› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 384 385 386 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 14.3.2022, 16:36

    Eiköhän sitä R.Ranta meistä aika moni silloin tehnytkin, mutta miten se nyt enää liittyy näihin nykyisiin keskusteluihin? Eihän siitä ajasta monellekaan mitään ongelmia myöhemminkään koitunut, lähinnä päinvastoin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.3.2022, 16:42

    RR, sanot JOS mutta miten voit tietää edes kohtalaisella varmuudella miten tulee käymään? Emmehän me tiedä sen enempää metsän kuin vaihtoehtoistenkaan sijoitusten kehittymistä kovin varmasti. Kiistaa on tutkijoiden keskuudessa jo siitäkin kumpi kasvaa paremmin, jaksollinen vai jatkuvapeitteinen metsä (ei täällä onneksi vaan muualla). Eli kun tulevaisuutta ei voi ennustaa, on tavallaan turhaa tehdä sen pohdiskelusta itselleen suurta vaivaa. Laittelee vaan munia eri koreihin ja toivoo että niistä aikanaan poikii jotain. ?

    Gla Gla 14.3.2022, 16:57

    Reima puhui periaatteesta, joka pitää olla ensimmäisenä selvillä, jotta voi alkaa miettiä käytännön ratkaisuja.

    Periaate on selvä. Jos (huomaa nyt JOS) uudistamiskustannusta ei saa sillä korkovaatimuksella takaisin, mitä saan muualta vastaavalla riskillä makaamalla pankolla, niin miksi raahaan sitä taimilaatikkoa?

    Käytännössähän kun metsää omistaa, vaihtoehtoinen sijoitus ei ole vaihtoehto. Jos metsää hakataan, se myös uudistetaan parhaaksi katsotulla tavalla. En minä ainakaan jätä kuviota heitteille, vaikka kristallipallon mukaan joku arvopaperi olisi parempi kohde uudistamiseen tai hoitoon käytettäville rahoille. Korkeintaan tuo antaa aihetta miettiä päätehakkuun ajankohtaa.

    Kun kuvioita on paljon, seuraavan kuvion käsittelyn ajankohdassa tilanne onkin jo toinen. Hajautus tulee metsässä siis automaattisesti, kun kaikki ei ole saman ikäistä tasarakenteista yhden puulajin metsää.

    R.Ranta R.Ranta 14.3.2022, 18:10

    Kommentti oli Visa tähän.

    Aegolius: ”Nyt taas kuulostaa siltä, että olet mielestäsi tehnyt virheen jo heti aluksi, kun metsään olet sijoittamaan lähtenyt. Tiesit kuitenkin, että tuotto on ylipäänsä melko matala.”

     

    mehtäukko 14.3.2022, 18:28

    Tuon Gla:n ..”Käytännössähän kun metsää omistaa…jne ” olen tuonut myös joskus esille toisin sanakääntein. On täysin siis selvää, että metsätaloutta tosissaan harjoittavan on tehtävä välttämättömät toimenpiteet ajallaan,järkevästi ja kustannustehokkaasti. Jatkumo ei muutoin toimi millään, eikä tila kehity kestävästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.3.2022, 19:24

    Totta töriset mehtäukko, ja nätisti muotoilit kestävän ja tavoitteellisen metsätalouden harjoittamisen. Metsänomistamisen talous saattaa muuten muuttua nopeastikin, jos metsänomistajille aletaan maksaa hiilensidonnasta sen oikean arvon mukaan.

    Ruotsintaitoiset voivat kuunnella aiheesta esitelmän Metsänomistajan Päivä 2022 -materiaalista Kanavalta 3: 10.15 Det är skogsägarna som sitter på lösningen, professor Tomas Lundmark, Sveriges lantbruksuniversitet

    Jovain Jovain 14.3.2022, 19:29

    Tuosta tavoitteellisuudesta. Ei pidä uskoa myöskään laskelmia, joita täällä tarjoillaan. Kovin vähäisellä puustopääomalla tarjoillaan ja nekin hinnalla kompensoituja. Jos lisätään nolla tai kerrotaan kymmenellä puustopääoma, ollaan jo lähempänä likiarvoa, jolle haetaan tuottoa.  Esimerkki 60 ha oli jäävä puusto n. 200 m3/ha.

    Puuki 14.3.2022, 19:35

    Todellinen uudistuskustannus  riippuu mm. ko . leimikon kuvion  puustosta ennen korjuuta  ja korjuun  jälkeen.  Jos se kantoraha jää saamatta korjuussa , niin sitten voi laskea erilailla mutta muuten se on ylimääräistä tuloa verrattuna kalliimman korjuun ja puustopääoman pystyyn jättämisen vaihtoehtoon.   Jos edes sitä ei ymmärrä niin ei kannata muutakaan kannattavuusvertailua  omin avuin yrittää tehdä  .

    2000 € (joka jäi yli esimerkin hakkuussa 1000 € uudistuskulujen lisäksi) vastaisi esim. 4 %:n  korkokannalla  jo 15 vuoden päästä n. 100 kiinnon/ha  jk:n korjuutuloa (60/40 puutavaralajiosuuksilla) . Eli jk-metsän keskikasvun pitäisi olla liki 7 mottia/ha/v. jotta päästäisiin  alkuun( 15 v:ssa) samalle tasolle tuloksessa kuin hyvin kasvavan istutustaimikon tapauksessa.

    Jovain Jovain 14.3.2022, 21:02

    Puukin saisi kertoa minkälainen metsä jää kasvatettavaksi tuon hintakompensaation jälkeen. Kuutiot lakirajat. Tuossa 200 kuution metsässä pääsen 240 kuutioon 15 vuodessa. Kasvuksi 8,  metsässä joka ei ole oma.

    Teufelin Zumi 14.3.2022, 21:25

    ”Metsänomistamisen talous saattaa muuten muuttua nopeastikin, jos metsänomistajille aletaan maksaa hiilensidonnasta sen oikean arvon mukaan.”

    Haloo! Puun myyjä maksaa sitten sidontamaksut takaisin, toimii kuten alv. loppukäyttäjä maksaa. Loppukäyttäjän maksu ohjaa myös kulutusta.

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 384 385 386 … 1 453 1 454 1 455