› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,851 - 3,860 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 385 386 387 … 1 453 1 454 1 455

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 14.3.2022, 22:22

    Jos taimilaatikon rahtaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, silloin kannattaa jättää kannokko sillensä, ja sieltä kasvaa sitten mitä kasvaa.

    Ja mitä siemenpuihin tulee, niitten ei tarvitse välttämättä olla jumalaisen suuria, jumalaisen laadukkaita tai edes omia – naapurillakin on joskus ihan hyvää metsää siementämään.

    Timppa 14.3.2022, 22:31

    Tuossa 200 kuution metsässä pääsen 240 kuutioon 15 vuodessa. Kasvuksi 8,  metsässä joka ei ole oma.

    Minä sain kyllä osamääräksi 2,7, mikä vastaakin tuollaisten metsien kasvua.

    Gla Gla 15.3.2022, 06:07

    Mitä tarkoittaa taimilaatikon raahaamisen kannattamattomuus? Reimalle se tarkoittaa muualta saatavaa parempaa tuottoa. Ei siis välttämättä tappiollista toimintaa metsässä, joten luontainen voi olla kannattavuudeltaan vieläkin huonompi vaihtoehto. Jostain syystä luontaista pidetään monissa kommenteissa ratkaisuna kannattavuusongelmaan.

    Siemenpuiden heikko laatu jatkaa heikkoja geenejä myös seuraavan sukupolven puustossa. Mutta ennenkaikkea siemenpuiden tulee olla ylimmän kerroksen puita. Alemmista jätetyt puut ei siementä kovin tehokkaasti tee. Tuloksena on taimettumisajan venähtäminen mikä tarkoittaa erirakenteista männikköä, jossa on joukko kasvupaikkansa takia heikkolaatuisia yksilöitä. Kun vielä taimien lukumäärästä on pulaa, tuloksena tuskin on kovin hyvä taimikko. Mutta exceltaulukko kertoo tällaisen olevan kannattavaa. Näin käy, jos ei tunne luontoa.

    Jovain Jovain 15.3.2022, 07:39

    Hintakompensaatiolla saadaan ”jäävä puusto” jaksottaisen tuloksi ja kuitataan uudistamisen kustannus ja ilmainen hoidon kustannus. Jk:n tuottoa ei edes verrata, vaan verrataan oletettu jaksottaisen tuotto, jota verrataan oletettuun jk:n tuottoon. Herrojen laskelmissa jk:n tuotto sivuutetaan täysin. Esimerkin 50 vuoden vaihtoehto antaa nelinkertaisen tuoton jk:n hyväksi. Avohakkuuvaihtoehdossa jäädään puoleen.

    jees h-valta 15.3.2022, 08:04

    Eiköhän Jovain hiukan pidemmän aikavälin tuottolaskelmia pitäisi tehdä. On aika hupaa väittää tuollaista kun siinä jaksollisessa ei saada siinä ajassa vielä joka puolella suomea päätehakkuuta. Kyllä varmasti noin voi tällä jaksolla päätellä, todellakin. Otetaan seitsemänkymmentä vuotta niin sitten alkaa tilanne olla toinen. Silloinhan jatkuvan kasvatuksen alassa ei ole enää mitään mitä hakata vaan raiskio joudutaan uudistamaan. Kun taas päätehakkuu jaksollisella saavuttaa vähintään 300-400m3 vielä harvennusten lisukkeeksi. Ehkä lähemmäs viisisataa koko kasvatuskierto.

    Puuki 15.3.2022, 08:13

    Vertailusta juuri on kysymys , kun verrataan kahta tapaa keskenään samalla kohteella.  Kelaahan jovain vähän taaksepäin ,niin huomaat että esimerkin vertailussa oli jk:n saannoksi saatava n. 100 mottia/ha jotta olisi pysynyt ”kisassa” mukana. 15 vuoden kohdalla.   Siitä eteenpäin alkaa tasaikäisen viljelymetsän parempi kokonaiskasvu tuottaa yleensä myös parempaa arvokasvua ja tulosta.     Kasvureaktio tulee viiveellä aina harsinnan (ja harvennuksenkin) jälkeen.  Jos puustoa on vain n. 10 m²/ha PPA :n verran pystyssä, syntyy vajaatuottoisuuden takia kasvutappiota jo siitäkin verrattuna norm. tiheyksillä kasvatukseen. Jos taas puustopääoma on suuri (kuten oli Pukkalan eräässä esimerkkimetsässä n. 300 mottia/ha) , sen kustannusta pitää verrata tasaikäisen päätehakkuuvaihtoehtoon jossa kantorahaa tulisi vähintään n. 250 x 40 € = 10 000 €/ha enemmän heti alkuun.

    Näyttää siltä, että jk-firmatkin alkaa pikkuhiljaa peretellä entiseen hyväksi havaittuihin tasaikäisen metsänkasvatuksen tapoihin, kun  on sielläkin huomattu esim. että sopiva siemenpuuston määrä männiköissä olisi pienempi kuin PPA 9-11 m²/ha ja epäonnistuneilla kokeilukohteilla on jouduttu tuulenkaatojen keruuseen ja äestyksen tekoon.     On niitä silti  onnistuneitakin jk-kohteita olemassa , ei sillä  ; Mutta pääsääntöisesti on niin, että laskelmat sen kannattavuudesta on pielessä.

    Visakallo Visakallo 15.3.2022, 08:48

    Mitä mieltä olette, voisiko jk:n ja jaksollisen kasvatuksen eron kiteyttää näin: Jk:ssa onnistuneiden kohteiden prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin jaksollisissa kohteissa epäonnistuneiden osuus?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.3.2022, 08:57

    Jostain syystä luontaista pidetään monissa kommenteissa ratkaisuna kannattavuusongelmaan.

    Kun uudistamiseen sijoitetaan hyvin vähän, esimerkiksi vain muokkaus ja siemenpuut, metsästä tulee melkein väkisin positiivinen tuotto ellei kohde heinity umpeen. Jos niin käy, on joko heitettävä hanskat tiskiin tai mätästettävä ja istutettava taimet.

    RR:n ongelma vaikuttaisi olevan se että hän laskee tuottoja korkeammalla korolla (ehkä jopa Pohjois-Suomessa?) kuin me muut, ja kokee eksistentiaalista ahdistusta kun me muut emme ymmärrä tehdä niin.

    Jovain Jovain 15.3.2022, 09:24

    Saat sinä Puuki haluamisiasi laskentatuloksia, kun vertaat lakirajoihin ja vajaatuottoisuuteen. Mitä pienempään puustopääomaan verrataan, sitä heikompi tulos. Tai vertaat jaksottaiseen, paljonko jk:n olisi tuotettava, että päästään samaan. Tai vielä 300 motin tasolla hintakompensaatio puree. Höpö höpö.

    Toisaalta hintakompensaatio on kirjoitettu sisään jo metsälakiin ja metsähoidon ohjeisiin. Jk on luokiteltu kasvatushakkuiksi vaikka sen jk:n uudistamisvaiheen hakkuut ovat uudistamishakkuita ja puunhintaa tulisi verrata sen mukaan, niin kuin puun ostossa tehdäänkin.

    Gla Gla 15.3.2022, 09:26

    Luontainen on ihan hyvä menetelmä sille sopivilla alueilla. Miksi silloin käyttäisi keinollista tai vertaisi keinolliseen?

    Kun luontainen ei sovellu olosuhteiden takia, tulos oletettavasti on heikko. Satunnaista vesakkoa hitaasti tuottava heinikko ei ole kannattava edes nollainvestoinnilla.

Esillä 10 vastausta, 3,851 - 3,860 (kaikkiaan 14,550)
1 2 3 … 385 386 387 … 1 453 1 454 1 455