› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,021 - 4,030 (kaikkiaan 14,878)
1 2 3 … 402 403 404 … 1 486 1 487 1 488

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2022, 08:11

    Sitä vaan mietin että jos metsämme siirtyvät enenevässä määrin sijoittajille joiden korkovaatimus on liian korkea metsän uudistamisinvestointeihin, miten käy metsävarojemme? Jospa sijoittajat miettisitte tätä, ja metsäteollisuus miettisi vielä uudelleen puun hintapolitiikkaa. Myös voisi miettiä sitä että kaikki tulevaisuuden ennusteet ovat varmasti pielessä koska mm. puun hintaa ei pystytä ennustamaan.

    Puuki 24.3.2022, 08:28

    Uudistusinvestoinnin vertaaminen  vain sen tuotto%:iin ei kerro ”koko totuutta” kannattavuudesta.  Sen laskentatavan on erityisesti jotkut jk-firmat  ottaneet keppihevosekseen jolloin optimoidaan vain jk-metsän kasvatusta mutta ei tasaikäisen metsän kasvatusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2022, 08:43

    Varautuminen vääjäämättömään – Tulevan influenssapandemian hallinta Suomessa

    Sisältää metsätalouteen ja muuhunkin päätöksentekoon sopivia apuvälineitä:

    ”Toimintaa ja ajattelua eivät ohjaa vain riskit, joihin voidaan liittää tilastollinen todennäköisyys, vaan myös määrittelemättömämpi epävarmuus”

    ”Geneerinen, uhkista riippumaton varautuminen vastaa hyvin tulevaan epävarmuuteen niin, että sen tarkkaa muotoa ei välttämättä tarvitse hahmottaa ennalta.”

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/277727/Raisanen_Helmi_Pro_gradu_2018.pdf

    Timppa 27.3.2022, 11:17

    Tässä vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka kirjoitin Hesatiin:

    ”Löytyi tutkimustulosta. Itä-Suomen Yliopista ja Stora Enso olivat tutkineet metsäkoneiden polttoaineen kulutusta.
    Motolla ensiharvennus 2,12 l/m3, harvennus 1,39 l/m3 ja uudistushakkuu 0,76 l/m3.
    Puutavaran kuljetus metsästä ensiharvennus 0,94 l/m3, harvennus 0,87 l/m3 ja uudistushakkuu 0,61 l/m3.
    Yhteensä ensiharvennus 3,06 l/m3, harvennus 2,26 l/m3 ja uudistushakkuu 1,37 l/m3.
    Jos metsuri hakkaa päivässä 10 m3 ensiharvennusta, niin moto käyttäisi samaan määrään 21,2 l polttoainetta. Taitaisi metsuri käyttää matkoihin ja sahaansa samaa suuruusluokkaa. Toki sen sen moton valmistus ja kuljetus paikalle vaatii energiaa. Samoin kuskin matka. Vaatii tietysti kuskin ja metsurin asunnon rakentaminen ja lämmitys energiaa. Samoin muu ylläpito. Vertailussa pitää ottaa huomioon myös lapsuus- ja eläkeajan energiakäyttö. Moton raaka-aineet sen sijaan kierrätetään.

    Metsätyön koneellistaminen on ollut eräs avaintekijä Suomen hyvinvoinnin kehitykseen. Toinen on tämä jaksollinen kasvatus. Tuon tutkimuksen mukaan hakkuuteho on on korkea, mikä säästää kallista työvoimaa ja energiaa. Jaksollisen kasvatuksen keskimääräiseksi kulutukseksi kuljetuksineen tulee n 1,7 l/m3 kun jatkuvan kasvatuksen hakkuissa vastaava luku on luokkaa 2,5-3 l/m3, koska työ on normaalia harvennushakkuuta vaikeampaa.
    Antaako Toni tämä jotain ajattelemisen aihetta?”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2022, 12:48

    Ihan kuin Toni A olisi myöntänyt että isokin aukko on luonnonmukainen jos puut saavat jäädä sinne. Talousmetsäähän se ei silloin ole. Mutta ei ymmärrä ollenkaan kuusiporien elinkiertoa. Luovutan, mutta ehkä joku muu lukija oppi taas jotain. – Sitä mietin että pitäisikö keskustelussa vilahtanutta Metsätuholakia kiristää: metsänomistajat voitaisiin ehkä velvoittaa korjaamaan metsästään myös pystyssä olevat tuhopuut, ei vain maahan kaatuneita ja jo pinossa olevia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2022, 19:15

    http://www.sll.fi/2022/03/23/metsakonferenssissa-esitellaan-vaihtoehtoja-avohakkuisiin-perustuvalle-metsanhoidolle/

    Jean S 27.3.2022, 23:08

    Käsittääkseni jk-hakkuiden poistuman litrakoko on yleensä suurempi kuin normaalissa alaharvennuksena tehtävässä kakkosharvennuksena, mutta poistettavat puut ovat tietysti kauempana toisistaan, jolloin siirtymiä tulee enemmän. Joku viisaampi voi sitten kertoa, miten eri työvaiheet kuluttavat nykykoneissa energiaa.

    Investoiminen metsän uudistamiseen on aika hankala kysymys. Olen jo aiemmin yrittänyt tuoda esiin sitä, että metsänhoitokustannukset ovat nousseet pitkällä aikavälillä enemmän kuin puun hinta, enkä toistaiseksi ole keksinyt syytä, joka tämän kehityksen voisi katkaista.

    Alan ehkä kuulostaa nihilismissäni Reima Rannalta, mutta jos teollisuus haluaa ostaa puuta, jonka kasvatukseen on nähty jonkintyyppistä erityistä vaivaa, se voi halutessaan tehdä kanssani metsänhoitosopimuksen tämän tuotteen kasvatusajaksi, siis ennakkotilata tuotteen, joka valmistuu sovitun ajan kuluttua. Lisäksi sopimukseen kuuluu, että tilaaja vastaa valtion ja ympäristöjärjestöjen aiheuttamista tuotantohäiriöistä ja lisäkustannuksista, mm. metsämaan kiinteistöverosta, suojeluvelvoitteista jne.

    Kun katsotaan tulevaan, nään lähinnä kaksi vaihtoehtoa:

    a) metsätaloudesta tulee keräilytaloutta, jossa luonto kasvattaa sen minkä kasvattaa ja siitä keräillään mitä halutaan niillä alueilla, joilla keruukustannukset ovat pienemmät kuin tavarasta saatu tuotto (nollaraja säätyy sitten miten säätyy) tai

    b) metsätalous nykymuotoisena päättyy, kun metsätaloudesta tulee kokonaan kannattamatonta lisääntyneiden kustannuspaineiden ja hallinnollisten velvollisuuksien myötä ja metsistä hankkiudutaan eroon myymällä ne alkoholisteille ja narkomaaneille kuten takavuosina golfosakkeet.

     

    Gla Gla 28.3.2022, 05:42

    AJ:n linkin otsikkona pitäisi olla

    MET­SÄ­KON­FE­RENS­SIS­SA MARKKINOIDAAN VAIHTOEHTOJA AVOHAKKUISIIN PERUSTUVALLE METSÄNHOIDOLLE

    Visakallo Visakallo 28.3.2022, 07:14

    JK-ajatuksen ajamisessa on Suomessa käytetty normaalin markkinoinnin lisäksi myös järeämpiä psykologisia keinoja. Myös Putin toimii samalla tavalla Venäjän kansalle Ukrainan sotaa perustellessaan. Musta muuttuu valkoiseksi, kun se esitetään tarpeeksi korkealta taholta. Tämä kuitenkin edellyttää muiden näkökantojen tehokasta vaientamista. JK:n vyörytyksessä ei ole Suomessa resursseja säästelty, mutta vastarintaa ei ole onnistuttu kokonaan nujertamaan.

    Solomon Asch teki 1950-luvulla sarjan psykologisia kokeita selvittääkseen, missä määrin ryhmän paine vaikuttaa yksilön mielipiteeseen.  Kahdeksan koehenkilön piti kertoa vuoron perään ääneen, mikä kolmesta heille näytetystä viivasta oli samanpituinen viereen asetetun vertailuviivan kanssa. Kaikki kolme viivaa olivat niin eripituisia, ettei oikeasta vastauksesta voinut erehtyä. Asch oli kuitenkin virittänyt ansan. Koehenkilöitä oli todellisuudessa vain yksi. Valekoehenkilöt antoivat sovitusti vääriä vastauksia. Paine teki tehtävänsä. Koehenkilö mukautui enemmistön kantaan, vaikka se ei vastannut hänen omaa näköhavaintoaan. Asch tutki myös syitä propagandan tehoon. Tulos: Valhe uppoaa sitä paremmin, mitä korkeammalta taholta se kerrotaan.

    Aschin havainnot tarjoavat kuitenkin yhden positiivisen pilkahduksen: Ryhmäpaine on purettavissa. Jo pari vastakkaista ääntä alkaa lyödä säröä samanmielisyyteen.

    HS

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 28.3.2022, 07:30

    Usein kertomatta jää sekin, että jk:n tupailloissa käytetään fyysistä väkivaltaa tai ainakin hyvin lahellä sitä olevaa toimintaa. Stasin koulutuksen käyneet jk-miehet häikäisevät painostettavaa kirkkailla lampuilla suoraan silmiin ja vuoron perään huutavat tuntikausien painostuksissa ”siirry jatkuvaan kasvatukseen”.  Moni keskivahvaksikin tiedetty maalaisliittolainen on murtunut ja kokeillut jk-menetelmiä esim. 10% pinta-alallaan.

    On kylillä nähty moottoripyöräjengejäkin, jotka ovat katsoneet vihaisesti ja kaasutelleet moottoripyörillään jaksollisen kasvatuksen menetelmien käyttäjien aitovierillä ja ulkohuussien portahilla. Siis selekeästi maksettua pelottelua ja suoranaista johdettua terroria!

    Leena

Esillä 10 vastausta, 4,021 - 4,030 (kaikkiaan 14,878)
1 2 3 … 402 403 404 … 1 486 1 487 1 488