Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,169 vastausta, 152 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 tuntia, sitten Pete toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,861 - 3,870 (kaikkiaan 16,168)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Visakallo: ”Mitä mieltä olette, voisiko jk:n ja jaksollisen kasvatuksen eron kiteyttää näin: Jk:ssa onnistuneiden kohteiden prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin jaksollisissa kohteissa epäonnistuneiden osuus?”

    Minusta ei kannata yrittää yksinkertaistaa liikaa. Syntyy väärinkäsityksiä ja tilaa vääristelylle sekä selittelylle (puuntuottajan virhe, väärin harsittu jne.).

    Sen sijaan kannattaa soveltaa sellaisia menetelmiä, jotka kussakin tilanteessa voi toimia. Jaksollisen edellytyksissä ei ole epäselvyyttä, jatkuvassa sitäkin enemmän. Erirakenteista puustoa voi poimintahakata tai yläharventaa, kunnes uudistuminen hiipuu ja ollaan matkalla kohti päätehakkuuta. Tällöin huomataan, ettei jatkuvuutta ollutkaan.

    Parasta olisikin luopua kokonaan käsitteistä jatkuva ja jaksollinen, koska on vain tasarakenteisen ja erirakenteisen metsän kasvatusta. Joko taimikosta asti tasarakenteisena yhden puulajin- tai sekametsänä. Vaihtoehtoisesti sama erirakenteisena. Metsän varttuessa puuston lajisto ja rakenne muuttuu eli voidaan määritellä metsälle kehitys taimikosta päätehakkuuseen. Matkalle mahtuu siis monta vaihtoehtoa eli eri polkuja voi kulkea, mutta puuston uudistamiseen avoimen tai lähes avoimen vaiheen kautta luontaisesti tai keinollisesti päädytään lopulta aina.

     

    Puuki

    Metsän arvoon kannattaa laskea  mukaan myös sen pääoma-arvon nousu tai lasku, jos ei tehdä mitään tai sitten tehdään.  Siksi(kin) pelkillä %:lla kikkailu ei anna oikeaa lopputulosta arviointeihin.

    Jovainille suosittelen vastauksiensa perusteella hyvin tarpeellista matematiikan pikakertauskurssia .  Netistäkin saattaa löytyä jotain sopivaa apua , jos ei ole mahdollista käydä muulla.

     

    Timppa Timppa

    Toisaalta hintakompensaatio on kirjoitettu sisään jo metsälakiin ja metsähoidon ohjeisiin. Jk on luokiteltu kasvatushakkuiksi vaikka sen jk:n uudistamisvaiheen hakkuut ovat uudistamishakkuita ja puunhintaa verrata uudistamishakkuisiin.

    Ottakaa joku viisaampi tästä selkoa.  Minä luen Jovainin jutun niin, että ensiksi kasvatetaan metsää harvana hakkaamalla parhaiten kasvat puut ja sitten se uudistushakataan.  Missä kohtaa tapahtuu se jatkuva kasvatus?  Lisäksi silloin kun tuo harsimalla pilattu rääseikkö, jossa on vähän ja heikkolaatuista puuta, joudutaan uudistamaan, on hakkuutulo pieni ja uudistaminen vaikeaa.  Silloin uudistamiskustannukset vievätkin ison osan hakkuutulosta.

    R.Ranta R.Ranta

    Korolla tässä yhteydessä AJ ei ole mitään tekemistä metsän tai sen sijainnin kanssa. Pitää ymmärtää mistä tämä korko juontaa juurensa. On ollut eriskummallista, että taulukoita maapohjan ja taimikoiden hinnoista on laskettu eri korolla pohjoisessa.

    Kun istut hikisenä, taimilaatikko sylissä kannolla ja katsot viereistä hirmukuusikkoa, jota satavarmasti ei ole istutettu, niin kaikenkaisia ajatuksia tulee mieleen eli se siitä biologiasta.

    Uudisaminen on mitätön ongelma minun metsissäni tässä vaiheessa. Tärkein huoli on, millä ihmeellä saada kaikki ylimääräinen puusto metsistä pois ja harvennuksissa jäämään tukiksi kelpaavat rungot. Virheitä on tullut liian tiheäksi jätetyissä taimikonhoidoissa ja toki siinä on laadulliset puolensa. Omistaja itse tehdessään ei tahdo malttaa taimikonhoidossa ottaa niinkuin pitäisi. Ensiharvennuksissa manuhakkuulla tulos olisi varma, mutta se on liian kallista ja epäkelpojen merkkauskin on työläs. Koneen pukilta rungon näkee vain yhdestä suunnasta ja niitä tehdään pimeässä jne. Joskus sekin, että saa kuskin ymmärtämään, mihin pyritään.

    Jovain Jovain

    Tuossa Glan pohdinnassa on perää. Noudatetaan tasarakenteista ja erirakenteista kasvatushakkuissa ja uudistamishakkuut ovat sitten erikseen. Ja metsän uudistamiseen päädytään aina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin RR:n huumorintaju kestää vielä! Sen verran opponoin, että osa metsänhoidon kuluista kuten taimikonhoitotyö ovat kai pohjoisessa suurempia suhteessa maan tuottokykyyn. Kemera-tuen korkeampaa tasoa on kai perusteltu tällä. Puun kantohinta ja kasvu alempi. Osa kuluista on pienempiä eli heinittyminen ja vesakon kasvu jossain määrin vähäisempiä. Siementä tulee harvemmin, joten luontainen uudistaminen voi välillä tökkiä ja joudutaan viljelemään. Nämä samat tekijät vaikuttavat myös jatkuvapeitteisen vaihtoehdon onnistumistodennäköisyyksiin.

    Gla Gla

    RR: ”Kun istut hikisenä, taimilaatikko sylissä kannolla ja katsot viereistä hirmukuusikkoa, jota satavarmasti ei ole istutettu, niin kaikenkaisia ajatuksia tulee mieleen eli se siitä biologiasta.”

    Mitä biologiasta? Yritätkö uskotella itsellesi, että mielestäni kuusi kasvaa hyvin vain istutettuna? Mars peruskoulun biologian tunneille, jos tuohon ikään mennessä tällainen asia on jäänyt ymmärtämättä!

    Vihje nro 1:

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/puupeltoa-tamakin/

     

    Perko

    Outoja selityksiä?

    _”  heinity umpeen. Jos niin käy, on joko heitettävä hanskat tiskiin tai mätästettävä ja istutettava taimet.”

    Juuri tuota on  aukon tamppaus, jossa peli on menetetty heti alkuun! Kokemus ja laskenta varmistaa sen.

    __ ”   Kasvureaktio tulee viiveellä aina harsinnan (ja harvennuksenkin) jälkeen.  Jos puustoa on vain n. 10 m²/ha PPA :n verran pystyssä, syntyy vajaatuottoisuuden takia kasvutappiota jo siitäkin verrattuna norm. tiheyksillä kasvatukseen.” —”Metsän arvoon kannattaa laskea  mukaan myös sen pääoma-arvon nousu tai lasku”

    PPa:n  luku ei korreloi  suoran tuottavuuden  huonoutta.  Ohuet puut  arvokasvussa   laskevat ppan mutta runkoluku on silti  sopiva ja ” kone käy” .  Monasti laskennassa käy virhe kun vertailee ns jäävien puiden arvoa, ne ovat lähes arvotonta, selluhintaista enimmäkseen mutta jo 8 – 12 vuoden kuluttua  sahapuun hitaista myytävää tukkia. Varsin yksinkertaista.   Tuona aikana  nousee uutta taimikkoa  josta on omakohtainen varma havainto!    —  Tuotantokoneen arvonmuutos  on etenkin  silloin tarpeen kun tuhonjälkiä  ja tappiota lasketaan.   Yritykseen upotettu sijoitus  on hyvä tunnistaa koska sillä lasketaan  nopeuden kanssa tuottavuus.  Kirjoittelusta päätellen vertailukyky menetelmien tuottavuuseroista on vain harvalle selvinnyt , valitettavasti!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkon oletus ja kokemus on siis ollut, että poimintahakkuilla vapautetut hontelot välikerroksen puut kokevat ihmeparantumisen ja alkavat muuttua tukiksi. Tämä oletettavasti tapahtuu varmasti vain silloin kun ne ovat sekä latvukseltaan että juuristoltaan hyväkuntoiset jo valmiiksi. Elleivät ole, ne voivat joutua kuoriaisen, tuulen tai lumen nitistämiksi ennen kuin ehtivät muuttua tukeiksi.

    R.Ranta R.Ranta

    Ärsytetään nyt vielä vähän teitä, vaikka pitäisi toki jo lopettaa.

    Minua ei AJ vähääkään hierrä se, kuinka paljon joku laittaa panoksia metsänuudistamiseen – se sopii vallan mainiosti! Ja se on aivan oikein oikeissa olosuhteissa. Siksi olen kirjoittanut, kun paljon panostavat, eivät kykene hyväksymään muita tapoja ja pitävät sitä älyvapaana. Lapissa Kemera tuet ovat nykyään samoja kuin etelässäkin ja siellä on paljon aikanaan Lapin lailla  esim. istutettuja kohteita, joissa mitään taimikonhoitojakaan ei tehdä ollenkaan – ei ole mitään tarvetta. Usein myös taimikonhoidot on moinin verroin helpompia tehdä. Ennemmin pitkät etäisyydet on se ongelma. Hyviä laiskan miehen metsiä.

    Aikanaan kun metsiä hankin, niin tilanne oli se, että Etelä-Pohjanmaalla puukuutiometristä piti maksaa kaksinkertainen hinta Lapin metsiin verrattuna ja kuitenkin puuta myytäessä hinta oli melkein sama, kuitupuusta joskus jopa enemmän. Tarkoituksena oli hankkia hakkumahdollisuuksia mahdollisimman edullisesti ja myydä ne välittömästi pinta-alaverolla verottomasti ja kulupuoli mieluummin myyniveron puolelle. Taimikoista ei mitään tarvinnut maksaa. Tili tehtiin heti eikä 50 vuoden kuluttua. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa – kylmän kanssa se on hankalaa.

    Pukkalahan puhuu mieluummin tasaikäis- ja eri-ikäiskasvatuksesta. Tasaikäisetkin ovat usein myös erirakenteisia.

Esillä 10 vastausta, 3,861 - 3,870 (kaikkiaan 16,168)