810 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 380 381 382 … 1 453 1 454 1 455